Lestadiolaisyrittäjä hyötyy uskonyhteisön verkostoista – Taloushyödyt houkuttavat jäämään, vaikka vakaumus olisi jo mennyt

Ensimmäinen vanhoillislestadiolaisten taloudellisesta toiminnasta tehty tutkimus päättelee, että lestadiolaisuuteen kuuluminen kannattaa.

lestadiolaisuus
Herra on minun valoni ja apuni -teksti Suviseurojen pääteltassa Vaasassa. Etualalla messuihmisiä takaa kuvattuna.
Juha Kemppainen / Yle

Ahkeruus on hyve kaikissa uskonnoissa, mutta omaisuuden kasvattamiseen yritystoiminnalla suhtaudutaan monissa uskonyhteisöissä nihkeästi. Toisin on Suomen satatuhatpäisessä vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä. Lestadiolaisten poikkeuksellinen yrittäjähenki tunnetaan erityisesti Oulun seudulla, jossa rakennusalan suurista ja pienistä yrityksistä löytyy lestadiolainen johto.

– Hengellisyyden kannalta on hyvä olla oman itsensä herra. Silloin voi määritellä itse, millä alalla toimii, miten toimii ja millaisia työntekijöitä palkataan, pohtii politiikan tutkija Aini Linjakumpu yrittämisen suosiota. Hänen ”Vanhoillislestadiolaisuuden taloudelliset verkostot” -kirjansa julkaistaan perjantaina.

Vanhoillislestadiolaisen liikkeen yrittäjähenki näkyy esimerkiksi yrittäjäkursseissa, joita liikkeen Ranualla, Reisjärvellä ja Jämsässä sijaitsevat kansanopistot järjestävät. Kursseja räätälöidään erikseen myös lapsille ja naisille.

– Yleensä ajatellaan, että naisten elämä on tiukkaan rajattua, mutta yrittäminen tuo naisille mahdollisuuden toimia omalla alallaan. Naiset voivat perustaa omia yrityksiä tai toimia vaikkapa puolison yrityksessä hallituksen jäseninä.

.

Suviseurat
Suviseurojen ruokalaa rakennettiin talkoilla kesällä 2016.Suviseurojen kuvapalvelu

Alalla on väliä

Yrittäjyyttä tuetaan koko liikkeen voimalla sukupuoleen katsomatta. Yhtenä osoituksena tästä on vanhoillislestadiolaisten kattojärjestön Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen julkaisema kirja ”Mitä jää viivan alle”, jossa paitsi avataan yrittäjyyttä, myös kannustetaan siihen.

"Jos kuntosalilla ei soiteta kovaäänistä rytmimusiikkia, se saattaa olla hyväksyttävää."

Vakaumus ei myöskään vedä yrittäjyydelle lainkaan niin tiukkoja rajoja kuin kotielämälle, jossa meikkaus, TV:n katselu ja ehkäisy on kiellettyä.

– Jos kuntosalilla ei soiteta taustalla kovaäänistä rytmimusiikkia eikä ihannoida bodauskulttuuria vaan mennään terveys edellä, niin se saattaa olla jo hyväksyttävää, Linjakumpu tulkitsee.

Rajojen liikkumisesta kertoo Linjakummun mukaan sekin, että kilpaurheilun aiemmin tuominneen liikkeen piirissä urheilun sponsorointi jo sallitaan.

Tutkija pitää kuitenkin selvänä, että lestadiolainen ei voi perustaa yökerhoa, baaria tai ansaita elantoaan muokkaamalla asiakkaiden ulkonäköä kampaamo- tai kauneushoitolayrittäjänä. Partureina heitä tiettävästi toimii.

Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) pääsihteeri Juha Kaarivaara korostaa, että vanhoillislestadiolaisilla ei ole listaa kielletyistä asioista.

– Elämänratkaisut nousevat omakohtaisesta uskosta. Tärkeintä on säilyttää usko ja hyvä omatunto, Kaarivaara sanoo.

Myös matkatoimistoja on lestadiolaisten omistuksessa, vaikka aiemmin moiset vapaa-ajan huvitukset eivät Linjakummun mukaan sopineet lestadiolaiseen vakaumukseen. Kaarivaara ei tunnista kuvausta.

– Kuulostaa vieraalta. Matkat jo lomailu ovat osa elämää.

