Lainahoitajamalli kuohuttaa Seinäjoen keskussairaalassa – työryhmä ratkomaan pelisääntöjä

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä pilotoitiin viime vuonna lainahoitajamallia ja tänä vuonna se on otettu käyttöön toden teolla. Ongelmitta tämä ei ole sujunut.

sosiaali- ja terveyshallinto
Sairaanhoitajia.
Sari Gustafsson / Lehtikuva

Tänä vuonna käyttöönotettu lainahoitajamalli on herättänyt suurta närää Seinäjoen keskussairaalassa. Hoitajat ovat kritisoineet muun muassa sitä, että he joutuvat oudoille osastoille työskentelemään ilman kunnon perehdytystä. Myös sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on ollut yhteydessä sairaanhoitopiiriin asian hoitamisesta

– Paikalliset toimijat on viestineet Tehylle, että tämä on aika akuutti ja aika paha ongelma ja me ollaan oltu yhteydessä sairaanhoitopiiriin, että päästään keskustelemaan tilanteesta, kertoo Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi.

Jotain tilanteesta kertoo se, että mallia kritisoineet hoitajat ovat esiintyneet nimettöminä sekä lehtijutuissa (siirryt toiseen palveluun) että mielipidekirjoituksissa. Myös pääluottamusmies ohjasi haastattelun suoraan koko järjestön edunvalvontajohtajalle.

– Kyllä se kertoo tulehtuneesta tilanteesta ja myöskin pelosta, ei haluta käsitellä asiaa. Se on tietenkin selvä, että ei pidäkään käsitellä julkisesti. Toivottavasti saadaan asia selvitettyä hyvässä yhteistyössä, Kirvesniemi toteaa.

Kokeneen hoitajan työpariksi

Lainahoitajamallissa hyödynnetään omaa hoitohenkilökuntaa mahdollisimman tehokkaasti. Jos omalla osastolla on hyvä tilanne ja hoitaja vapautuu muihin töihin, hänet voidaan sijoittaa tarpeiden mukaan toiselle osastolle kokeneen hoitajan työpariksi. Vastaavanlaisia hoitotyön järjestelyjä on käytössä muissakin sairaanhoitopiireissä.

Viime vuosi oli Seinäjoella pilottivuosi ja työvuoron vaihtoja oli noin 150.

Sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Kari Jokinen painottaa, että malli on työehtosopimusten ja henkilöiden työsopimusten mukainen. Sijoitukset ovat lyhytaikaisia eivätkä koske kaikkein kriittisimpiä toimintoja.

– En näe, että tilanne olisi tulehtunut. Varmaan tämä johtuu siitä, että henkilöt ovat kokeneet, että heillä ei ole osaamista siirtyä muualle. Toivotaan syvempää ja laajempaa perehdytystä, Jokinen pohtii.

Sekä Jokinen että synnytysten ja naistentautien sekä lastentautien toimintayksikön ylihoitaja Kirsi Korkiamäki arvioivat, että malli on vasta alkuvaiheessa ja ongelmat johtuvat osin siitä. Tehyn Else-Mai Kirvesniemi on eri mieltä.

– Meille tullut viesti on se, että kyse ei ole mistään alkukankeudesta vaan aidosti ongelmasta siellä työyhteisössä. Ei ole riittävästi työntekijöitä ja työntekijöitä siirretään osastolta toiselle ilman riittävää perehdytystä.

Sopua etsitään

Nyt on kuitenkin perustettu kehittämistyöryhmä, jonka tehtävänä on tarkkailla mallin toimivuutta ja hioa pelisääntöjä. Työryhmään kuuluvat ammattijärjestöjen edustajat, työsuojeluvaltuutetut, hoitotyön johto ja yksiköiden vetäjät.

– Nyt on ammattijärjestöjen kanssa sovittu, että katsotaan tilanne. Pyritään yhteishengessä ratkomaan tätä, henkilöstöjohtaja Kari Jokinen kertoo.

– Kyllä tämä vaatii edelleen puhumista periaatteista, mitä malli oikeasti tarkoittaa, mitä lainahoitaja tekee, ylihoitaja Kirsi Korkiamäki toteaa.

Tehyn Else-Mai Kirvesniemi haluaa erityisesti selvittää, että juuri työsopimusten ehdot täyttyvät mallissa. Hän on kuitenkin tyytyväinen työryhmän perustamisesta.

– Se on erittäin hyvä uutinen, minun näkemykseni on että paikallisesti nämä asiat täytyy ratkaista.