Luontoa säästävän kääntömätästyksen suosio kasvaa kovaa vauhtia metsänomistajien parissa – "Luontoarvot ovat tärkeitä"

Ympäristöarvot ohjaavat myös maanmuokkausta. Kääntömätästyksessä puuntaimien istuttamisen yhteydessä suuria kuoppia ei tehdä lainkaan.

metsänomistajat
Taimi.
Seppo Tikkanen / Yle

Satu Linnarannan ja hänen miehensä Jussin metsässä Kuopion Hirvilahdessa tehtiin päätehakkuu viime syksynä. Nyt hakkuuaukealle istutetaan kuusen taimia kääntömätästysmenetelmällä.

Siinä maan muokkaus tehdään kaivinkoneen kauhalla, ja maamätäs pudotetaan kääntäen samaan kohtaan, josta se on kaivettu. Heti muokkauksen jälkeen kääntömätäs on koholla noin viisi senttiä, mutta se madaltuu seuraavan talven aikana. Mättään leveys on noin 50 ja pituus 60–80 senttimetriä.

Jokaiselle istutettavalle taimelle tehdään oma mätäs. Istuttamisen Satu Linnaranta tekee itse perinteisellä pottiputkella. Oli hänen oma toiveensa, että maanmuokkaus hoidetaan metsässä kääntömätästyksellä.

– Taimikon hoidon kannalta on hieno juttu, että maasta raavitaan auki vain pieni ala, eikä vesakko pääse siihen kasvamaan samalla tavalla kuin jos olisi isompi laikku. Siellä on mukavampi kulkea, ei ole isoja monttuja ja on tasaisempi maasto. Kyllä tässä luontoarvot ovat tärkeitä, hän sanoo.

Perinteisesti Suomessa on tähän asti käytetty varsinkin viljavilla mailla laikkumätästystä. Veden vaivaamilla alueilla maata kuivataan muokkausten yhteydessä naveromätästyksellä. Molemmissa menetelmissä maan pintaa käsitellään paljon enemmän kuin kääntömätästyksessä, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Luoranen.

Kääntömätästys yleistyy vauhdilla

Kääntömätästys on rantautunut Suomeen alun perin Ruotsista. Siellä menetelmää kehitettiin 1990-luvulla ja siitä saatiin hyviä kokemuksia. Suomessa kääntömätästystä on käytetty 2000-luvulta alkaen, mutta vasta nyt se on lyömässä kunnolla läpi lisääntyvän ympäristötietoisuuden myötä.

– Nykyisin pyrimme tekemään kääntömätästystä aina, kun se on mahdollista. Viime vuosina kääntömätästys on yleistynyt erittäin voimakkaasti, sanoo metsänhoidon operaatioesimies Markku Utriainen Metsä Groupista.

– Konekuski on paljon vartijana, hän valitsee, mitä kussakin kohteessa tekee.

Kääntömätästys sopii pääpuulajiemme kuusen, männyn ja koivun uudistamiseen kangasmaille ja turvemaille, joiden vesitalous on kunnossa, kertoo erikoistutkija Jaana Luoranen.

– Sitä käytetään pääosin kuuselle uudistettavilla kohteilla, mutta se sopii myös koivulle ja männylle.

Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes sanoo, että tänä vuonna maamme metsiin istutetaan noin 160 miljoonaa puuntainta, joista noin kaksi kolmasosaa on kuusia. Keskimääräinen uudistusala on noin puolitoista hehtaaria.

– Kääntömätästystä käytettäessä jäljet luonnossa ovat vähäisemmät kuin järeämmillä muokkausmenetelmillä. Maisema palautuu nopeammin, ja kustannuksetkin taimikon varhaishoidossa pienenevät. Myös marjoja ja sieniä voi kerätä, ja muutaman vuoden kuluttua muokkauksesta ei ole enää mitään jäljellä.

Remes sanoo, että kääntömätästys sopii erityisen hyvin metsänomistajille, jotka haluavat metsiinsä mahdollisimman pehmeitä menetelmiä.

– Tämä on heille vastaus, kun päädytään uudistushakkuisiin.