Yh-äiti hankki toisen lapsen yksin, kun kumppania ei kuulunut – "Moni on sanonut miettineensä samaa, mutta ei ole uskaltanut"

Yksin lapsen hankkivien itsellisten naisten määrä on kasvanut runsaasti viime vuosina.

äitiys
Nainen lapsen kanssa.
Kuopiolainen Maria Ikonen on hankkinut kaksi lasta yksin hedelmöityshoitojen avulla.Toni Pitkänen / Yle

Kun kuopiolaisen yksinhuoltajaäidin Maria Ikosen esikoinen tuli leikki-ikään, alkoi Maria kaivata lisää lapsia sekä tyttärelleen sisaruksia. Elämänkumppania ei kuulunut ja biologinen kello alkoi tikittää. Nainen ryhtyi miettimään lapsen saamista toisella tavalla, yksin hedelmöityshoitojen avulla.

– Silloin niitä ratkaisuja oli vain tehtävä. Päätös oli lopulta selkeä, vaikka tietysti elämän realiteetit pyörivät mielessä, Ikonen muistelee.

Luonnollisesti mietitytti se, miten hän selviäisi useamman lapsen yksinhuoltajana. Kolmekymppisenä Ikonen päätti alkaa tavoitella unelmaansa.

Tyypillinen yksin lapsen hankkiva nainen on 35–40-vuotias

Maria Ikonen on yksi sadoista suomalaisnaisista, jotka hankkivat lapsen hedelmöityshoitojen avulla yksin. Tällaisten naisten määrä on viime vuosina ollut selvässä kasvussa.

– Meille tulee tasaiseen tahtiin naisia, jotka kaipaavat lasta yksin. Tarkkoja lukuja ei kuitenkaan ole saatavissa, kertoo lapsettomuuslääkäri Paula Kuivasaari-Pirinen kuopiolaiselta InOva-klinikalta.

Lääkäri.
Lapsettomuuslääkäri Paula Kuivasaari-Pirisen mukaan lapsen kaipuu yksin lasta suunnittelevilla sinkkunaisilla on kova.Toni Pitkänen / Yle

Tyypillinen yksin lapsen hankkiva nainen on noin 35–40-vuotias. Eletty elämä on tuonut uran ja kenties pitkäaikaisesta kumppanista on erottu, koska kumppani ei ole halunnut lapsia.

– Ollaan siinä tilanteessa, missä ei ole parisuhdetta, mutta lapsen kaipuu on kova. Sen toiveen eteen halutaan tehdä jotain. Tarve tulla äidiksi on niin sisäsyntyinen ja voimakas, kuvailee Kuivasaari-Pirinen.

Samaa sanoo vastaava lääkäri Anna Kivijärvi jyväskyläläiseltä Ovumia fertinova -klinikalta.

– Monilla on sellainen tilanne, että sopivaa kumppania ei ole löytynyt, Kivijärvi täydentää.

Siittiöitä.
Toni Pitkänen / Yle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan itsellisten naisten määrää ei Suomessa ole tilastollisesti seurattu eikä aiheesta ole tehty tutkimuksia. Määrän kasvu perustuu esimerkiksi klinikoilla tehtyihin havaintoihin.

Lapsettomuushoitoja tarjoavan Felicitas Mehiläisen yksikön johtajan Miia Savander arvioi, että lapsettomuushoitojen määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut runsaasti juuri itsellisten naisten hedelmöityshoitojen vuoksi.

– Heistä selvästi suurin osa haluaa hankkia lapsen yksin luovutetuilla siittiöillä. Hyvin pieni osa haluaa hankkia lapsen "tutun kaverin" kanssa, kertoo Savander.

Mehiläinen osti viime vuonna Väestöliiton lapsettomuusklinikat (siirryt toiseen palveluun) ja yhdisti ne Mehiläinen Felicitas -ketjuun.

