Lappeenrannalla ei ole varaa kaikkiin investointeihin – "Kaupunki ei selviä ilman ongelmia nykyisestä investointipaineesta"

Kaupungin uuden rahoitusjohtajan Jari Iskaniuksen mielestä Lappeenrannan kaupunki ei selviä ilman ongelmia kaavailluista investoinneista. Kaupungin velkamäärä kasvaisi investointien takia isoihin mittasuhteisiin.

Lappeenranta
Pontuksen koulu Lappeenrannassa.
Pontuksen koulu on Lappeenrannan uusin opinahjo. Se avattiin viime syksynä.Kari Kosonen / Yle

Lappeenrannan kaupungilla on edessä taloudellisia vaikeuksia. Vuosille 2018–2032 suunnitellut investoinnit rapauttavat kaupungin taloutta. Pääosa investoinneista osuu ensimmäiseen kahdeksaan vuoteen.

Rakennusinvestoinnit pitävät sisällään muun muassa monitoimijäähallin ja koulurakentamista esimerkiksi Lauritsalaan, Voisalmeen, Kesämäenrinteeseen sekä Sammonlahteen. Rakennusinvestointeihin ei ole laskettu sote-kiinteistöjen korjaustarpeita, koska sote- ja maakuntauudistukset ovat vielä kesken.

Lainamäärä moninkertaistuu

Rakennusinvestointeja on kaavailtu tehtävän Lappeenrannassa 310 miljoonalla ja muita investointeja 174 miljoonalla eurolla.

Kaupungin pitää ottaa investointeja varten huomattavasti lainaa. Lainamäärän moninkertaistuminen on suuri ongelma, koska tulojen ei odoteta nousevan samassa suhteessa menoihin nähden.

– Tällä hetkellä kaupungin velkamäärä on 187 miljoonaa euroa. Vuoteen 2026 mennessä se nousisi noin 170 miljoonalla eli lähes tuplaantuisi. Jos investointiohjelma toteutuu, konsernin velkaantuminen on lähellä 500 miljoonaa euroa ja siihen tulisi noin 180 miljoonaa lisää, kertoo rahoitusjohtaja Jari Iskanius Lappeenrannan kaupungilta.

Suuret säästöt edessä

Iskaniuksen mukaan puhutaan todella merkittävästä velkamäärän noususta nykytilanteeseen verrattuna.

Lappeenrannan kaupungin rahoitusjohtaja Jari Iskaniuksen mukaan kaupungilla ei ole varaa kaikkiin suunniteltuihin investointeihin.

– Tosiasia on, että nykyisellä tulotasolla kaupunki ei selviä ilman ongelmia nykyisestä investointipaineesta, toteaa Iskanius.

Rahoitusjohtaja ei kuitenkaan kannata veroprosentin tai asumismenojen nostoa, että kaupungin tuloja saataisiin kasvatettua.

Sen sijaan kaupungilla on edessä isot säästötalkoot, jotta investoinneista selvitään. Iskaniuksen mukaan seuraavasta valtuustokaudesta alkaen tarvitaan kolmen–seitsemän miljoonan euron vuotuiset säästöt, jotta kaupungin talous olisi tasapainossa.