1. yle.fi
  2. Uutiset

Patsasvimma teki Skopjesta Balkanin Las Vegasin – Nyt kymmenistä monumenteista halutaan päästä eroon

Edellinen hallitus pystytti yli 30 patsasta ja monumenttia pönkittääkseen Makedonian kansallistunnetta. Nykyinen hallitus haluaa hankkiutua eroon näennäisantiikkisista muistomerkeistä.

Pohjois-Makedonia
Aleksanteri Suuren patsas hallitsee Makedonian pääkaupungin Skopjen keskusaukiota.
Aleksanteri Suuren ratsastajapatsas hallitsee Makedonian pääkaupungin Skopjen keskusaukiota.Petri Raivio / Yle

Skopje15-metrinen ratsastajahahmo istuu miekka tanassa hevosen selässä Makedonian keskusaukiolla ja tähyää kaakkoon. Hevonen ratsastajineen on nostettu kymmenen metriä korkean pylvään päälle, jonka ympärillä on suihkulähde.

Hahmo on Aleksanteri Suuri, legendaarinen Persian valloittaja, jonka sotaretket ulottuivat 300-luvulla ennen ajanlaskun alkua Makedoniasta ja Kreikasta aina nykyisen Intian rajoille saakka. Makedoniassa tosin hänen lisänimensä on Makedonialainen.

– Meille Aleksanteri Makedonialainen on sotilasjohtaja ja Makedonian kansan symboli. Kaikki kunnioittavat häntä täällä, sanoo Darko Rujanovski, 35, patsaan juurella värivalojen loisteessa.

Patsas on klassista tyyliä, mutta se on vasta vajaat seitsemän vuotta vanha. Makedonian edellinen hallitus pystytti sen vuonna 2011 osana mahtipontista Skopje 2014 -projektia, jonka tarkoituksena oli rakentaa kansallista mytologiaa.

Satoja miljoonia euroja maksaneeseen hankkeeseen kuului yli 30 historiallisia hahmoja esittävää patsasta, useita rakennuksia ja neljän barokkityylisen laivan rakentaminen Skopjea halkovaan Vardarjokeen. Myöhemmin on käynyt ilmi, että iso osa kustannuksista upposi korruptioon.

Ottomaanien vastaista kapinaa 1600-luvulla johtanut Karpoš sai patsaan Vardarjoen varteen 2011.
Ottomaanien vastaista kapinaa 1600-luvulla johtanut Karpoš sai patsaan Vardarjoen varteen 2011.Petri Raivio / Yle

Skopje 2014 -hanke oli suora haaste Kreikalle, jonka nykyisellä alueella on osa historiallista Makedoniaa. Pohjois-Kreikan Thessalonikissa on samantapainen Aleksanteri Suuren ja hänen hevosensa Bucephaluksen patsas. Vain pylväs ja suihkulähde puuttuvat.

– Aleksanteri Makedonialainen kuuluu Makedonian kansalle, ei kellekään muulle. Kreikkalaiset yrittävät omia Aleksanterin itselleen, sanoo Goce Andjelkovski.

Hän pitää vahtia mielenosoitusteltan edustalla puistossa, Makedonian kaatuneiden sankarien muistomerkin ja Makedonian vallankumouksellisten muistomerkin kupeessa, molemmat Skopje 2014 -projektin satoa. Andjelkovski kerää nimiä vetoomukseen, joka vaatii Makedonian nimen säilyttämistä Makedoniana.

Goce Andjelkovski vastustaa Makedonian nimen muuttamista. Mielenosoitusleirissä liehuu Makedonian vanha lippu, jonka käytöstä luovuttiin 1990-luvulla koska se muistuttaa Kreikan puoleisen Makedonian maakunnan lippua.
Goce Andjelkovski vastustaa Makedonian nimen muuttamista. Mielenosoitusleirissä liehuu Makedonian vanha lippu, jonka käytöstä luovuttiin 1990-luvulla koska se muistuttaa Kreikan puoleisen Makedonian maakunnan lippua.Petri Raivio / Yle

Makedonia neuvottelee nimiasiasta Kreikan hallituksen kanssa. Kreikan pohjoinen maakunta on samanniminen kuin Makedonian tasavalta. Kreikka ei hyväksy, että tasavalta käyttää itsestään nimeä Makedonia, ja estää kiistan takia Makedonian pyrkimykset liittyä EU:hun ja sotilasliitto Natoon.

