1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. arkeologia

Euroopan ensimmäinen nuotio roihusi jo yli 800 000 vuotta sitten

Nuotion iän vahvisti liekkeihin päätynyt pieneläin. Samasta paikasta löytyi myös Euroopan vanhin tunnettu käsikirves.

arkeologia
Nuotion liekit.
Mari Nupponen / Yle

Kaakkois-Espanjassa poltettiin nuotiota paljon aiemmin kuin eurooppalaisilla on tiedetty olleen taito hyödyntää tulta, vahvistaa tuore tutkimus. Yhtä vanhoja jälkiä nuotiotulesta tunnetaan vain Afrikasta.

Cueva Negra del Estrecho del Río Quíparissa kallionkielekkeen suojissa ollut nuotio ja sen ohesta löytynyt käsikirves ajoitettiin pieneläimen hampaanjäänteiden perusteella. Hammas oli jonkin pienen nisäkkään suussa, kun otus joutui liekkeihin 810 000–865 000 vuotta sitten, kertoo tutkimusta johtanut Murcian yliopiston emeritusprofessori Michael Walker.

Uusi ajoitus vastaa Walkerin tutkijaryhmän aiempaa arviota (siirryt toiseen palveluun). Se perustui jälkiin, joita jäi kivikerrostumiin löytöjen ylle, kun maapallon magneettikenttä käännähti eli navat vaihtoivat paikkaa 780 000 vuotta sitten.

Vanhimmat eurooppalaiset käsikirveslöydöt ovat tätä ennen olleet enintään puolen miljoonan vuoden ikäisiä.

Käsikirves viittaa Homo erectukseen

Cueva Negran, "mustan luolan", nuotion ääressä istuneet ihmiset kuuluivat väkeen, joita Euroopassa asui jo ennen neandertalilaisia ja hyvin kauan ennen meitä nykyihmisiä.

Mahdollisia lajeja ovat heidelberginihminen (Homo heidelbergensis), euroopanihminen (Homo antecessor) ja pystyihminen (Homo erectus).

Teräväsärmäinen, päärynän muotoinen käsikirves vaikuttaa Acheulin kulttuurin tuotokselta ja siten todennäköisimmin Homo erectuksen tekemältä. Tutkijoilla ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, etteivät muutkin ihmislajit olisi saattaneet valmistaa samanlaisia karkeita työkaluja.

Nuotio, ei tulisija

Cueva Negran asukit ottivat talteen metsäpalosta kytemään jääneitä kekäleitä, tutkimuksessa arvellaan. He eivät ehkä pelänneet tulta yhtä paljon kuin muut eläimet.

Nähdessään niiden pinkovan liekkejä pakoon he kenties saivat idean käyttää tulta saaliin ahdistamiseen suohon tai muuhun kuolemanloukkuun.

Nuo varhaiset ihmiset osasivat varjella kekäleistä roihahtanutta tulta tuulelta ja sateelta, mutta sytyttämisen taitoa heillä ei vielä ollut. Vanhimmat todisteet tulisijoista ovat puolen miljoonan vuoden takaa.

Toissavuotisen yhdysvaltalaistutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan nykyihminen, Homo sapiens, sai geenimutaation, joka edisti olennaisesti tulen käyttöä: me siedämme savua. Aiemmille ihmislajeille sen sisältämät myrkyt aiheuttivat helposti keuhkotulehduksia, tutkimuksessa arvellaan.

.

Käsikirves kuvattuna kolmesta suunnasta
Nykykopio Acheulin kulttuurin aikaisista käsikirveistä.José-Manuel Benito Álvarez / CC BY-SA 2.5

Älyä ja kätevyyttä

Esinelöydöt kertovat, että Cueva Negran asukeilla oli älyä, käsien kätevyyttä ja teknistä oivalliskykykyä. He hyödynsivät ympäristöään tavalla, joka osoittaa heidän tienneen täsmälleen, mitä he olivat tekemässä ja mitä heille oli tarjolla elossa pysymiseksi, Walker sanoo.

Kivityökaluja he osasivat valmistaa kolmella eri tavalla, ja sopivaa materiaalia he olivat valmiita etsimään kaukaa jokivarresta. Löytöjen perusteella kiveä käytiin hakemassa jopa 40 kilometrin päästä alajuoksulta ja 30 kilometrin päästä yläjuoksulta.

Cueva Negra löytyi 1980-luvulla, ja Walkerin johtamia systemaattisia tutkimuksia on tehty 1990-luvun alusta. Uusin tutkimus on julkaistu Historical Biology (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.

Lue seuraavaksi