Kun lapsi karkasi helsinkiläispäiväkodista, työntekijöitä oli tarpeeksi vain paperilla – Uutta lakia nuijitaan läpi, vaikka asiantuntijat epäilevät lasten turvallisuuden vaarantuvan

Päiväkodeissa lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien määrää pyritään pitämään minimissä tavalla, joka rikkoo paikoin varhaiskasvatuslakia.

päivähoito
Päiväkoti
Eila Haikarainen / Yle

Helsinkiläisessä päiväkodissa sattui hiljattain tilanne, jonka ei pitäisi olla mahdollinen.

Yksi lapsista jäi iltapäivän ulkoilun aikana hetkeksi ilman valvontaa ja karkasi päiväkodin pihalta.

Tapauksesta selvittiin säikähdyksellä: ohikulkija huomasi lähistön kadulla harhailleen lapsen ja palautti tämän takaisin päiväkotiin, käy ilmi Ylen näkemästä, päiväkodin sisäisestä selvityksestä.

Päiväkoti sijaitsee lähellä merta, vilkkaasti liikennöityä tietä ja raitiovaunukiskoja. Meren rantaan on matkaa arviolta sata metriä.

Lapsi ehti kulkea yksin reilun sadan metrin matkan, mutta sattumalta poispäin merenrannasta.

Vaikka onnettomuudelta vältyttiin, lapsen äidin luottamus päiväkotiin kärsi niin suuren kolauksen, että hän irtisanoi päivähoitopaikan kokonaan.

Hänen mielestään päiväkodin johto ei käynyt tapahtumien kulkua ja syitä läpi tarpeeksi perusteellisesti, hän kertoo Ylelle.

Äiti ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään, sillä hän ei halua julkisuutta. Hän kertoo tapauksesta, koska toivoo, että päiväkotien ongelmiin alettaisiin kiinnittää huomiota.

Näitä tapauksia sattuu päiväkodeissa harvoin, ja niissä ei yleensä ole henkilöstövajetta.

Kirsi Mustila, varhaiskasvatuksen aluepäällikkö, Helsinki

Päiväkodista vastaava varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Kirsi Mustila vahvistaa karkaamisen.

– Näitä sattuu päiväkodeissa harvoin, ja niissä ei yleensä ole henkilöstövajetta, hän sanoo.

Päiväkoti selvisikin tapauksesta puhtain paperein, jos asiaa tarkastelee juuri paperilla. Suhdeluku eli se, kuinka paljon hoitajia ja lastentarhanopettajia täytyy olla paikalla suhteessa lapsimäärään, täyttyi.

Helsingissä päiväkodeissa täytyy olla yksi aikuinen seitsemää yli kolmevuotiasta lasta tai neljää alle kolmevuotiasta lasta kohden.

Käytännössä tilanne näytti kuitenkin karkaamispäivän aamuna tältä: Lastenhoitajan sairauspoissaoloa paikkaamaan tullut sijainen jouduttiin lähettämään kotiin, koska hän ei ollut työkunnossa.

Hänet kuitenkin kirjattiin päivän vahvuuteen vain sillä perusteella, että hän oli käynyt töissä.

Työvuorot loppuvat iltapäivällä sen mukaan, miten lapset vähenevät. Tätä yritetään säätää, mutta se on myös vaikeaa, koska lasten kotiinlähtöajat saattavat vaihdella.

päiväkodin johtaja, Helsinki

Tapa on päiväkodeissa tavallinen. Päiväkodin johtajan mukaan kaupunki myös ohjeistaa toimimaan näin.

– Vaikka henkilö joutuu poistumaan, hän on tullut töihin, hän sanoo.

Hän kuitenkin kiistää, että lapsen karkaaminen olisi johtunut sijaisen poissaolosta eli liian vähistä työnteijöistä.

– Seuraamme suhdelukua sekä päivätasolla että järjestelemällä työvuoroja. Työvuorot loppuvat iltapäivällä sen mukaan, miten lapset vähenevät. Tätä yritetään säätää, mutta se on myös vaikeaa, koska lasten kotiinlähtöajat saattavat vaihdella.