Suhtautuminen on ollut myönteistä

Asiantuntijat arvioivat, että häpeä ei ole enää este yksin äidiksi tulemiselle. Monet viittaavat ajatteluun, jonka mukaan lapsella on oltava molemmat vanhemmat. Kuopiolainen Maria Ikonen kokee itse, että suhtautuminen on ollut myönteistä.

Nainen leikkipuistossa.
Maria Ikonen ei osaa vielä sanoa, että tuoko tulevaisuus vielä tullessaan neljännen lapsen.Toni Pitkänen / Yle

– Tosi paljon olen kuullut, että "hattua nostan, kun olet ryhtynyt tähän". Moni on sanonut miettineensä samaa, mutta ei välttämättä ole vielä uskaltanut lähteä prosessiin. En usko, että yksin lapsen hankkimista pidetään enää häpeällisenä tai itsekkäänä, Ikonen pohtii.

Myös Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa lapsettomuuslääkärinä työskentelevän Kuivasaari-Pirisen mukaan yksin lapsen tekemisestä on tullut hyväksyttävä keino.

– Aika monella on myös tuttava tai ystävä, joka käy samanlaista prosessia läpi. Myös sosiaalisen median kautta saa hyvin vertaistukea, hän sanoo.

Perhettä ei enää perusteta parikymppisenä

Itsellisten naisten määrän kasvu näkyy myös siinä, että tarve juuri heille suunnatuille palveluille on kasvanut. Yhden vanhemman perheiden liiton aluekoordinaattori Marjo Meriranta kertoo, että esimerkiksi neuvoloista on kyselty tietyn tyyppisten valmennus- ja vertaistukiryhmien perään.

– Tarve on kyllä alkanut kuulua tänne kentälle päin.

Tähän tarpeeseen YVPL:ssä on vastannut muun muassa Leija-hanke, joka tarjoaa keinoja toisen vanhemman puuttumisen käsittelyyn lapsen kanssa. Yksin lapsen hankkivien määrän kasvussa näkyvät Merirannan arvion mukaan esimerkiksi isot yhteiskunnalliset muutokset, kun perhettä ei enää perusteta parikymppisenä.

Nainen puistossa.
Aluekoordinaattori Marjo Meriranta kertoo, että itselliset naiset ovat hyvin ylpeitä päätöksestään hankkia lapsi yksin.Toni Pitkänen / Yle

– Onni ja puhdas ylpeys siitä täysin ikiomasta vauvasta on käsinkosketeltavan läsnä yksin lapsen hankkineen äidin ja vauvan välillä. Yleensä surutyö siitä, etteivät asiat menneetkään kuten ehkä oli ajatellut, on tehty. Nämä naiset seisovat ylpeänä omilla jaloillaan ja ovat ylpeitä päätöksestään hankkia lapsi yksin, kuvailee ryhmiä vetänyt Meriranta.

Taival kolmen lapsen yksinhuoltajana on ollut vaihteleva

Kuopiolainen Maria Ikonen katselee kahden nuorimman lapsensa touhuja leikkipuistossa. Molemmat lapset on saatu selkeän päätöksen jälkeen hedelmöityshoitojen avulla. Tie on ollut pitkä.

– Tein aikoinaan lopullisen päätöksen, kun ystävä oli hankkinut tällä tavoin lapsen. Tunne oli hyvin vapauttava ja olin hyvin päättäväinen asian suhteen, palaa Ikonen menneeseen.

Äiti ja lapsi.
Toni Pitkänen / Yle

Taivalta kolmen lapsen yksinhuoltajana Ikonen kuvaa vaihtelevaksi. Välillä on ollut hyviä hetkiä, välillä haastavia – kuten kaikilla vanhemmilla.

– Sitä yrittää olla itselle armollinen. Näin äitienpäivän korvilla tulee ajateltua, että vaikka välillä arki on tosi hektistä, on se sen arvoista. En kadu, en yhtään, nainen päättää.