EU kielsi mehiläiskuolemia aiheuttaneet tuholaismyrkyt – saattaa hankaloittaa viljelyä Suomessa

Viime vuosina Keski-Euroopassa tapahtuneiden laajojen mehiläiskuolemien syynä ovat olleet tutkimusten mukaan neonikotinoidia sisältävät torjunta-aineet. Neonikotinoideja käytetään Suomessa tuholaisten torjuntaan muun muassa öljykasvien, sokerijuurikkaan ja perunan viljelyssä.

mehiläiset
Mehiläinen pesän suulla.
Suomessa on tällä hetkellä mehiläistarhaajia noin 3 000. Suurin osa hunajantuottajista toimii harrastusmielessä.Paulus Markkula / Yle

Kevään lämpimät säät ovat herätelleet tarhamehiläiset liikkeelle. Kevät käynnistää myös mehiläistarhureiden uuden kauden.

Suomen mehiläishoitajain liiton puheenjohtaja Hannu Luukinen on jo ehtinyt tarkistaa omien pesiensä selviytymisen pitkän talven jäljiltä.

Luukisen Pohjois-Pohjanmaan Limingassa sijaitsevat viitisenkymmentä mehiläispesää ovat selvinneet talvesta kohtuullisen hyvin. Muutamalle pesälle kova talvi on kuitenkin ollut liikaa, ja niiden mehiläisyhdyskuntien taru on tullut pakkasilla tiensä päähän.

Suomalaista hunajaa laitetaan teemukiin.
Hunajan maku riippuu mehiläispesien ympäristössä olevista kukista. Keskimäärin suomalainen käyttää hunajaa reilu puoli kiloa vuodessa.Risto Degerman / Yle

Tuholaismyrkyt puhuttavat

Viime vuosien aikana erityisesti Keski-Euroopassa sattuneet laajat mehiläiskuolemat ovat olleet mehiläishoitajien mielen päällä. Mehiläiskuolemien syyksi on tutkimuksissa paljastunut muun muassa maataloudessa käytetyt tuholaismyrkyt, erityisesti nikotiinijohdannaiset neonikotinoidit.

Mehiläistuottajille Euroopan unionin tuore päätös kieltää kasvien lehtiä järsivien kirppojen torjumisessa käytettävät neonikotinoidit peltoviljelyssä onkin ollut tervetullut.

Rypsipelto
Neonikotinoideja on käytetty Suomessa muun muassa öljykasvien tuholaistorjunnassa. Öljykasvit ovat kotimaisen rehun valmistuksessa valkuaisainelähde. Jos kotimaista öljykasvituotantoa ei ole, täytyy se korvata tuontisoijalla.Ismo Pekkarinen / AOP

Kieltopäätöstä on Suomessa myös arvosteltu kärjekkäästi.

Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on ennakoinut, että neonikotinoidien kielto vie pohjaa kotimaisen sokerijuurikkaan tuotannolta. Hänen mukaan riski satojen menettämisille kasvaa, kun sokerijuurikassiemeniä ei enää voi suojata tuhohyönteisiltä neonikotinoideilla (siirryt toiseen palveluun) (Maa- ja metsätalousministeriö).

Ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes) myös muistuttaa, että vaihtoehtoisia torjunta-aineita ei juuri ole käytössä.

Kielto saattaa johtaa ojasta allikkoon

Sokerijuurikkaan viljelyn lisäksi neonikotinoidien käytön loppuminen vaikuttaa Suomessa öljykasvien, perunan, syysvehnän ja rukiin viljelyyn sekä metsäpuiden taimien käsittelyyn taimitarhoilla. Näillä viljelyaloilla neonikotinoidit ovat usein tärkeimpiä tuholaistorjunta-aineita.

Öljykasvien viljelyssä neonikotinoidien kielto voi nostaa esiin myös uuden ongelman. Kiellettyjen aineiden tilalle joudutaan mahdollisesti ottamaan pyretroideja. Pyretroidit ovat myrkyllisiä yhdisteitä, joiden vaikutus ruiskutusalueella voi kestää jopa viikkoja.

Kaija Kallio-Mannilan mukaan lisääntyvä pyretroidien käyttö todennäköisesti lisäisi samalla vesieliöille ja hyötyniveljalkaisille aiheutuvia haittoja.

– Se ei ole ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto.

Kallio-Mannilan mukaan odotettavissa on myös se, että myrkyille vastustuskykyisiä tuholaiskantoja kehittyy jatkossa.