Kun karkaaminen iltapäivällä sattui, pihalla oli johtajan arvion mukaan kolmestakymmenestä viiteenkymmentä lasta.

Hän ei osaa sanoa, miten vuorossa olleet, arviolta kahdeksan aikuista olivat jakautuneet päiväkodin kahdelle erilliselle, isojen ja pienten lasten pihalle.

Karanneen lapsen ryhmästä paikalla oli kaksi aikuista, joista toinen poistui hetkeksi vaihtaakseen yhden lapsen kastuneet vaatteet. Kun hän palasi, pihalla oli yksi lapsi vähemmän.

Tuore kysely vahvistaa, että päiväkotien suhdeluvut ovat villi maailma

Helsingissä varhaiskasvatuksen piirissä kirjattiin viime vuonna lähes 50 karkaamistapausta, kerrotaan kaupungilta. Luvussa on mukana päiväkotien lisäksi esimerkiksi leikkipuistotoiminta. Syyt karkaamisiin vaihtelevat.

Yle ei pystynyt varmistamaan, ylittikö mainittu päiväkoti lasten ja aikuisten välisen suhdeluvun juuri karkaamishetkellä.

Suhdeluvulla pelaaminen on kuitenkin arkipäivää kaikissa päiväkodeissa. Sijaisten palkkaamista esimerkiksi sairaustapauksissa saatetaan välttää, jos lapsia ja aikuisia on mahdollista siirrellä ryhmien tai jopa päiväkotien välillä.

Suhdeluku kirjattiin lakiin ensimmäistä kertaa vuonna 1992.

Tuohon saakka laissa määriteltiin suoraan lapsiryhmän enimmäiskoko. Se vaihdettiin suhdelukuun, että toimintaan saataisiin joustavuutta.

Suhdeluvun avulla lasten määrää ryhmissä voitiin vapaasti muuttaa tilanteiden muuttuessa.

Suhdeluvut toteutuvat paperilla, mutta ne eivät takaa sitä, että toiminta päiväkodeissa olisi hyvää.

Suvi Kettumäki, lastentarhanopettaja, päiväkodin varajohtaja

Uudessa, vuonna 2015 voimaantulleessa varhaiskasvatuslaissa ryhmien enimmäiskoko palautettiin.

Se tehtiin kuitenkin suhdeluvun kautta niin, että yhdessä ryhmässä saa olla paikalla enintään kolmea kasvattajaa vastaava määrä lapsia.

Lakiin kirjattiiin, että seitsemää yli kolmevuotaista lasta kohden täytyy olla yksi kasvattaja. Alle kolmevuotiaita lapsia taas saa olla yhtä kasvattajaa kohden neljä.

Nykyinen hallitus kuitenkin päätti leikata varhaiskasvatuksesta heti ensimmäisessä budjetissaan. Suhdelukua nostettiin yli kolmevuotiaiden osalta vain vuosi sen jälkeen, kun laki oli tullut voimaan.

Kaikki kunnat – esimerkiksi Helsinki – eivät ole käyttäneet hallituksen tarjoamaa mahdollisuutta kasvattaa ryhmäkokoja.

Suhdeluvussa on kuitenkin ominaisuus, joka mahdollistaa ryhmäkokojen ylittämisen käytännössä: lasten ja aikuisten suhdetta lasketaan päiväkodeissa ainoastaan päivätasolla.

Ryhmät voivat siksi olla päivän mittaan suurempia kuin laki sallii. Riittää, että aikuisia jää tarpeeksi viivan alle yhteenlaskussa, joka toimitetaan päivän päätteeksi.

Suhdeluvut ovatkin villi maailma, joiden toteuttamiseen ei olemassa yhtenäistä linjaa, sanoo lastentarhanopettajana ja päiväkodin varajohtajana työskentelevä, kasvatustieteen maisteri Suvi Kettumäki.

Hän on yksi varhaiskasvatuksen asiantuntijoista, joka selvitti ryhmäkoon toteutumista epävirallisella nettikyselyllä. Mukana kyselyn toteuttamisessa oli yliopistotutkijoita ja lastentarhanopettajia.