Makedonian uusi hallitus haluaa ratkaista kiistan Kreikan kanssa, ja kreikkalaisia ärsyttävät patsaat ovat este sovinnon tiellä. Aleksanteri Suuren mukaan nimetyt Skopjen lentoasema ja keskeinen moottoritie on jo nimetty uudelleen. Kaksi patsasta on viety pois, mutta muut ovat yhä paikallaan.

Aleksanteri Suuren isä Filippos II katsoo taustalta, kun äitihahmo imettää poikaa.
Aleksanteri Suuren isä Filippos II katsoo taustalta, kun äitihahmo imettää poikaa.Petri Raivio / Yle

Vardar-joen toisella puolella Aleksanteri Suurta kohti tähyää oman pylväänsä päältä Filippos II, Makedonian kuningas ja Aleksanterin isä. Patsaiden välissä on suihkulähde, jonka veistokset kuvaavat äitiä poikalapsen kanssa.

Katsoja voi halutessaan tulkita äidin Olympiaaksi ja pojan hänen lapsekseen Aleksanteriksi. Skopje 2014 -projektiin kuului tietty monitulkintaisuus: Aleksanteria, Filipposta tai Olympiasta ei mainita patsaiden nimissä.

Patsaiden kohtaloa selvittämään on perustettu työryhmä, jota johtaa arkkitehti Miroslav Grčev. Hänen mukaansa edellinen hallitus rikkoi patsaita pystyttäessään paitsi kaavoitussääntöjä, myös lakeja muistomerkeistä, julkisesta rahankäytöstä ja rahanpesusta.

– Ehdotamme, että tässä toimitaan, kuten laki edellyttää. Eli että kaikki laittomat patsaat ja monumentit poistetaan, ja julkinen tila palautetaan ennalleen, Grčev sanoo.

Grčev arvioi, että isoimmatkin patsaat voitaisiin poistaa. Myös jättimäisen Aleksanteri Suuren poistaminen olisi teknisesti mahdollista, eikä kustannus ylittäisi prosenttia rakennuskuluista. Kyse on symboliikasta.

– Mielestäni mikään hinta ei ole liian korkea niiden poistamisesta, kun sitä verrataan valtavaan historialliseen ja kulttuuriseen vahinkoon, jonka niiden olemassaolo aiheuttaa tälle maalle, Grčev sanoo.

Aleksanteri Suuren patsasta pystytettiin Skopjessa kesäkuussa 2011.
Aleksanteri Suuren patsasta pystytettiin Skopjessa kesäkuussa 2011 osana Skopje 2014 -hanketta.Nake Batev / EPA

Arkkitehtuurin professori ei säästele sanojaan Skopje 2014 -projektista. Hänen mukaansa kyse oli edellisen, kansallismielisen hallituksen suuruudenhullusta hankkeesta, jonka tarkoitus oli hallitsevan VMRO-DPMNE-puolueen pönkittäminen fasistisen "yksi maa, yksi puolue, yksi johtaja" -periaatteen mukaisesti.

– Skopje 2014 on ollut tämän fasistisen mytologian visualisoimista ja toteuttamista käytännössä, Grčev sanoo.

Mytologiassa Makedonian kansalla on arjalaiset juuret ja sen todellinen isä on Aleksanteri Suuri.

Grčev edustaa itse Makedonian toista isoa puoluetta sosiaalidemokraatteja, jotka ovat nyt vallassa. Hän toimi Skopjen pormestarina 1990-luvun lopussa.

Grčev tunnetaan myös Makedonian nykyisen lipun suunnittelijana. Lippu otettiin käyttöön vuonna 1995 sen jälkeen, kun Kreikka oli asettanut Makedonian kauppasaartoon lippukiistan takia.

Makedonian vanhassa lipussa oli samanlainen Verginan aurinko -symboli kuin Kreikan Makedonian maakunnan lipussa. Kreikan asettama kauppasaarto koetteli pahoin sisämaassa sijaitsevan Makedonian taloutta ja kesti 19 kuukautta.

Makedonian kaatuneet sankarit -muistomerkki rakennettiin 2014 parlamenttitalon vastapäiseen puistoon.
Makedonian kaatuneet sankarit -muistomerkki rakennettiin 2014 parlamenttitalon vastapäiseen puistoon.Petri Raivio / Yle
Lue seuraavaksi