Ex-uusnatsi taisteli itsensä irti vihasta ja seuraa nyt huolestuneena Suomen kireää ilmapiiriä – "Haaveillaan kaaoksesta ja sisällissodasta"

Väkivalta- ja sisällissotapuheet ovat yhä näkyvämmin esillä esimerkiksi maahanmuuttovastaisissa nettikeskusteluissa, arvioivat myös tutkijat.

ääriliikkeet
Esa Holappa seisoo Oulun torinrannassa
Esa Holappa eli uusnatsina 15 vuotta. Nyt hän kertoo kokemuksistaan julkisesti sovitustyönä pahoista teoistaan.Paulus Markkula / Yle

OuluEsa Henrik Holappa, 32, on esiintynyt viime vuosina julkisuudessa muutoksen malliesimerkkinä.

15 vuotta uusnatsina elänyt mies irtautui ääriliiketoiminnasta neljä vuotta sitten, kirjoitti kokemuksistaan avoimen kirjan ja yrittää nyt auttaa muita radikalisoituneita uuteen alkuun. Kaiken päälle entinen rotuvihaaja meni naimisiin kiinalaisen naisen kanssa.

Nyt silmiin katsoo mies, jolle elämän täyskäännös on antanut henkilökohtaisen rauhan. Ystävällisestä, mutta hieman arasta katseesta näkee, että helpolla se ei kuitenkaan ole tullut.

Holappa muistaa yhä elävästi, millaiseen ahdistavaan tyhjiöön hän astui, kun havahtui toimintansa järjettömyyteen ja päätti jättää uusnatsipiirit. Se, että hän tiesi tekevänsä oikein, helpotti sillä hetkellä yllättävän vähän.

– Jouduin tilanteeseen, jossa en tiennyt, mihin suuntaan minun pitäisi lähteä, mitä tehdä tai miten asiat tulisivat elämässäni järjestymään. Se vaihe on minulle hyvin kriittinen.

Mies pääsi lopulta eteenpäin läheistensä vankkumattomalla tuella, mutta toipuminen vaikeasta radikalisoitumisesta on vaatinut paljon muutakin apua. Hän on tarvinnut esimerkiksi terapiaa, tukea sosiaalisten taitojensa kehittämiseen sekä ulkopuolista opastusta arkisissa asioissa kuten asunnonhaussa ja uravalinnoissa.

Esa Holappa on jakanut tarinaansa ihmisille sovitustyönä pahoista teoistaan. Samalla se toimii muistutuksena siitä, kuinka vaikeaa ääritoiminnasta on lähteä, kun siihen on kerran mennyt mukaan.

Uhkaava puhe rehottaa netissä

Tällä hetkellä Suomessa on muutamia satoja henkilöitä, jotka ovat mukana jonkinlaisessa kotimaisessa ääriliiketoiminnassa, arvioidaan suojelupoliisista.

Yleisimmin kyse on äärioikeistosta tai -vasemmistosta, mutta ääritoimintaa ilmenee myös niin sanotuissa radikaaleissa vaihtoehtoliikkeissä, joissa puolustetaan esimerkiksi eläinoikeuksia.

Suojelupoliisin tarkastaja Teemu Metsäpelto kertoo, että kotimaiset ääriliikkeet keskittyvät enimmäkseen mielenosoitusten järjestämiseen, mutta myös laitonta toimintaa, kuten esimerkiksi katuväkivaltaa, esiintyy välillä.

Esimerkiksi syyskuussa 2016 Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen mielenilmauksessa sattui törkeä pahoinpitely. Mielenilmauksen ohi kävellyttä ja maahan sylkäissyttä miestä potkaistiin. Hän sai vakavia vammoja päähänsä ja joutui sairaalaan. Mies ehdittiin välillä kotiuttaa omasta vaatimuksestaan, ja myöhemmin hän kuoli sairaalassa.

Tällä hetkellä kotimainen ääriliiketoiminta ei kuitenkaan vaaranna kansallista turvallisuutta, arvioi Metsäpelto

Uusnatsien järjestämä ”Kohti vapautta”  mielenilmaus.
Uusnatsit järjestivät itsenäisyyspäivänä Kohti vapautta -marssin.Jyrki Lyytikkä / Yle

Esa Holappa ei ole enää tekemisissä äärijärjestöjen tai vanhojen kontaktiensa kanssa, mutta seuraa kentän liikehdintää etäältä. Hän ei ole huolesta vapaa.

Hänen mukaansa muun muassa netin maahanmuuttovastaisilla foorumeilla käydään tällä hetkellä uhkaavia keskusteluja.