Ryhmä kutsuu itseään "myyräjoukoksi". Kyselyyn vastasi yli 800 lastentarhanopettajaa, lastenhoitajaa ja muuta varhaiskasvatuksen ammattilaista ympäri maata.

Sitä jaettiin lukuisissa kasvatusalan ammattilaisten Facebook-ryhmissä sekä Twitterissä.

Suvi Kettumäki
Kasvatustieteen maisteri Suvi Kettumäki on osa asiantuntijajoukkoa, joka selvitti, miten päiväkodit venyttävät varhaiskasvatuslain tulkintaa käytännössä.

Vastanneista suuri osa ilmoitti, että päiväkotien ryhmissä on paikoin joka päivä enemmän lapsia kuin laki sallii.

Yli puolet kertoi, että lain rajat ylittyvät aina iltapäivisin. Kolmasosa taas kertoi ryhmien olevan liian suuria aina aamupäivisin.

Viidennes raportoi, että ryhmissä oli jatkuvasti suhdeluvun ylittävä määrä lapsia.

Ylitystä seuraa Kettumäen mukaan jo pelkästään työvuorojen rakenteesta, vaikka kukaan aikuisista ei olisikaan poissa.

Kun viimeinen vuoro alkaa noin kello kymmenen aamulla ja ensimmäisenä aamuvuoroon tullut lähtee jo puoli kahdelta, päivään jää käytännössä vain kolmisen tuntia, joilloin ryhmäkoot pysyvät lain rajoissa.

Myös Yle on kertonut aiemmin, miten sijaispula ja työvuorojen rakenne vaikuttavat päiväkotien arkeen Helsingissä.

Jutun alussa mainitun helsinkiläispäiväkodin tapa merkitä suhdeluku täyttyneeksi, vaikka yksi työntekijöistä kävi käytännössä vain ovella kääntymässä, on kyselyn mukaan yleinen.

Esimerkiksi lastentarhanopettaja, joka lähtee muutama tunti työvuoron alkamisesta koulutukseen, merkitään kyselyn mukaan tyypillisesti päivän saldoon.

Myös erityislapsen avustaja on saatettu laskea vahvuuteen, jos näyttää siltä, että yksi aikuinen puuttuu.

Lain mukaan suhdelukuun saisi laskea vain kasvatusvastuullisia työntekijöitä eli lastenhoitajia ja lastentarhaopettajia.

– Suhdeluvut toteutuvat paperilla, mutta ne eivät takaa sitä, että toiminta päiväkodeissa olisi hyvää, Kettumäki sanoo.

Kettumäen mukaan varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat huolissaan tilanteesta päiväkodeissa. Alati vaihtuvat ryhmien kokoonpanot vaikuttavat lapsen kokemaan turvallisuuden tunteeseen, hän sanoo.

Lisäksi laadukasta varhaiskasvatusta ei voida käytännössä toteuttaa, kun ryhmät pyörivät päivittäin alimiehityksellä, hän sanoo.

Varhaiskasvatuslakia viedään parhaillaan läpi, vaikka vaaratilanteista varoitettiin

Asia on ajankohtainen, sillä varhaiskasvatuslain toista osaa ollaan viemässä pian eduskunnan äänestykseen. Lain pitäisi tulla voimaan jo elokuun alussa.

Kun ryhmäkokoa hallituksen aloitteesta kasvatettiin reilut kaksi vuotta sitten, edellytyksenä oli, että lakimuutoksen vaikutuksia seurataan päiväkodeissa.

Valtioneuvoston tilaama, loppuvuodesta julkaistu selvitys varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksista puhuu karua kieltä.

Raportin tehneet Oulun yliopiston tutkijat ehdottavat kiireellisiä toimenpiteitä päiväkotiryhmien sääntelyn uudistamiseksi. (siirryt toiseen palveluun) Käytännössä se tarkoittaa, että juuri suhdeluvun toteutumiseen päiväkotien arjessa pitäisi puuttua.

Raportissa todetaan muun muassa, että lasten määrä ryhmissä on kasvanut ja sosiaalisten suhteiden määrä on noussut kohtuuttomaksi.

