Koodaavat naiset ovat nyt nousussa Nairobissa – mutta slummeissa moni tyttö ei ole nähnytkään tietokonetta

Kenialainen koodaajatähti June Barasa haaveilee lohkoketjuteknologian käytöstä maansa vaaleissa. Naiset ovat kuitenkin Keniassakin IT-alalla vähemmistönä ja törmäävät usein epäluuloihin.

ohjelmointi
June Barasa kahvilassa Nairobin keskustassa
June Barasa haluaa opettaa nuorille naisille koodausta, jotta naiset valtaisivat enemmän alaa teknologian kehittämisessä.Liselott Lindström / Yle

NAIROBI June Barasa sujahtaa kahvilaan sadetta pakoon Kenian pääkaupungin Nairobin keskustassa ja tilaa mokkakahvin soijamaidolla. Hän on haastattelusta pari minuuttia etuajassa.

– Voit sanoa, että olen nuori nairobilaisnainen, joka on kiinnostunut teknologiasta ja suhtautuu intohimoisesti teknologialukutaitoon, hän sanoo ja nauraa.

June Barasan nauru on tarttuva. Hän on yksi Nairobin nousevista nuorista koodaajatähdistä.

Vasta 21-vuotiaana Barasa on jo saanut työpaikan tunnetussa IT-alan Moringa-koulussa (siirryt toiseen palveluun) Nairobissa. Siellä hän kehittää JavaScript-ohjelmointikielen opetussuunnitelmaa.

Nairobissa koodaavat naiset ovat nyt nousussa. Mutta sukupuolten välinen digikuilu on Keniassa suuri, ja töitä sen kuromiseksi umpeen riittää.

– On tärkeää, että afrikkalaiset naiset ovat mukana kehittämässä teknologiaa. Meillä on erilainen näkökulma ja voimme tarjota erilaisia ratkaisuja. Sovelluksista voisi jopa tulla parempia meidän avullamme, June Barasa sanoo.

Barasalla riittää kiirettä. Työn ohella hän opiskelee tietotekniikkaa yliopistossa ja vetää sen lisäksi vapaa-ajallaan itse perustamansa GirlsCode-yrityksen kautta ilmaisia koodaajakoulutuksia tytöille.

– Näytämme heille, miten koodataan. Yritämme päästä yli ajatuksesta, että tietotekniikka on vaikeaa tai vain miehille. Voitamme stereotypiat yksi tyttö kerrallaan, Barasa sanoo.

Barasa puhuu innokkaasti teknologialukutaidosta. Hän sanoo, että kaikkien ei tarvitse osata koodata, mutta olisi hyvä, että kaikki tietäisivät jotain teknologiasta ja internetistä.

– On lohkoketjuteknologiaa, kryptovaluuttaa, esineiden internet. Jos ei ymmärrä näistä mitään, jää auttamatta jälkeen.

Juuri lohkoketjuteknologiassa (siirryt toiseen palveluun) Barasa näkee paljon mahdollisuuksia. Sveitsiläisyhtiö Agora (siirryt toiseen palveluun) väitti käyttäneensä (siirryt toiseen palveluun) lohkoketjuteknologiaa Sierra Leonen vaaleissa maaliskuussa, mutta vaalilautakunta tyrmäsi väitteet (siirryt toiseen palveluun).

Se voisi silti hyvinkin toimia, sanoo Barasa.

– Meillä on ollut niin paljon ongelmia vaaleissa. Lohkoketjuteknologia on lahjomatonta, ainakin toistaiseksi. Sen avulla voisi jopa välttää vaalivilppiä, hän sanoo.

Teknologiaa on Keniassa ennenkin käytetty ongelmien ratkaisemiseen. Maa on esimerkiksi maailmassa edelläkävijä mobiilimaksamisessa.

Uraauurtava maksupalvelu Mpesa perustettiin jo yli kymmenen vuotta sitten, ja suurin osa ihmisistä käyttää mobiilimaksua. Lähes kaikilla mobiilioperaattoreilla on omat palvelunsa.

Mobiilimaksamiseen ei tarvita älypuhelinta, vaan se toimii myös esimerkiksi vanhoilla Nokia-kännyköillä. Sen avulla pystyy lähettämään rahaa sukulaiselle toiselle puolelle maata, ostamaan banaanin tienlaidan kojusta tai tallettamaan suuria määriä käteistä turvallisesti ilman pankkitiliä.

Busseja Nairobin keskustassa.
Nairobin liikenne on pahamaineista. Ne, joilla on varaa, yrittävät välttää holtittomasti ajavia minibusseja eli matatuja.Liselott Lindström / Yle

Keniassakin startup-yrityksiä perustetaan nyt tiheään. Nairobissa on monta teknologiahubia. Yksi edelläkävijöistä on jo vuonna 2010 perustettu iHub (siirryt toiseen palveluun).

