3D-teknologia mullistaa tulvasuojelua – Suomessa kehitetty pistepilviteknologia tekee tulvien seurannasta nykyistä tehokkaampaa

Mobiililaserkeilaus ja drone-ilmakuvaukset tuottavat aineistoa, jonka avulla voidaan ennakoida tulvien leviämistä aiempaa tarkemmin ja tehokkaammin. Salon Uskelanjoella tutkitaan nyt teknologioiden hyötyjä käytännössä.

Kotimaa
Jäämassat Salon Uskelanjoella
Salon Uskelanjoen alajuoksu kerää jäitä keväisin.Santtu Kaipanen

Suomessa ollaan ottamassa tulvasuojeluun käyttöön uutta työkalua, mobiililaserkeilausta. Maasta käsin tehtävän mobiililaserkeilauksen avulla saadaan entistä yksityiskohtaisempaa tietoa jokiympäristöstä.

Yhä tarkempi tieto jokiympäristöjen muutoksista on tärkeää, sillä tulvien esiintymisajankohdat ja toistuvuus muuttuvat ilmastonmuutoksen edetessä.

Tähän mennessä tietoa jokiympäristöistä ja tulvariskialueista on saatu lentokoneesta kerättävästä kuva- ja laserkeilausaineistoista. Nykyiset menetelmät ovat kuitenkin kalliita.

– Varsinkin syrjäisten paikkojen kartoittaminen on todella kallista. Yksi lentokartoitus maksaa siirtolentoineen kymmeniä tuhansia euroja. Uskon, että muutamien vuosien kuluessa mobiililaserkeilaus lyö läpi kaupallisesti ja kartoittamisen kustannukset laskevat, kertoo mobiililaserkeilausta tutkiva professori Petteri Alho Turun yliopistosta.

Menetelmän vahvuus on sen tarkkuus

Alho on mukana Pointcloud-tutkimushankkeessa, joka kehittää pistepilviteknologiaa ja eritoten mobiililaserkeilausta keinona kartoittaa jokiympäristöjä.

Menetelmän tuottaman tiedon perusteella luodaan 3D-malleja, joiden avulla voi testata erilaisia skenaarioita tulvan leviämisestä. Viranomaiset voivat hyödyntää mallia esimerkiksi tulvakarttojen laatimisessa ja tulvasuojelurakenteiden suunnittelussa.

Mobiililaserkeilauksella voidaan kartoittaa ympäristöä jopa alle viiden sentin tarkkuudella.

– Nykyään tarkkuustaso jokien kartoittamisessa on kymmenissä senteissä. Kun maaston korkeuserot ovat pieniä, jo muutamien kymmenien senttien tarkennus voi muuttaa tulvasuojelun toimia merkittävästi, sanoo Alho.

Korkeuserot ovat äärimmäisen vähäisiä esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla, jossa on tänä keväänä kärsitty tavanomaista rajummista tulvista.

Tällä hetkellä Suomen rannikkoalueilla altistuu harvinaisille meritulville vuosittain noin 5000 ihmistä, mutta ilmastonmuutoksen vuoksi määrä voi jopa viisinkertaistua.

Laserkeilaus auttaa keskustan tulvien ehkäisemisessä Salossa

Jäiden sulaminen saa tulvariskejä aikaan myös Varsinais-Suomessa Salossa. Liikkeelle lähteneet jäämassat aiheuttavat tulvariskin etenkin Uskelanjoen alajuoksulla, missä vesi voi pahimmillaan tulvia kaupungin keskustaan.

Uskelanjokeen rakennetaan jääpatotulvien hillitsemiseksi jäänpidätysrakenteita, joiden on tarkoitus hidastaa jään liikkumista suurimman tulvavirtaaman aikana.

Ensimmäinen rakenne valmistui juuri ennen tämän kevään tulvia Perttelin Yyrönkoskeen. Tulvariskien hallintaan on Uskelanjoella valjastettu myös mobiililaserkeilausta.

Jäänpidätysrakenne Salon Uskelanjoella
Jäänpidätysrakenteet helpottavat tulvien hallintaa Salon Uskelanjoella.Santtu Kaipanen

– Pointcloud-tutkimushanke laserkeilaa betonisia jäänpidätysrakenteita ja auttaa meitä selvittämään, miten rakenteet reagoivat jään sulamiseen. On todella hyödyllistä, että saamme käyttöömme näin tarkkaa teknologiaa, sanoo Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johtava vesiasiantuntija Juha-Pekka Triipponen.

Uskelanjoen kokeilu on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Maailmalla vain Kanadassa on testattu vastaavanlaisia rakenteita.

Pointcloud-hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto. Siinä on mukana tutkijoita Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta, Aalto- yliopistosta sekä Oulun ja Turun yliopistoista.