Odofosadafaatkodofo dedefededefe-kidifieltädäfä? Katso video: kymmenvuotiaiden uskomaton salakieli ei avaudu aikuisille

Kielellä leikittely on lapselle ominaista. Salakieli vahvistaa ryhmähenkeä erityisesti tytöillä.

salakielet
Salakieltä osaavat joensuulaistytöt Emma Albert ja Kerttu Kaihola.
Joensuulaiset Kerttu Kaihola ja Emma Albert puhuvat sujuvasti salakieltä. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Kun joensuulaiset Kerttu Kaihola ja Emma Albert puhuvat keskenään, ulkopuolinen ei ymmärrä puheesta sanaakaan. Kymmenvuotiaat tytöt käyttävät salakieltä, jonka taito on kulkenut Kaiholan suvussa.

– Mudufummodofonidifi odofopedefettidifi kidifieledefen midifinudufulledefe, Kaihola sanoo.

– Eli mummoni opetti kielen minulle, hän suomentaa.

Kaihola kiinnostui dede-kieleksi kutsutusta salakielestä ennen kouluikää ja opetteli puhumaan sitä sujuvasti. Hänen isovanhempansa käyttivät kieltä omassa nuoruudessaan keskinäisenä salakielenään.

– Kertun ukki oli oppinut sen lapsuudenkaveriltaan, joka oli oppinut sen serkuiltaan, kertoo Kertun isä Jussi Rytkönen.

Lapsi testaa kielen rajoja

Suomessa tunnetaan useita sala- ja leikkikieliä. Kaikkein tunnetuin on luultavasti kontinkieli, jossa sanan tavut sekoitetaan kontti-sanan tavuihin. Vede-kieleksi (siirryt toiseen palveluun) nimetty leikkikieli oli yleinen erityisesti 1950-luvun Helsingissä. Suomenruotsalaisten käytössä olleesta fikon-kielestä puolestaan on jäänteitä stadin slangissa (siirryt toiseen palveluun). Myös Kerttu Kaiholan suvun dede-kieli perustuu lisätavuihin. Siinä d- ja f-alkuisia tavuja lisätään sanan tavujen väliin.

– Lasten ja nuorten käyttämiä salakieliä on tutkittu maailmalla melko paljon. Erityisesti nuorten tyttöjen käyttämä salakieli toimii usein ryhmähengen vahvistajana, sanoo kielenopettaja ja tutkija Satu Rakkolainen-Sossa.

Hän on tutkinut monikielisen lapsen salakieltä tehdessään monikielisyyttä käsittelevää väitöskirjaa Turun yliopistossa.

Rakkolainen-Sossan mukaan kielellä leikittely on lapsille tyypillistä. Lapset testaavat kieltä ja sen rajoja.

– Sanojen monimerkityksellisyys ja erilaiset kielivitsit kiehtovat etenkin kouluikäisiä. Pienet lapset puolestaan harjoittelevat varsinkin äänteitä kielileikeissään.

Monilta leikkimielisyys katoaa aikuistumisen myötä. Salakielen tai muun kielellä leikittelyn voi toki oppia myös aikuisena, vaikka se ei kävisikään yhtä sujuvasti kuin lapselta.

Puolessa tunnissa taituriksi

Kerttu Kaiholan perheessä salakielen taito on hypännyt yhden sukupolven yli: isä Jussi Rytkönen ymmärtää dede-kieltä hieman, kun keskittyy kovasti, mutta ei pysty itse puhumaan sitä.

Kaihola on opettanut kielen kahdelle kaverilleen. Kolme muuta osaa toimia tulkkeina, mutta ei vielä itse puhu sujuvasti.

– Odofopidifin kidifieledefen pudufuoledefessadafa tudufunnidifissadafa, Emma Albert kertoo.

Eli sama suomeksi:

– Opin kielen puolessa tunnissa.

– Käytämme dede-kieltä silloin, kun on joku tärkeä asia, jota muut eivät saa tietää, Emma Albert sanoo.