Loimaan kassaan kuuluu 400 000 suomalaista – Ylen katsaus näyttää, miten työttömyyskassojen häirikkö kasvoi jättiläiseksi

Yleinen työttömyyskassa on selkeästi isoin peluri, kertoo Ylen keräämä Finanssivalvonnan jäsentieto vuoden 2017 lopusta.

talous
Rakennustyömaa.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen herätti pienen myrskyn tiistaina. Hän ehdotti yhdistyksen jäsenille työttömyysturvan maksamista eli työttömyyskassamaksun tarjoamista etuna työntekijöille. Pentikäinen esitti yksittäistä järjestöä eli Yleistä työttömyyskassa YTK:ta työpoliittisen vaikuttamisen välineenä.

Yleinen työttömyyskassa YTK tunnetaan paremmin Loimaan kassana. Se on houkutellut jäseniä jo noin 400 000 jäsentä eli tuplasti seuraavaan kassaan nähden. YTK:n mukaan iso osa uusista asiakkaista on nuorempia vakuutettuja.

Suurin osa työttömyyskassojen asiakkaista on jäsenenä ammattiliiton kautta. Silti lähes jokaisessa kassassa on yksittäisjäseniä, jotka eivät kuulu liittoon. Osuudet eri työttömyyskassojen jäsenistä ja liittoon kuulumattomista ovat jutun lopussa.

Kassojen yhdistämiset jatkuva trendi

Edellisten kahdenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut paljon kassojen yhdistymisiä. SAK:n sisäistä työttömyysturvan kehittämishanketta vetävän Saana Siekkisen mukaan kassojen yhdistäminen on selkein suunta työttömyyskassojen välillä.

Suurempi kassa takaa hänen mukaansa jäsenpalveluiden ylläpitämisen.

– Vaikka työttömyysturvalainsäädäntö ja kassalainsäädäntö säilyisivät ennallaan, niin uskon että kassojen määrä tulee vähenemään, Siekkinen kertoo.

Jäsenmaksu on kassoilla ollut kertasumma vuodessa tai kuukaudessa. Osalla kassoista kassan maksu on prosenttiosuus palkasta. Noin puolella kassoista maksu on prosenttiosuus ja puolella kiinteä summa.

Vaikeasti hahmotettavat työttömyyskassapalveluiden maksut ovat mahdollisesti vaikeuttaneet jäsenten hankkimista.

Siekkinen näkee tiettyjä etuja niillä kassoilla, jotka ovat markkinoineet kiinteää vuosimaksua. Maksutapa voi kuitenkin olla kalliimpi vaihtoehto, erityisesti pienipalkkaisille työntekijöille, sanoo Siekkinen.

Kiinteä vuosimaksu voi toisaalta tulla halvemmaksi, jos ansaitsee enemmän.

– Kiinteän vuosimaksun etuna on ollut helppo markkinointi, sillä yksittäinen maksu on helppo selittää, Siekkinen tuumaa.

2018 yhdistyi Teollisuusalojen työttömyyskassa

SAK:ssa on viimeisimmän Teollisuusalojen työttömyyskassan yhdistymisen jälkeen jäljellä yhdeksän työttömyyskassaa. Palkansaajakassoja on yhteensä 26. Näistä 24 on palkansaajakassoja ja 2 yrittäjäkassoja.

Työttömyysturvan järjestäminen on iso kysymys kassoille ja niistä erillisille ammattiliitoille. Esimerkiksi yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistäminen ovat työttömyysturvan kannalta ajankohtaisia kysymyksiä. Siekkisen mukaan esimerkiksi palkkaa tai palkkiota keräävien keikkatyöläisten toimeentulon turvaaminen on työttömyysturvan iso kysymys.

– Kysymyksenä on, minkälaisia vaikutuksia digitalisaatiolla ja maakuntauudistuksella sekä työttömien palveluiden järjestämisessä, sekä onko tässä meillä ammattiliitoilla roolia, Siekkinen toteaa.

Siekkisen mukaan maakuntauudistusta tehtäessä on suunniteltu joidenkin tehtävien siirtämistä kassoille. Tämä lisäisi kassojen työtä, ja veisi toisaalta töitä pois TE-toimistoilta Siekkisen mukaan.

Työttömyyskassoissa oli viime vuonna tavallisimmin muutamasta prosentista viiteen prosenttiin jäseniä, jotka eivät kuuluneet liittoon. Alla on listattu kaikki palkansaajakassat, joilla oli jäseniä vuonna 2017. Lähes jokaisella kassalla oli ammattiliittoon kuulumattomia jäseniä kyseisenä vuonna Finanssivalvonnan tilastojen mukaan.

Liittoon kuuluvien tilastointi perustuu kassojen tilinpäätöstietojen yhteydessä itse ilmoittamiin jäsenmääriin. YTK:n kohdalla jäsenyyttä liittoihin ei voinut laskea, koska kassa ei ole yhteydessä tiettyyn liittoon. Kassaan voi myös kuulua jäseniä muista liitoista.

kassan nimi

jäseniä keskimäärin 2017

ammattiliittoon kuulumattomien osuus

Yleinen työttömyyskassa YTK

383 477

-

IAET-kassa

192 159

22%

Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

155 354

0,9%

Palvelualojen työttömyyskassa

151 675

0,5%

Terveydenhuoltoalan työttömyyskassa

126 519

6,7%

Opettajien Työttömyyskassa

106 862

2,8%

Metallityöväen työttömyyskassa

103 738

0,2%

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko

86 513

5%

Työttömyyskassa Pro

81 934

2,3%

Super työttömyyskassa

71 977

1%

JATTK-työttömyyskassa

56 123

11,1%

Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa

51 553

4,6%

Rakennusalan työttömyyskassa

51 301

0,3%

Kuljetusalan Työttömyyskassa

35 162

0,3%

Teollisuusalojen työttömyyskassa

32 136

0,34%

Erityisalojen Toimihenkilöiden Työttömyyskassa

25 751

3,23%

Työttömyyskassa Statia

24 867

3,1%

Puualojen työttömyyskassa

22 465

0,4%

Työttömyyskassa Finka

21 576

46,0%

Lääkärien työttömyyskassa

21 099

18,5%

Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa

19 725

0,00%

Sähköalojen työttömyyskassa

18 996

0,2%

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten tk

17 389

5,5%

Paperityöväen Työttömyyskassa

16 029

0,00%

Posti- ja logistiikka-alan työttömyyskassa

14 818

0,2%

Lakimiesten työttömyyskassa

11 870

21,5%

Lähde: Finanssivalvonta

Tilastossa jokainen työttömyyskassojen jäsen tilastoidaan vain kerran, viimeisimpään rekisteröitymäänsä työttömyyskassaan 2017. Taulukon luvut ovat keskiarvoja vuodesta 2017.

Visualisointi on tehty viimeisimmän jäsenmäärän, eli 31.12.2017 laskennan mukaan. Jäsenmäärät poikkeavat siksi hieman toisistaan.

Klo:10:33 juttua tarkennettu tiedolla, että palkansaajakassoja on 24 ja yrittäjäkassoja 2. Lisäksi taulukosta on poistettu YTK:n liittoon kuulumattomien määrä. Lisätty tieto siitä, että liittoon kuulumattomien osuus ei ole vertailtavissa, koska kassan jäsenet voivat olla muiden liittojen jäseniä.