Kaikki liikunta hellii aivoja, mutta yksi saattaa olla ylitse muiden: Tanssi

Hanna Poikonen tutki väitöskirjassaan, kuinka tanssijan aivot kehittyvät.

tanssi
Hanna Poikonen.
Hanna PoikonenTommi Pesonen / Yle

Luulisi, että äkkiseltään tanssilattialle eksynyt ihminen näyttää koomiselta, mutta mitä vielä. Kokematonkin tanssija kiehtoo katsojaa kuin tulenliekki.

Vielä enemmän tanssi vie mukanaan tanssijan itsensä. Tanssijan kuvaillaan pääsevän eräänlaiseen flow-tilaan, jossa hän keskittyy vain hetkessä olemiseen.

– Siinä varmaan viehättää se, että pää, sydän ja kroppa ovat yhtä. Se on musiikin ja liikkeen avioliitto, sanoo porvoolainen Ia Backman. Hän harrastaa Helsingin tanssiopistossa klassista balettia.

Myös helsinkiläinen Hanna Lavikka kokee tanssin hyvin samalla tavalla.

– Siinä pystyy unohtamaan arkipäivän murheet. Voi keskittyä vain siihen tanssiin eikä mihinkään muuhun.

Perjantaina Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa väittelevä ja itsekin tanssia harrastava Hanna Poikonen on huomannut saman.

– Siinä suodatetaan pois tarpeettomia liikkeitä, aistiärsykkeitä ja tarpeettomia mielentiloja. Tavallaan keskitytään vain siihen, mikä on siinä hetkessä tärkeää.

Miten sitten tiede selittää tanssijan tunnetiloja?

Tanssijan aivot reagoivat nopeasti

Poikonen osoittaa tanssin neurotieteen väitöskirjassaan, että musiikin vaikutus näkyy tanssijan aivoissa selvästi.

Varsinkin ammattitanssijoiden ääni- ja liikeaivokuoret kehittyvät aivan omalla tavallaan. Tämän vuoksi ammattitanssijan aivot reagoivat musiikkiin nopeammin kuin muusikoiden ja tanssia harrastamattomien aivot.

On mahdollista, että tanssiminen aktivoi syviä aivoalueita. Ne hallitsevat muun muassa tunne-elämää, muistia ja sosiaalista vuorovaikutusta.

– Musiikin puolella tällaisia tutkimuksia on tehty ja on havaittu, että musiikki aktivoi aivojen tunteitten käsittelyyn liittyviä alueita ainutlaatuisella tavalla, Poikonen sanoo.

Eikä tanssi aktivoi pelkästään tanssijan aivoja, vaan myös katsoja saa osan hyödystä. Tutkimuksen mukaan tanssi tosin aktivoi lähinnä sellaisten katsojien aivoja, jotka ovat tottuneet seuraamaan tanssia. Tämän vuoksi Poikonen rohkaisee muitakin opettelemaan tanssin katsomista.

– Jos on sellainen olo, ettei ymmärrä mitään, niin ryhtyy vain katsomaan ja antaa itsensä oppia tanssin kokemuksen myötä.

Poikosen tutkimuksen osallistui 20 ammattitanssijaa, 20 ammattimuusikkoa ja 20 kontrolliryhmän jäsentä. Kaikki olivat suomalaisia.

Tanssijoita Helsingin tanssiopistossa.
Helsingin tanssiopiston tanssijoita.Yle

Liike, kosketus ja musiikki – kaikki samassa

Tanssiin kuuluu paljon sellaista, jonka on muutenkin todettu vaikuttavan aivoihin ja hyvinvointiin. Liikunta (siirryt toiseen palveluun), musiikki (siirryt toiseen palveluun) ja kosketus (siirryt toiseen palveluun)voivat kaikki jo yksistään parantaa aivojen toimintaa, tasapainoa tai tunne-elämää.

– Näiden kokonaisuutta ei ole tutkittu, mutta esimerkiksi pitkään jatkuva kosketus aktivoi aivojen palkkiojärjestelmää. Musiikki aktivoi aivoja kokonaisvaltaisesti, ja liikuntaa suositellaan jopa masennuksen hoitoon, Poikolainen sanoo.

Mikä näistä on sitten tanssissa tärkeintä? Ei yksistään mikään. Kosketus, yhteistyö, liike ja musiikki ovat kaikki yhtä tärkeitä.

Poikonen uskoo, että tanssin merkitys lisääntyy terapiamuotona. Hän on myös kehittänyt tutkimuksessaan menetelmän, joka tähtää mielen ja kehon hyvinvointiin nimenomaan tanssiliikkeiden ja neurotieteiden avulla.

Poikonen on koulutukseltaan diplomi-insinööri, ja hän on ollut tutkijana Zürichin teknillisessä yliopistossa. Kaikki liikunta hellii aivoja, mutta yksi saattaa olla ylitse muiden: Tanssi

Tanssi kiinnostaa iästä riippumatta

Tanssin harrastajien määrästä ei ole tarkkoja tietoja, mutta arviot liikkuvat 150 000:sta jopa miljoonaan.

Oma lukunsa ovat paritanssikurssit ja klassinen baletti, joiden suosio on vakiintunutta. Tanssi kiinnostaa myös nuoria. Alakoululaiset pitävät tanssia kaikkein kiinnostavimpana taideharrastuksena ja yläkoululaisetkin toiseksi kiinnostavimpana, ilmenee Opetus- ja kulttuuriministeriön laajasta koululaiskyselystä vuosilta 2016–2017.

Suomen tanssioppilaitosten liiton toiminnanjohtaja Hannele Niiranen arvioi, että esimerkiksi street show dance ja tanssiinkin vivahtava parkour ovat lisänneet nuorten innostusta.