– Siellä haaveillaan kaaoksesta ja uudesta sisällissodasta.

Asia mietityttää Holappaa, sillä hänen oma radikalisoitumisensa kumpusi juuri sotahistorian ja Hitlerin natsi-Saksan ihannoimisesta.

Sisällissotaretoriikan ovat pistäneet merkille tutkijatkin.

Äärioikeistoon perehtynyt Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tommi Kotonen kertoo, että keskusteluilmapiiri lähti kärjistymään vuonna 2015 alkaneesta pakolaiskriisistä, ja väkivaltapuheet ovat tulleet sen myötä jatkuvasti näkyvämmiksi. Sosiaalisen median käytön yleistyminen on edesauttanut ilmiötä.

Euroopan historian dosentin Oula Silvennoisen mukaan netin maahanmuuttokeskusteluja ei tarvitse selailla kuin hetki, kun sisällissotafantasiat pomppaavat jo silmien eteen.

– Sosiaalisesta mediassa puhutaan siitä, kuinka kohta tapahtuu vallankumous ja osa ihmisistä viedään silloin kuopan reunalle. Retoriikka on ihan samaa kuin sisällissodassa, Helsingin yliopistossa työskentelevä Silvennoinen kertoo.

Moni hakeutuu mukaan vastarintaliikkeen kaltaisiin järjestöihin hyvin nuorena, ja kun ikää karttuu, voi tulla uudelleenarvioinnin paikka.

Tommi Kotonen

Sinällään Holappa tai kumpikaan tutkijoista eivät pidä todennäköisenä, että uhka minkäänlaisesta sodasta voisi realisoitua, mutta pienenkään piirin sotafantasioita ei voi ohittaa olankohautuksella.

Oula Silvennoinen sanoo, että pahimmillaan radikaalit puheet saattavat lietsoa yksittäisin väkivallantekoihin. Dosentti muistuttaa, että vaikka 1918 sisällissodan aikaiset olosuhteet olivat nykypäivään verrattuna erilaiset, samat syyt aiheuttavat yhteiskunnan kahtiajakautumista tänäkin päivänä.

– Ihmiset kokevat, että joku tai jokin uhkaa elämäntapaamme tai tulevaisuuttamme, ja se uhka pitää torjua radikaalisti. Uhan kokemus voi olla hyvin voimakas, vaikka se ei todellisuudessa perustuisi yhtään mihinkään.

Supon tarkastaja Teemu Metsäpelto suhtautuu sisällissotapuheisiin vakavasti, mutta maltilla.

– Näille synkille ja epätoivottaville skenaarioille löytyy aina lietsojia, varsinkin jos sen voi tehdä anonyymisti verkossa.

Nuorin radikalisoitunut ollut 14-vuotias

Radikalisoituneiden ihmisten auttamiseen on haettu Suomessa parin viime vuoden aikana uudenlaisia keinoja.

Vuonna 2016 toimintansa aloitti valtakunnallinen Radinet-hanke, jossa autetaan ääriajattelusta ja -toiminnasta irti haluavia henkilöitä. Hanke tarjoaa esimerkiksi neuvontaa, terapiaa ja apua arjen asioiden järjestämiseen.

Esa Holappa oli aikoinaan Radinetin ensimmäinen asiakas ja toimii nyt hankkeessa kokemusasiantuntijana. Osa sovitustyötä sekin.

Radinetin väkivaltatyöntekijä Heikki Mikkola kertoo, että parin vuoden aikana hankkeen kautta on autettu joko henkilökohtaisesti tavaten tai konsultaation kautta jo noin 70 henkilöä eri puolilta Suomea. Määrä on lisääntynyt viime vuodesta selvästi. Siihen on vaikuttanut muun muassa Turun joukkopuukotus, arvioi Mikkola.

Nuorin autettavista on ollut iältään 14, vanhin 58.

– Neljännes heistä on hakenut apua itse, ja loput ovat päätyneet Radinetiin esimerkiksi poliisin tai huolestuneiden omaisten kautta. Ketään ei ole kuitenkaan pakotettu mukaan. Toiminta on täysin vapaaehtoista.

Enää minun ei tarvitse mennä ulos ja miettiä, kuka vastaantulevista on vihollinen ja kuka ystävä.

Esa Holappa

Puolet Radinetin asiakkaista on tarvinnut apua äärioikeistolaisen toiminnan tai ajattelun takia.

Toista puolta on autettu irtautumaan lähinnä islamin uskontoon liittyvästä radikalisoitumisesta. Heidän joukossaan on ollut sekä suomalaisia että ulkomaalaistaustaisia ihmisiä.