Myös vaaratilanteiden todetaan lisääntyneen.

Kyllä se tiedossa on ollut, mutta suhdelukujen muuttamiseen ei ollut määrärahaa. On ajateltu, että suhdeluvun nostamisella saadaan säästöjä.

Kirsi Alila, opetusneuvos, OKM

Selvitys lakimuutosten vaikutuksesta päiväkodeissa on kuitenkin jäämässä huomiotta. Lakiluonnos on toimitettu eduskunnan käsittelyyn sellaisenaan eli suhdelukuihin ja ryhmäkokoihin koskematta.

Laki päätynee eduskunnan äänestykseen vielä kesän aikana.

Opetusneuvos Kirsi Alila opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo, että tutkijoiden tekemän raportin tulokset eivät tulleet opetus- ja kulttuuriministeriössä yllätyksenä.

Alila toimi sisältöasiantuntijana lain valmistelussa.

Miksi raporttia ei otettu huomiooon, vaikka siinä vaaditiin kiireellisiä toimenpiteitä juuri ryhmäkokojen säätelyyn?

– Kyllä se tiedossa on ollut, mutta suhdelukujen muuttamiseen ei ollut määrärahaa. On ajateltu, että suhdeluvun nostamisella saadaan säästöjä, Alila sanoo.

Määrärahat ovat poliittinen päätös, joka tehdään usein jo hallitusohjelman yhteydessä. Nykyinen hallitus nosti päiväkotien ryhmäkokoja nimenomaan säästötoimenpiteenä.

Alilan mukaan ministeriössä on kuitenkin tiedossa, että päiväkodeissa on kirjavia käytäntöjä siihen, miten työntekijöiden määrää todellisuudessa lasketaan.

Epäillyistä rikkomuksista tulee Alilan mukaan myös yhteydenottoja.

Niistä kannellaan vuosittain myös aluehallintovirastoihin, jotka valvovat kuntien toimintaa. Asiasta kertoo Ylelle varhaiskasvatuksen valvonnasta vastaava kehittämispäällikkö Ulla Peltola Lounais-Suomen aluehallintovirastosta.

Päiväkotien suhdelukujen valvominen on kuitenkin käytännössä äärimmäisen vaikeaa, sanoo Alila.

Suurin ongelma on lain tulkinnanvaraisuus. Laki sallii suhdeluvun tilapäisen ylittämisen eli käytännössä sen, että työntekijöitä on paikalla hetkellisesti vähemmän kuin laki sallii.

Johtajat tietävät, että siellä on se suhdeluvun ylittämisen mahdollisuus. Ei pitäisi olla epäselvää, että se on vain ennakoimattomia tapauksia varten.

Kirsi Alila, opetusneuvos, OKM

Ylitys voidaan tehdä Alilan mukaan kuitenkin vain sellaisessa tilanteessa, joka on ennakoimaton ja yllättävä.

Esimerkiksi koulutukseen lähtevän lastentarhanopettajan merkitseminen päivän vahvuuteen on selkeästi vastoin lakia, Alila sanoo.

Työvuorojen rakenteesta johtuvaa ryhmien paisumista ei myöskään saisi tapahtua joka päivä.

– Silloin täytyy muuttaa työvuoroja. Mitoituksen ei tarvitse joka ikinen minuutti täyttyä, mutta jos on jatkuvia ylityksiä, se ei enää toimi.

Äkillisessä sairaustapauksessa tilapäisyysehto sen sijaan täyttyy.

Alilan mukaan uudessa, eduskunnan hyväksyntää odottavassa laissa korostuu aiempaa vahvemmin lapsen etu.

Sen toteutumisesta on vastuussa päiväkodin johtaja.

– Johtajat tietävät, että siellä on se suhdeluvun ylittämisen mahdollisuus. Ei pitäisi olla epäselvää, että se on vain ennakoimattomia tapauksia varten, Alila sanoo.

Helsinkiläisessä päiväkodissa lasten väkivaltaisuus ehti kärjistyä – vasta vanhemmat puuttuivat asiaan

Suvi Kettumäen mukaan yksi syy tulkintojen kirjavuuteen on se, ettei varhaiskasvatuksessa ymmärretä suhdelukuja.