Naisille ympäristö on edelleen haastava, ja he kohtaavat tietotekniikka-alalla usein vähättelyä. June Barasan vuosikurssilla yliopistossa tietotekniikkaa opiskelee vain muutama nainen, kun miehiä on kymmeniä.

Siksi Barasa halusi auttaa muita tyttöjä koodaamisessa. Kun hän perusti GirlsCode (siirryt toiseen palveluun)-yrityksensä, hän etsi kumppaneita ympäri Nairobia.

– On tärkeää tehdä yhteistyötä eikä kilpailla. Huomasin, että järjestöjä on jo paljon, ja niitä tulee lisää koko ajan!

Esimerkiksi Akirachix-järjestöltä (siirryt toiseen palveluun) Barasa sai kannettavia tietokoneita käyttöönsä. Ja Gertrude Nyenyeshistä hän löysi yhteistyökumppanin.

Nyenyeshi on osa tiimiä, joka koodaa Britannian yleisradioyhtiön BBC:n uutisetusivua. Pari vuotta sitten hän perusti nigerialaisen ystävänsä kanssa tukiverkoston afrikkalaisille ja afroamerikkalaisille naisille IT-alalla. Sellaista hän olisi kaivannut yliopistossaan.

Nyenyeshikin oli yksi harvoista naisista vuosikurssillaan ja sai kuulla, että on miesten alalla.

– Meille naisille vihjailtiin, että kannattaa hankkia myös muuta osaamista, koska ura IT-alalla ei meiltä välttämättä onnistuisi.

Koodaaja Gertrude Nyenyeshi tietokoneensa kanssa.
Gertrude Nyenyeshi oli nuorena intohimoinen pelaaja, mutta ei nähnyt missään naishahmoja. Hän kaipaa edelleen afrikkalaisia naishahmoja pelimaailmaan.Liselott Lindström / Yle

Nyt Nyenyeshin sivusto TechinPink (siirryt toiseen palveluun) jakaa afrikkalaisten ja afroamerikkalaisten naisten blogipostauksia ja vinkkejä koodaamiseen.

– Halusimme näyttää nuorille naisille, että teknologia-alalla on myös afrikkalaisia naisia. Näin innostaisimme muita, hän kertoo.

Gertrude Nyenyeshi ja June Barasa ovat teknologian kehittäjinä etulyöntiasemassa. Molemmat ovat kasvaneet tietokoneiden ympäröimänä ja saaneet paljon tukea vanhemmiltaan.

Nairobin slummeissa moni tyttö ei ole edes nähnyt tietokonetta.

Lyhyen bussimatkan päässä Nairobin keskustasta sijaitsee NairoBits-säätiö (siirryt toiseen palveluun). Jo vuosia säätiö on tarjonnut slummeista kotoisin oleville nuorille mahdollisuuden oppia käyttämään tietokoneita ja koodaamaan.

Tyttöjen saaminen mukaan on kuitenkin ollut vaikeaa.

– Tytöt ovat usein erittäin epäluuloisia. He kysyvät, miksi pitäisi oppia koodaamaan, jos ei edes ole koskenut tietokoneeseen, kertoo NairoBitsin tiedottaja Michelle Tuva.

Myös vanhemmat saattavat vastustaa koulutusta, koska eivät näe, miten IT-alalla voisi työllistyä.

NairoBitsin kursseilta valmistuneet saavat kuitenkin hyvin harjoittelupaikkoja paikallisista yrityksistä ja pääsevät etenemään urallaan.

NairoBitsin kautta slummien naiset voivat myös saada ehkäisyvalistusta ja apua terveyskysymyksissä. Tämä saattaa ehkäistä teiniraskauksia ja liian varhaisia avioliittoja, Tuva sanoo.

NairoBitsin tiedottaja Michelle Tuva NairoBitsin toimiston ulkopuolella.
Nairobitsin tiedottaja Michelle Tuva kertoo, että tytöt ja naiset tuovat yleensä esille erilaisia ideoita kuin miehet.Liselott Lindström / Yle

Aiemmin NairoBitsilla oli sekaryhmiä, mutta työntekijät huomasivat, että tytöt putosivat usein kursseilta pois. He tunsivat, etteivät osaa yhtä paljon kuin pojat.

Muutama vuosi sitten tytöt saivat omat ryhmänsä. Nyt he kukoistavat ihan eri tavalla.

– Naiset tietävät, mitä naiset haluavat. Miehet eivät edes kysy, millaisia käyttäjäkokemuksia naisilla on, vaan heidät jätetään täysin koko prosessin ulkopuolelle, Tuva sanoo.