Radinetin väkivaltatyöntekijän mukaan terrori-iskujen saama julkisuus on havahduttanut ihmisiä hakemaan apua.

– Toisaalta myös viranomaiset ovat tehostaneet omaa toimintaansa ja ottavat meihin herkemmin yhteyttä.

Suojelupoliisin viimeisimmissä terrorismin uhka-arvioissa on kiinnitetty huomiota juuri radikaali-islamistiseen terrorismiin. Sen uhka on tällä hetkellä Suomessa neliportaisella asteikolla tasolla 2, eli kohonnut.

Omat lapset saivat havahtumaan

Tarkkaa tietoa siitä, miten moni on onnistunut irtautumaan ääriliikkeistä pysyvästi, ei ole. Ei ole siitäkään, miten moni edes haluaa.

Äärioikeiston tutkija Tommi Kotonen uskoo kuitenkin, että useimmat ääriliikkeisiin kuuluvista pysähtyvät jossakin vaiheessa miettimään, olisiko elämän suuntaa syytä muuttaa.

– Moni hakeutuu mukaan esimerkiksi vastarintaliikkeen kaltaisiin järjestöihin hyvin nuorena, ja kun ikää karttuu, voi tulla uudelleenarvioinnin paikka. Joillakin se tulee työn, opintojen tai perheenperustamisen myötä.

Esa Holapalla ajatus uusnatsismista irtautumisesta ehti kyteä pidemmän aikaa. Miehellä on aiemmasta parisuhteestaan kaksi lasta, ja heitä katsellessaan se iski.

– Kysyin itseltäni, haluanko lapsistanikin natsiliikkeen kannattajia.

Vastausta ei tarvinnut miettiä kauaa.

Se, että Holapalla oli ihmisiä ja elämää odottamassa uusnatsijärjestön ulkopuolella, oli hänen irtautumisensa kannalta ratkaisevan tärkeää. Tutkija Tommi Kotosen mukaan juuri se voi nousta jopa kynnyskysymykseksi.

– Jos ihminen haluaa irti ääritoiminnasta, mutta ei yksinkertaisesti saa rakennettua mitään uusia kontakteja ulkopuolelle, hän saattaa kokea helpommaksi jatkaa mukana. Silloin voi ajatella, että äärijärjestö tarjoaa minulle sentään jotakin, ja se on tyhjää parempaa.

"Vihan taakka on poissa"

Tänä päivänä Esa Holappa on oppinut hyväksymään menneisyytensä. Silti hän tuntee teoistaan yhä surua, häpeää ja myös painavaa vastuuta.

Esa Holappa istuu Oulun Rotuaarilla
Esa Holappa on kääntänyt elämänsä suunnan, mutta tuntee menneisyydestään yhä häpeää ja vastuuta.Paulus Markkula / Yle

Hänet tullaan esimerkiksi aina muistamaan Suomen Vastarintaliikkeen, nykyisin Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen perustajana.

– Eihän se tietenkään tunnu hyvältä, mies huokaa.

Menneisyys on varjostanut Holappaa myös esimerkiksi silloin, kun hän päätti lähteä viime kunnallisvaaleihin ehdolle vihreiden listalta. Päätös kirvoitti varsin kärjekkäitä kommentteja (siirryt toiseen palveluun) (Ilta-Sanomat) muun muassa siitä, miten "natsipomo" hyväksytään vihreiden riveihin. Paikkaa Oulun kaupunginvaltuustosta ei irronnut.

Vaikka matka uuteen elämään on ollut kuoppainen, Esa Holappa on kovin onnellinen siitä, että on saanut sen kuljettua.

Nyt on niin paljon helpompi hengittää.

Ex-uusnatsi Esa Holappa

Lue lisää:

Natsijohtaja, jonka usko loppui

Turva-asiantuntija: Nuori voi radikalisoitua jo kuukaudessa

Yle ja Kaleva järjestävät 15.5. kello 17.30-18.30 Oulun Kulttuuritalo Valveella yleisölle avoimen keskustelutilaisuuden, jossa puhutaan muun muassa Suomen 1918 sisällissodan aiheuttamasta kahtiajakautuneisuudesta. Esa Holappa on mukana tilaisuudessa. Keskustelua voi seurata myös Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-50001154

Lisäys 14.5. klo 9.10: Kerrottu yksityiskohtia Helsingin asema-aukion pahoinpitelystä. Pahoinpitelyn uhri ehdittiin välillä kotiuttaa sairaalasta hänen omasta tahdostaan.