Pihvikarjatuottaja uskoo maaseutuun, vaikka EU-tuet saattavat vähentyä selvästi: "Pitää pystyä sopeutumaan"

Muuruvetinen karjatilallinen sai keskiviikkona vieraan EU:n maatalousvaliokunnan johdosta. Vieras vakuutti ymmärtävänsä suomalaisviljelijöiden huolen tukien pienentymisestä.

EU-tuet
Henrik Kähönen pyörittää pihvikarjatilaa Kuopion Muuruvedellä.
Matti Myller / Yle

Kuonan pihvikarjatilaa Kuopion Muuruvedellä isännöivällä Henrik Kähösellä oli keskiviikkona erilainen arkipäivä. Toukokuu on maatiloilla vuoden kiireisintä aikaa ja nyt arkikuvioita väritti EU:n maatalousvaliokunnan vierailu tilalla.

Europarlamentaarikot olivat tällä viikolla kolmen päivän tutustumismatkalla Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Henrik Kähönen on ollut isäntänä kahdeksan vuotta. 33-vuotias maatalousyrittäjä on huolissaan EU-maataloustukien pienentymisestä lähivuosina.

Tukien on arvioitu (siirryt toiseen palveluun)laskevan useita prosenttiyksikköjä. Mahdolliset tukileikkaukset näkyvät tiloilla väistämättä.

– Tuottajahinnat ovat laahanneet pitkään samoissa. EU-tukea tarvitaan, että Suomessa voidaan viljellä ja tuottaa ruokaa. Maatalouden ei pidä joutua Brexitin maksajaksi, sanoo Kähönen.

Kuonan tilalla keskiviikkona vieraillut EU:n maatalousvaliokunnan puolalainen puheenjohtaja Czeslaw Adam Siekierski ymmärtää suomalaisviljelijöiden huolen maataloustukien pienentymisestä.

– Tukileikkauksia ei pitäisi olla, koska viljelijöiden tulotaso on vain 50 prosenttia muiden ammattiryhmien keskimääräisistä tuloista. Ja siitäkin puolet on EU-tukia, hän sanoo.

EU:n maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Czeslaw Adam Siekierski.
EU:n maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Czeslaw Adam Siekierski tutustui maatalousyrittäjän arkeen Kuopion Muuruvedellä.Matti Myller/Yle

Puheenjohtaja Siekierski ennakoi tulevista maataloustukineuvotteluista vaikeita. Puolalaisparlamentaarikko muistuttaa, että kyseessä ei ole pelkästään maanviljelijöiden intressi, vaan myös kuluttajien intressi.

Henrik Kähönen investoi viime vuonna uusiin eläimiin. Kuonan tilalla on nyt 100 eläintä, kun aiemmin pääluku oli 70. Tila kuuluu osuuskuntaan, jossa on mukana yhteensä yli 20 pihvikarjatuottajaa eri puolelta Suomea.

Tilan tuottavuutta on parannettu keskittymällä vain yhteen rotuun. Käytännössä hiehot ja sonnit tulevat Kähöselle noin puolen vuoden ikäisinä.

Pihvikarjaa kasvatetaan ja ruokitaan hyvin ja teuraaksi eläimet lähtevät viimeistään alle kaksivuotiaina. Pihvikarjan tuotannon lisääminen entisestään on kysymysmerkki. EU-tuella on merkitystä investointisuunnitelmiin.

– Katsotaan, uskaltaako investoida lisää. Pitää miettiä todella tarkkaan haluaako ryhtyä rakentamaan tai sijoittamaan tehokkaampiin koneisiin. Tukitason pienentyminen heijastuu siihen, että oma palkka kutistuu entisestään. Toivon tukitason pysyvän jatkossa vähintään samana. Se mahdollistaisi maatilojen kehittämisen. Kuten kaikessa muussakin yritystoiminnassa koko ajan pitää mennä eteenpäin, sanoo Henrik Kähönen.

Lihakarjaa ruokailemassa.
Matti Myller/Yle

Kuonan tilalla tulovirta kertyy maatiloille tyypillisesti useista eri lähteistä. Pihvikarjatuotannon lisäksi isäntä tekee urakointia toisille viljelijöille ja talvella työllistävät lumiauraukset.

Maatalouden tiukoista ajoista huolimatta Henrik Kähönen luottaa perheensä tulevaisuuteen maaseudulla. Tilan kuvio eroaa monesta muusta maatilasta siinä, että Kähösen vanhemmat Martti ja Kaija pyörittävät samassa pihapiirissä Kivennavan maatilamatkailuyritystä.

Lähivuosina vanhempi yrittäjäpariskunta vetäytyy eläkepäiville ja myös matkailuyritystoiminta siirtyy nuoren polven vastuulle.

– Maaseudulla voi pärjätä jatkossakin. Se vaatii työtä ja asennetta, mutta mahdollisuuksia on vaikka mihin. Mennään positiivista tulevaisuutta kohti, kyllä matkailulle on kysyntää, luottaa Henrik Kähönen.