Lounaishämäläiset ovat huolissaan mahdollisen kaivoksen perustamisesta – kaivosilta ei rauhoittanut mieliä

Yleisö odotti vastauksia kaivoksen perustamisesta viikolla järjestetystä kaivosillasta. Kaivosyhtiön sanoma oli, että kaivoksia tarvitaan lisää.

kaivosteollisuus
Yleisöä istumassa Jokioisten valtuustosalissa
Jokioisten kaivosillan yleisö arvioi, että ei saanut tilaisuudesta vastauksia kysymyksilleen.Eeva Hannula / Yle

Luontoväellä oli Jokioisten kaivosillassa suuri huoli muun muassa Lounais-Hämeen kansallispuistojen säilymisestä, jos kaivos rakennettaisiin seutukunnalle . Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys olikin jo keksinyt toimenpiteitä kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden pelastamiseksi.

Lounais-Hämeessä on esimerkiksi kaksi kansallispuistoa: Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot. Yhdistys vaatii, että näiden ympärille perustetaan riittävän suuret suojavyöhykkeet siltä varalta, että kaivos perustetaan.

Luonnonsuojeluyhdistys vaatii, että Hämeen liitto ottaa suojavyöhykkeet mukaan seuraavaan maakuntasuunnitelmaan.

Toivon kuntien ja Hämeen liiton päättäjiltä selvää viestiä kaivosteollisuudelle, että suojelualueita ei oteta kaivosteollisuuden piiriin.

Simo Veistola

Yhdistyksen lausunnossa korostetaan sitä, että Lounais-Häme on virkistys- ja luontoarvoiltaan arvokas alue, ja sellaisena se pitää säilyttää, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Simo Veistola.

– Toivon kuntien ja Hämeen liiton päättäjiltä selvää viestiä kaivosteollisuudelle, että suojelualueita ei oteta kaivosteollisuuden piiriin. Myös asukkaiden arvoja pitää kuunnella tarkasti.

Veistola sanoo, että esimerkiksi Torronsuon kansallispuiston suojavyöhyke riippuu kaivoksen laajuudesta ja vesivirtaamista, mutta karkeasti kahden kilometrin suojavyöhyke olisi kohtuullisen hyvä.

"Vähän tuli sellainen olo, että kaikki jäi auki"

Lounaishämäläinen yleisö suhtautui kaivosillan antiin rauhallisesti ja kärsivällisesti. He istuivat, katsoivat kalvot ja kuuntelivat puheet, jotka eivät kuitenkaan useimmille antaneet vastauksia niihin kysymyksiin, joihin olivat tulleet hakemaan vastauksia.

Tilaisuudessa annettiin sen sijaan tietopaketteja siitä, millainen kaivosprosessi on, miten kaivoslaki säätelee kaivoksen perustamista, millaisia eri kaivokset ovat ja miten ne toimivat.

Etenkin tietoa jaettiin siitä, millainen arvomalmien, kullan ja litiumin tarve maailmalla tulevaisuudessa on.

Vähän tuli sellainen olo, että kaikki jäi auki.

Ilkka Wiio

Tammelalainen Ilkka Wiio sanoo, että vastaukset olivat lähinnä sellaisia, että vielä ei kaivoksen perustamisesta osata sanoa mitään varmaa. Ei pystytty sanomaan, minkä kokoinen kaivos olisi ja kuinka suuria kuljetuksia siitä aiheutuisi.

– Vähän tuli sellainen olo, että kaikki jäi auki. Toisaalta kuitenkin mietityttää, että kun kaivosyhtiöllä on varauksia olemassa, niin joutuvatko kunnat tekemään päätökset tietämättä mitään konkreettista lopputuloksesta ja sen vaikutuksista, kun mitään varmaa ei kuitenkaan pystytä sanomaan, sanoo Ilkka Wiio.

– Hyvin kaivosteollisuus perusteli sitä, miten litiumin tarve kasvaa. Mutta millä sitä litiumia sitten saadaan talteen, jos se kerran on niin vaikeasti erotettavaa ja käsiteltävää? Jos nämä nykyisetkin kaivosmineraalit ovat haastavia, niin entäs jos litium entisestään menee vielä hankalammaksi? Kuinka paljon lisää riskiä on tiedossa?

Mittavat alueet Lounais-Hämeestä valtausten ja varausten piirissä

Puheet kullan ja litiumin etsinnöistä ovat kiertäneet seutukunnalla vuosia. Malminetsijät ovat enemmän tai vähemmän kolkutelleet maita ja mantuja.

Lähes koko Lounais-Häme kattaa eritasoisia toimenpiteitä, jotka voivat johtaa kaivostoimintaan. Valtauksia ja varauksia on mittavat määrät, ja kaivostoimintoja varten tehdään tutkimuksia aina Humppilan pohjoisimmasta kolkasta eteläisimpään Tammelaan ja Ypäjälle.

Liikkeellä on ollut monia eri yhtiöitä. Tällä haavaa suurin operoija on kaivosyhtiö Sunstone Metals, entinen Avalon.

Kaivosyhtiö oli jo viime vuonna kiinnostunut mahdollisesta kaivoksen perustamisesta Lounais-Hämeeseen. Sitä kiinnosti Jokioisten ja Tammelan rajamailla sijaitseva Satulinmäki. Kaivosyhtiön väki teki kuntakierroksia ja kertoi arvomalmitarpeista seudun kunnille.

Silmälasipäinen mies poseeraa kameralle
Sunstonen geologi Markku Iljina.Eeva Hannula / Yle

Nyt kaivosyhtiön kiinnostus jakautuu tasaisesti eri puolille Lounais-Hämettä, kertoo Sunstone Metalsin geologi Markku Iljina.

Iljina sanoo, että kaivoksen perustamisesta on tässä vaiheessa vaikea sanoa mitään. Hän kertoo, että kaivosyhtiö on varhaisen vaiheen malminetsinnässä ja että tähän mennessä löydökset ovat rohkaisseet etsimään ja jatkamaan malminetsintää.

Tähtäimessä on löytää kyllin hyvä esiintymä, sanoo Iljina.

– Malmin taloudellisuus on pitoisuuden ja määrän yhtälö. Silloin kun pitoisuus laskee, tarvitaan suurempia määriä taloudelliseen kaivostoimintaan. Tällä hetkellä meillä ei ole tiedossa sellaista esiintymää, joka täyttäisi tämän kriteerin. Nyt on etsintävaiheet käynnissä ja katsotaan, että kasvaako jostain esiintymästä kyllin hyvä, sanoo Markku Iljina.

Markku Iljinan mukaan on vaikeaa sanoa sitä, kuinka lähellä tavoitetta kaivosyhtiö on. Iljina ei lähde spekuloimaan myöskään sitä, mikä olisi potentiaalisin kaivoksen paikka.

Hän sanoo, ettei Sunstonella ole kohdetta, johon se olisi päättänyt ohjata suurempia resursseja. Kesän etsinnät ovat käynnistymässä, ja väkeään varten kaivosyhtiö on vuokrannut Jokioisilta talon.

Jos haluat kurkistaa, miltä Torronsuolla näyttää, katso video viides toukokuuta järjestetystä Mennään Metsään -tapahtumasta. Videolla puhutaan myös mahdollisesta kaivostoiminnasta. (Kappale lisätty 9.5.2018 klo 17.12.)