Kansainvälinen tutkimus: Huumeiden ostaminen netistä on Suomessa yleisempää kuin muualla

Tor-verkko voi helpottaa myös käyttäjien neuvomista, arvioi päihdetyöntekijä.

huumeet
Mies polttaa marihuanasätkää
Brandon Marshall / AOP

Huumekauppa kuulostaa rappukäytävältä, puistolta tai bileiltä. Ja kadulta tai kavereilta ne aineet yleisimmin hankitaankin.

Mutta jos olet saanut tärkeän työpaikan tai et halua sekoittaa nuorta perhettäsi harrastukseesi, huumeiden ostaminen täysin nimettömästi voi olla erittäin houkutteleva vaihtoehto.

Kansainvälinen huumetutkimus Global Drug Survey (siirryt toiseen palveluun) kysyi suomalaisilta käyttäjiltä, mistä he ovat aineensa hankkineet. Miltei joka toinen vastanneista kertoi ostaneensa huumeita vuoden sisällä salatusta Tor-verkosta.

Kyselyn otanta vaihtelee maittain, mutta Suomi poikkeaa anonyymissa verkko-ostamisessa selkeästi muista maista.

Huumeita verkosta ostaneiden osuudet.
Yle Uutisgrafiikka

Posti kulkee maaseudullekin. Niinpä pitkät välimatkat lisäävät Suomessa kiinnostusta huumausaineiden verkkokauppaa kohtaan. Kuitenkin kyselyyn vastanneet Tor-verkon huumetorien asiakkaat ovat valtaosin kaupunkilaisia nuoria miehiä.

– Tor-verkkoon kytkeytyneenä on koko ajan noin 10 000 suomalaista henkilöä tai laitetta. Lukumäärästä ei tietenkään selviä se, miten ihmiset verkkoa käyttävät. Se kun on yhtä lailla monen suojausta tarvitsevan laillisen työn ympäristö, tietoturva-asiantuntija Juha Nurmi sanoo.

Salatun verkon laitonta päihdekauppaa tutkinut (siirryt toiseen palveluun) Nurmi tietää, että Tor-verkossa on yleistä maksaa kryptovaluutalla kuten esimerkiksi bitcoineilla. Noita maksutapahtumia on useimmiten hankala jäljittää. Tutkija ei silti halua nimetä Tor-verkkoa nimenomaan it-osaajien ostoskohteeksi.

– Kyllä bitcoinin käyttö onnistuu keneltä tahansa nuorelta, jolla on tietotekniset taidot.

Eri huumausaineiden osuudet
Yle Uutisgrafiikka

Yllä esitettyjä huumeita suomalaiset ostavat kyselyn perusteella eniten netistä . Päihdetyön ammattilaisen mielestä tulos kertoo runsaasta satunnaiskäytöstä ja itselääkinnästä.

– Ehkä tuloksessa näkyy, että psykedeelien [LSD:n ja sienien] osalta on tullut viime vuosina rohkaisevaa tieteellistä näyttöä mielenterveysongelmien hoidossa, A-klinikkasäätiön projektikoordinaattori Miina Kajos pohtii.

Kajoksen vetämä Muunto-hanke (siirryt toiseen palveluun) rakentaa neuvontapalvelua juuri Tor-verkossa asioiville huumeiden käyttäjille.

– Jos markkinoille ilmestyy jotain erityisen vaarallista tai ensihoidossa herää epäilyjä tai käyttäjät kertovat saaneensa outoja vaikutuksia tietyistä aineista, pystymme varoittamaan käyttäjiä.

Vaikka Tor-verkko ja siihen liittyvä nimitys darknet voivat kuulostaa sanoina pahaenteisiltä, A-klinikkasäätiön Kajos näkee salatussa ympäristössä huumekaupan osalta suorastaan hyviä puolia: myyjillä ja asiakkailla on vertaisarviointia, joka saattaa osaltaan vähentää huijaamista, eikä kenenkään tarvitse tutustua kasvotusten rikolliseen.

Poliisi ei ole voimaton

Poliisia kiinnostaa huumeiden verkkokauppa, vaikka sen valvominen on erittäin vaikeaa. On viitteitä, että jopa yläkouluikäiset olisivat saaneet kasvottomilta kryptomarkkinoilta huumausaineita käsiinsä.

– Viranomaiset eivät ole voimattomia, koska itse huumeet liikkuvat edelleen fyysisessä maailmassa. Lähetys voi esimerkiksi jäädä tulliin, poliisi voi koirineen ratsata postin logistiikkakeskuksen, tietoturva-asiantuntija Juha Nurmi luettelee.

Nurmi arvioi huumemarkettien ylläpitäjien tekevän myös paljon virheitä muun muassa jättämällä vahingossa näkyviin tietoja, jotka voidaan yhdistää todellisiin henkilöihin.

Kauppa kuitenkin jatkuu. Anonyymit myyntipaikat vaihtuvat ja huumeista kiinnostuneiden tekninen osaaminen kasvaa, Nurmi ennustaa.

Käyttäjiltä kysyminen lisää ymmärrystä

Global Drug Surveyta (siirryt toiseen palveluun) tekee riippumaton tutkijaorganisaatio, joka kertoo motiivikseen auttaa lainsäätäjiä ja terveydenhuoltoa, mutta samalla se haluaa tehdä huumeiden käytöstä turvallisempaa. Siksi kymmenissä maissa tehty kysely on suunnattu juuri käyttäjille, ja Suomessa sitä on levittänyt muun muassa A-klinikkasäätiö.

– On tosi hyvä, että tämä kysely on kohdennettu huumeita käyttäneille ihmisille, koska laajoissa väestökyselyissä näkyy lähinnä vain kannabis, projektikoordinaattori Miina Kajos sanoo.

Tutkimus onkin yksi pala siinä suuressa palapelissä, josta muodostuu kokonaiskuva Suomessakin käytetyistä huumeista ja huumekaupasta.

Edellinen pala oli jätevesianalyysit, joissa on etsitty huumejäämiä kaupunkien vesijohtoverkoista. Aiempia paloja ovat olleet tullin ja poliisin tekemät huumetakavarikot, kuolinsyytilastot ja hoitoon johtaneet päihtymykset.

Lue myös

Yle tutki: Kännykkäsovelluksen avulla myydään kovia huumeita – nettikauppaa käyvät myös alaikäiset

Kymmenen kysymystä huumeista – Ovatko lailliset päihteet turvallisempia? (MOT, Yle)

Silkkitie – Päihteiden suomalaista nappikauppaa (Yhteiskuntapolitiikka-lehti) (siirryt toiseen palveluun)

Katso Ylen ohjelma: MOT – Huume-Suomen uusi aika

Darknet-kanava suljettiin – 396 ihmistä jäi kiinni tehovalvonnassa Suomessa (Helsingin Uutiset) (siirryt toiseen palveluun)