Serbia antoi iranilaisille viisumivapauden, ja maasta tuli turvapaikanhakijoille portti Eurooppaan: "Minulla ei ole enää mitään jäljellä"

Serbia on ainoa Euroopan maa, johon iranilaiset eivät tarvitse viisumia. Suorat lentoyhteydet Teheranista tekevät Serbiaan tulon helpoksi, mutta jatkaminen EU:n puolelle on vaikeaa.

Iran
Amir Hossein ja hänen isänsä Mahmud odottavat vastaanottokeskuksessa Suboticassa pääsyä Unkarin puolelle.
Amir Hossein ja hänen isänsä Mahmud odottavat vastaanottokeskuksessa Suboticassa pääsyä Unkarin puolelle.Daniel Olin / Yle

BelgradIranilainen Kamal Nasrollahi on sisukas mies. Hän on ollut Serbiassa noin kuukauden ja ehtinyt yrittää jo kaksi kertaa tiukasti vartioidun Unkarin rajan yli kohti Saksaa tai Pohjoismaita.

Ensimmäisellä kerralla hän yritti metsän läpi jalan, mutta Unkarin poliisi löysi hänet ja pidätti.

– Toisen kerran yritimme rekalla. Olimme piiloutuneet rekan pressun alle, mutta meidät löydettiin rajalla ja lähetettiin taas takaisin, Nasrollahi kertoo Belgradissa.

Iranista Nasrollahi lähti vankeustuomion takia. Hänet oli omien sanojensa mukaan tuomittu 80 raipaniskuun ja vankeuteen alkoholin juomisen vuoksi. Hän kuuluu kurdivähemmistöön, jonka asema on monin tavoin hankala.

– On paljon työttömyyttä. Jos löytääkin työpaikan, palkka voi jäädä lopulta saamatta, hän kertoo.

"Jäävuoren huippu"

Nasrollahi on yksi tuhansista iranilaisista, jotka ovat hyödyntäneet viime syksynä voimaan tullutta viisumivapautta Iranin ja Serbian välillä. Serbia on Turkin ohella ainoa Euroopan maa, johon iranilaiset voivat matkustaa ilman viisumia.

Iranilainen Kamal Nasrollahi nukkuu yönsä puistoissa ja etsii ruokaa jäteastioista Belgradissa.
Iranilainen Kamal Nasrollahi nukkuu yönsä puistoissa ja etsii ruokaa jäteastioista Belgradissa.Daniel Olin / Yle

Teheranista Belgradiin on kaksi suoraa lentoa viikossa. Moni iranilainen lähtee Serbiaan aidolle turistimatkalle, mutta osa matkustajista jättää paluulippunsa käyttämättä ja joko hakee turvapaikkaa Serbiasta tai yrittää jatkaa matkaansa EU:n puolelle.

Viisumivapauden alettua noin 800 iranilaista on hakenut turvapaikkaa Serbiasta. Yhteensä tulijoita on kuitenkin paljon enemmän, sillä valtaosa ei ilmoittaudu Serbian viranomaisille.

– Tämä on vain jäävuoren huippu siitä joukosta, joka tulee ja jää Serbiaan, sanoo pakolaisille oikeusapua tarjoavan Asylum protection center -järjestön toiminnanjohtaja Radoš Djurović.

Hän arvioi, että tuhannet ovat paenneet Iranista Eurooppaan uutta reittiä pitkin.

Iranin ulkoministeri Javad Zarif vieraili Belgradissa helmikuussa ja tapasi Serbian ulkoministerin Ivica Dačićin.
Iranin ulkoministeri Javad Zarif vieraili Belgradissa helmikuussa ja tapasi Serbian ulkoministerin Ivica Dačićin. Iranin ja Serbian viisumivapaus astui voimaan syksyllä.Andrej Cukic / EPA

– Huomattavalla osalla heistä, jotka pääsevät Serbiaan asti, on edellytyksiä saada pakolaisasema. Moni kertoo pakenevansa poliittista tai uskonnollista vainoa, Djurović sanoo.