– Tieto lakimuutoksista perustuu omaan harrastuneisuuteen. Esimerkiksi koulun rehtoriksi valmistuvat tenttivät perusopetuslain. Päiväkodin johtajilta ei vaadita lakikoulutusta, hän sanoo.

Kettumäki sanoo huomanneensta omassa työssään, kuinka paljon päivittäinen lasten ja aikuisten laskeminen ohjaa toimintaa sen sijaan, että keskityttäisiin pedagogiikkaan.

Esimerkiksi Helsingissä päiväkoteja myös palkitaan siitä, että henkilökuntaa on paikalla vähimmäismäärä, hän sanoo.

Päiväkotien käyttöaste eli käytännössä se, että kasvattajien määrä pysyy lähellä minimiä, on Kettumäen mukaan yksi tulospalkitsemisen kriteeri.

Numeroiden pyörittelyyn palaa myös roimasti työaikaa.

– Päiväkodin johtajan päivästä menee iso osa tämän seuraamiseen.

Tieto lakimuutoksista perustuu omaan harrastuneisuuteen. Esimerkiksi koulun rehtoriksi valmistuvat tenttivät perusopetuslain. Päiväkodin johtajilta ei vaadita lakikoulutusta.

Suvi Kettumäki, lastentarhanopettaja ja päiväkodin varajohtaja

Päiväkotien väärinkäytöksiä on hyvin vaikea tutkia, koska suhdeluku lasketaan päivä- eikä ryhmätasolla. Räikeätkin ylitykset päivän mittaan jäävät siksi näkymättömiin.

Kettumäki nostaa esiin taannoisen helsinkiläisessä esikouluryhmässä saatuneen tapauksen (siirryt toiseen palveluun), jossa kiusaaminen ja väkivaltainen käytös kärjistyivät suuressa ryhmässä.

Vasta vanhempien puuttuminen asiaan muutti tilannetta. Ryhmiä pienennettiin ja palkattiin ylimääräinen työntekijä. Ongelmat ehtivät kuitenkin jatkua pitkään.

Kettumäki arvostelee ajatusta, että lapset olisivat käännettävissä numeroiksi.

– Jos esimerkiksi Liisa on karkaamiseen taipuvainen lapsi, se ei näy suhdeluvuissa, että hänen valvomiseensa pitää käyttää keskimääräistä enemmän aikaa.

Suhdeluvuilla pelaamista tapahtuu myös toiseen suntaan, Kettumäki tietää.

– Joskus ei merkitä lapsia poissaoleviksi, että saadaan pitää aikuiset päiväkodissa. Yhdellä on pokkaa kikkailla, toinen tunnollisesti kirjaa poissaolot.

Suvi Kettumäen edustama asiantuntijajoukko on avannut blogin (siirryt toiseen palveluun), jossa varhaiskasvatuksen asiantuntijat ja tutkijat kirjoittavat päiväkotiarjen vaikutuksista lapseen.

Juttua korjattu klo 9:50 vuonna 2015 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain määräämän suhdeluvun osalta.

Lue myös:

Helsinkiläinen lastentarhanopettaja ei laittaisi lastaan päiväkotiin, jossa työskentelee: "Pitää hymyillä, vaikka päivästä on tulossa kaaos"

Säästävätkö kunnat oikeasti pitämällä lastentarhaopettajien palkat alhaalla? Neljä syytä siihen, miksi pula pätevistä työntekijöistä voi käydä kalliiksi

Päiväkotien ryhmäkoot eivät pysy sovituissa raameissa – tutkija on huolissaan lasten turvallisuudesta

Päiväkotien ryhmäkoot karkasivat käsistä – yksi hoitaja yrittää selvitä jopa 14 lapsen kanssa

Kantelu: Lappeenrannan päiväkotiryhmät liian suuria

Kaksi 5-vuotiasta tyttöä katosi päiväkodista Helsingin Latokartanossa – löytyivät tunnin päästä karkkiostoksilta (siirryt toiseen palveluun)