Keski-Euroopassa eri tilanne kuin Suomessa

Vaikka Tukes on arvioinut EU:n neonikotinoidikieltoa kriittisesti, Kallio-Mannila korostaa, että neonikotinoideja korvaavia aineita tulee kehittää. Hän sanoo, että tavoitteena on oltava ekologisesti kestävien kasvinsuojelumenetelmien kehittäminen.

Neonikotinoidien haitalliset vaikutukset ovat kuitenkin näkyneet Kallio-Mannilan mukaan selvästi pahempina Keski-Euroopassa kuin Suomessa.

– Keski-Euroopassa on havaittu mehiläiskuolemia, jotka mahdollisesti johtuvat kasvinsuojelutekniikasta, käyttömääristä ja käyttöaloista, mutta Suomessa ei onneksi olla tällaisia akuutteja kuolemantapauksia havaittu, Kaija Kallio-Mannila sanoo.

Kimalainen imee mettä puna-apilan kukasta.
Tuholaistorjunnassa käytettävät aineet ja muut ympäristön myrkyt vaikuttavat tarhattujen mehiläisten lisäksi myös luonnon pölyttäjiin.Risto Degerman

Myös mehiläishoitajain liiton puheenjohtaja Hannu Luukisen mukaan neonikotinoidien haitalliset vaikutukset mehiläisten hoidossa ovat näkyneet Keski-Euroopassa Suomea selkeämmin.

– Muualla Euroopassa neonikotinoidipöly on aiheuttanut varsin isojakin mehiläiskuolemia.

Pölyttäjähyönteiset voivat altistua myrkylle kasvien siitepölyn ja meden välityksellä. Kylvön yhteydessä myrkkyä saattaa levitä myös torjunta-aineella käsitellyistä eli peitatuista siemenistä irtoavana pölynä.

Hannu Luukisen mukaan neonikotinoidit ovat Suomessa suuri uhka varsinkin luonnon pölyttäjille.

– Totta kai ne vaikuttavat myös mehiläisiin tietyissä tilanteissa, mutta erityisesti se on iso ongelma luonnonpölyttäjille. Mehiläisten kanssa pystytään tarvittaessa siirtämään pesiä ja miettimään, missä mehiläispesiä pidetään.

– Luonnon pölyttäjät elävät siellä missä elävät. Niille se on paljon isompi ja todellinen ongelma, Luukinen sanoo.

Mehiläisten hoito lisääntynyt

Mehiläisen hoitajien määrä on viime vuosina lisääntynyt. Nykyisin Suomessa on mehiläistarhaajia kolmisen tuhatta ja hunajaa tuottavia mehiläispesiä noin 55 000.

Viime vuosien trendin taustalla on muun muassa idea lähiruuasta ja käsityön arvostus.

– Halutaan tehdä itse sitä, mitä suuhun pistetään.

Suomen mehiläishoitajien liiton puheenjohtaja Hannu Luukinen 2018.
Karhujen aiheuttamat vahingot ovat yleisimpiä Keski- ja Itä-Suomessa. Hannu Luukinen kertoo, että Pohjois-Pohjanmaalla mesikämmen kävi mehiläispesillä viimeksi kuutisen vuotta sitten.Paulus Markkula / Yle

Suuri osa hunajantuottajista toimii harrastusmielessä. Ammattimaisia tarhaajia on Suomessa noin sata.

– Jos mehiläisten hoitoa aikoo harjoittaa ammattina, täytyy pesiä olla vähintään 80–100, Hannu Luukinen kertoo.

Hänelläkin hunajantuotanto on sivutyö ja rakas harrastus. Palkkatyö löytyy Limingan seurakunnasta, jossa hän työskentelee toimistosihteerinä.

Mesikämmenien makeannälkä tarhojen kiusana

Pahimpia uhkia mehiläistarhoille ovat Suomessa kuitenkin viime vuosina olleet karhut, joiden aiheuttamien tuhojen hinnaksi lasketaan vuosittain noin 300 000 euroa.

Yksittäiselle tarhaajalle hunajan perässä meuhkaava mesikämmen saattaa Luukisen mukaan aiheuttaa jopa kymmenien tuhansien eurojen vahingot.

Karhu
Karhu oppii mehiläisten pesillä käymisen usein emoltaan.Pentti Kallinen

Pahimmat vahinkoalueet ovat Keski- ja Itä-Suomessa, jossa vahinkoja on kirjattu jo tällekin keväälle.

– Kaikki karhut eivät kuitenkaan ole hunajan perään, vaan karhu oppii pesillä käymisen yleensä emoltaan.