Aini Linjakumpu
Yliopistonlehtorina Lapin yliopistossa toimiva Aini Linjakumpu huomasi tutkimusta tehdessään, että lestadiolaisyrittäjät eivät tuo taustaansa esiin kuin poikkeustilanteissa.Annu Passoja / Yle

Lestadiolaistyöntekijä tuo verkostot mukanaan

Linjakumpu luki lestadiolaisen liikkeen julkaisuja ja haastatteli niin lestadiolaistaustaisia kuin liikkeen ulkopuolisia yrittäjiä. Kolme vuotta kestäneen tutkimuksen loppupäätelmä on, että lestadiolaisyrittäjien menestyksen taustalla ovat vahvat, hengellisiin ja sosiaalisiin suhteisiin perustuvat verkostot.

– Verkostojen hyöty näkyy siinä kun rekrytoidaan työntekijöitä tai kun hankitaan asiakkaita ja liikekumppaneita, tiivistää Linjakumpu. Lestadiolaisyrittäjä suosittelee helposti toista liikkeeseen kuuluvaa yrittäjää, vaikka ei häntä tuntisikaan.

"Ei-lestadiolaiseen yritykseen palkattiin lestadiolainen, jotta hän voi hyödyntää omia lestadiolaisyhteyksiään."

Moni Pohjanmaan maallinen yrittäjä kokeekin jäävänsä jo heti alkuun takamatkalle kun kaupoista kilpaillaan. On niitäkin, jotka keksivät keinot päästä hyötymään verkostoista.

– Erääseen ei-lestadiolaiseen yritykseen palkattiin keskijohdon tehtäviin lestadiolainen, jotta hän voi hyödyntää omia lestadiolaisyhteyksiään.

Työntekijää palkatessaan lestadiolaisyrittäjä tietää, että oman liikkeen piiristä palkatut eivät tule krapulassa töihin. Luottamus on muutenkin suurempi ihmisiin, joita tapaa säännöllisesti myös hengellisissä ympyröissä.

– Velvoitteet toisia kohtaan ovat suuremmat, kun on paljon muutakin yhteistä kuin palkan maksu, Linjakumpu tiivistää.

Tornion Suviseurat
Suviseuroilla sai maksaa lähimaksulla jo kesällä 2016.Karoliina Kemppainen / Yle

Riskinä hengellisen sidonnaisuuden hyväksikäyttö

Lojaliteetin vaatimuksessa ajaudutaan toisinaan harmaalle vyöhykkeelle.

– Jos yrityksellä menee huonosti eikä sillä ole varaa maksaa palkkoja ajallaan, niin saatetaan hyödyntää sitä että kuulutaan samaan yhteisöön. Ajatellaan, että eikö tätä asiaa voitaisi sopia meidän kesken jollain tavalla, Linjakumpu kertoo.

Toisaalta työntekijät luottavat siihen, että lojaliteetti toimii myös toisin päin, ja työpaikka voi säilyä niissäkin tilanteissa kun se toisessa yrityksessä olisi jo mennyt. Työpaikka on saattanut alun perin ylipäätään järjestyä sen vuoksi, että lestadiolaisyrittäjä on kokenut velvollisuudekseen auttaa vaikeuksissa olevaa uskonveljeä.

"Jos yrityksellä ei ole varaa maksaa palkkoja ajallaan, saatetaan ajatella että eikö tätä voisi sopia meidän kesken."

– Parhaimmillaan lestadiolaisten keskinäiset verkostot ovat hyvin myönteinen asia kaikille osapuolille ja myös aluetaloudelle, mutta pahimmillaan ne voivat mahdollistaa hengellisen sidonnaisuuden hyväksikäyttöä, Linjakumpu näkee.

Yrittäjän kannalta lestadiolaisuuteen kuuluminen on tutkijan mukaan hyödyllistä ja Linjakumpu sai viitteitä siitäkin, että jotkut vakaumuksensa menettäneet saattavat jäädä liikkeeseen taloudellisten verkostojen vuoksi. Vastaavaa yrittäjähenkeä ja yrittäjyyttä tukevia verkostoja ei Linjakummun mukaan löydy mistään muusta Suomessa toimivasta uskonyhteisöstä. Eräs verrokki on hevoskärryillä kulkevat Pohjois-Amerikan amissit, joista moni on tätä nykyä pienyrittäjä.

Juttua korjattu 11.5.2018 klo 16.29: Muutettu väliotsikko "Kampaamo on ehdoton ei, kuntosali ehkä" muotoon "Alalla on väliä". Lisäksi lestadiolaisyrittäjille sopivista toimialoista kertoviin kohtiin on täsmennetty, että kyseessä on tutkijan näkemys asiasta.

Juttua täydennetty 11.5.2018 klo 18:06 SRK:n pääsihteerin Juha Kaarivaaran kommenteilla.