Naiset kehittävät erityisesti terveyteen ja maanviljelyyn tarkoitettuja sovelluksia.

NairoBitsin tietokoneluokassa kuuluu matalaa puheensorinaa ja kymmenien tietokoneiden näppäimistöjen naputusta.

Jackline Edita on aina pitänyt piirtämisestä, mutta ei aiemmin ajatellut, että graafisesta suunnittelusta olisi voinut tulla hänelle ammatti.
Jackline Edita on aina pitänyt piirtämisestä, mutta ei aiemmin ajatellut, että graafisesta suunnittelusta olisi voinut tulla hänelle ammatti.Liselott Lindström / Yle

Kahden miehen välissä istuu 20-vuotias Jackline Edita. Hän asuu South Kariobangin slummialueella Nairobissa ja on juuri valmistumassa graafiseksi suunnittelijaksi NairoBitsin kurssilta.

Edita on kehittänyt sovelluksen, jonka kautta maanviljelijät voivat lähettää kuvia ja saada apua erilaisten kasvitautien ja tuholaisten torjumisessa.

– Tietotekniikan opetteleminen on erityisen tärkeää Afrikassa, koska naisia vähätellään alalla niin paljon. Jos minä esimerkiksi keksin idean, miehet vain nauravat sille. Jos mies keksii saman, se nostetaan esille, Edita sanoo.

Tämä on ongelma naisille, tulivatpa he mistä yhteiskuntaluokasta tahansa, sanoo June Barasa.

Suurin uhka naisille ovat Barasan mukaan kuitenkin naiset itse, koska he hakevat ideoilleen miesten hyväksyntää. Mutta miehillä on erilaisia tarpeita kuin naisilla, eivätkä he välttämättä näe, mitä naisten ongelmia teknologia ja sovellukset voisivat ratkaista.

Viime vuonna ryhmä teinityttöjä Kisumusta läntisessä Keniassa kehitti sovelluksen (siirryt toiseen palveluun), jonka avulla tytöt voivat välttyä ympärileikkaukselta.

Sukupuolielinten silpominen on Keniassa kielletty, mutta jopa neljäsosa naisista on kuitenkin silvottu. Sovelluksen kautta tytöt voivat saada lääketieteellistä ja oikeudellista apua. He voivat myös hälyttää viranomaiset, jos ovat vaarassa joutua silvotuiksi.

– Miehet tuskin olisivat sitä keksineet tai siihen ideaan uskoneet, sanoo June Barasa.

Hän haluaa kuitenkin myös miehiä mukaan omille kursseilleen.

– Näin he voivat nähdä, että naiset ovat hyviä koodaamaan. Ja että yhteistyöllä voi kehittää jotain kaunista.

Toistaiseksi naisbuumi koodaajapiireissä näkyy enimmäkseen Nairobissa. June Barasa ja Gertrude Nyenyeshi haluaisivat yhdessä levittää sen koko Keniaan, muun muassa Nyenyeshin kotikaupunkiin Eldoretiin.

IT-alan naisopiskelijat tai tietotekniikasta kiinnostuneet naiset joutuvat tekemään paljon työtä unelmansa eteen. On tärkeää tietää, ettei ole yksin tai ainoa nainen alalla, sanoo June Barasa.

Jacimta Mjatha, Mary Kituku ja Elizabeth Muiruri opettelevat JavaScriptin käyttöä NairoBitsin tiloissa.
Jacimta Mjatha, Mary Kituku ja Elizabeth Muiruri opettelevat JavaScriptin käyttöä NairoBitsin tiloissa.Liselott Lindström / Yle

Hän kertoo, että miehet hänen vuosikurssillaan seuraavat erityisen tarkkaan, miten naiset pärjäävät.

Jos Barasa ei ole paras, hän saa kuulla, ettei pysy mukana. Jos hän taas saa hyviä arvosanoja, hän saa kuulla, ettei kukaan halua sellaisen naisen kanssa naimisiin.

– Mutta en minä miestä ole etsimässä vaan seuraamassa intohimoani. Minulla on todella hauskaa, ja tunnen, että olen paikassa, jossa minun kuuluukin olla, Barasa sanoo.

Kuuntele lisää siitä, mitä seurauksia tyttöjen ja poikien välisellä digikuilulla voi olla: Maailmanpolitiikan arkipäivää

Lue myös: "Koodaaminen on siistiä, rakastan sitä" – suomalainen ohjelmointiopetus matkaa halki Afrikan

Ruokabloggaajat takovat rahaa myös Afrikassa – Tuhansien fanittama Karelle neuvoo, miten valkosipuli raastetaan 10 sekunnissa