Hänen mukaansa turvapaikan hakeminen Serbiasta on kuitenkin tehty vaikeaksi. Poliisi ei välttämättä ota hakijaa vastaan ensimmäisellä yrittämällä. Jos hakemuksen onnistuu jättämään, hallitus siirtää hakijan Serbian etelärajoilla sijaitseville leireille odottamaan. Hakemuksen käsittely kestää useita vuosia.

Niinpä moni yrittää Kamal Nasrallahin tavoin jatkaa matkaansa eteenpäin.

"Iran avasi rajat toisinajattelijoille"

Virallisempi vaihtoehto on mennä Unkarin rajalle ja jättää turvapaikkahakemus siellä.

Näin toimi entinen rekkakuski Mahmud, joka tosin kulki Serbiaan perinteisempää maareittiä Turkin ja Bulgarian kautta. Hän ei halua esiintyä koko nimellään, koska pelkää Iranin viranomaisia. Mahmud kertoo paenneensa bahai-uskonsa takia.

– Iran on minun maani ja minun elämäni. Mutta hallitus on se ongelma. Siellä ei ole demokratiaa, Mahmud sanoo.

Bahait kokevat Iranissa syrjintää, sillä valtio ei tunnusta bahai-uskoa vähemmistöuskonnoksi. Uskon harjoittajia pidetään vääräuskoisina, eikä heille anneta samoja koulutus- ja työmahdollisuuksia kuin valtaväestölle.

Kun Mahmud oli päässyt Serbiaan, hänen 14-vuotias poikansa Amir Hossain lensi viisumivapautta hyödyntäen isän luokse. Nyt kaksikko on vastaanottokeskuksessa Subotican kaupungin liepeillä, Unkarin rajan tuntumassa.

Mahmud on käynyt ilmoittamassa nimensä Unkarin viranomaisille, jotka päästävät rajan yli kymmenen turvapaikanhakijaa viikossa. Hän toivoo, että hänen ja Amirin vuoro tulisi jo muutaman viikon sisällä.

– Miksi Iran on avannut tien Serbiaan? Jotta ihmiset, jotka ovat eri mieltä hallituksen kanssa, voisivat poistua maasta, Mahmud arvelee.

Pakolaisjärjestön Djurović on samaa mieltä.

– Iranilla ei ole mitään tätä vastaan, koska se haluaa luultavasti päästä eroon poliittisista ja uskonnollisista vihollisistaan tai henkilöistä, jotka aiheuttavat hallinnolle ongelmia, hän sanoo.

Serbia perusteli viisumivapautta sillä, että se helpottaa turismia ja liikematkustusta ja parantaa sitä kautta bisnesilmapiiriä.

Yöt puistossa, ruokaa roskiksista

Jos Mahmud ja Amir pääsevät joskus Unkariin, heidät laitetaan suljettuun leiriin rajan pinnassa. Silti Mahmud toivoo pääsevänsä lopulta Itävaltaan tai Saksaan.

Turvapaikanhakijat viettävät aikaa Luka Ćelović -puistossa Belgradin rautatieaseman lähellä.
Turvapaikanhakijat viettävät aikaa Luka Ćelović -puistossa Belgradin rautatieaseman lähellä.Petri Raivio / Yle

Saksa on tavoitteena myös Belgradissa majailevalla Kamal Nasrollahilla. Tai Suomi, Norja tai Ruotsi. Hänen tilanteensa Serbiassa on tukala.

– Öisin nukumme puistossa ja päivisin etsimme ruokaa roskiksista, Nasrollah sanoo.

Hän kertoo, että joukko afgaanisiirtolaisia on ryöstänyt hänen kaikki rahansa ja muun omaisuutensa. Iraniin hän ei katso voivansa palata, eikä Serbiasta hänen mukaansa saa turvapaikkaa. Ainoa vaihtoehto on yrittää yhä uudelleen EU:n puolelle.

– Joko jalkaisin, junassa tai rekan alla, Nasrollah sanoo.

– Olen myynyt kaiken, mitä minulla oli. Minulla ei ole enää mitään jäljellä, ei täällä eikä Iranissa.

Grafiikka
Lähde: EurostatYle Uutisgrafiikka

Kommentointi on päättynyt.

Lue myös:

Britannia ulos, Balkan tilalle: EU näyttää tietä kohti 33 maan unionia jo 2025 mennessä