Suomalaisasiantuntija: Iranin ydinsopimuksesta ehditään vielä neuvotella

IAEA:n entinen apulaisjohtaja Olli Heinonen arvioi, että Iran kykenisi nykyisellään tuottamaan ydinasekelpoista uraania ydinasetta varten 4–5 kuukaudessa.

Iran
Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n entinen apulaispääjohtaja Olli Heinonen työskentelee nykyisin neuvonantajana Washingtonissa.
Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n entinen apulaispääjohtaja Olli Heinonen työskentelee nykyisin neuvonantajana Washingtonissa.Mika Hentunen / Yle

Suomalainen ydinasetarkastusten asiantuntija katsoo, että Iranin ydinsopimuksesta on vielä mahdollista neuvotella nykyistä kattavampi versio, joka voisi tyydyttää Yhdysvaltojakin.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti tiistaina, että Yhdysvallat vetäytyy Iranin kanssa neuvotellusta sopimuksesta.

Pitkän uran YK:n alaisessa Kansainvälisessä atomienergiajärjestössä IAEA:ssa tehnyt Olli Heinonen arvioi, että Iranin ja muiden sopijaosapuolten halukkuus pysyä sopimuksessa kertoo neuvotteluhalukkuudesta.

– On hyvä merkki, että Iran päätti jatkaa tämän sopimuksen soveltamista. Ymmärrän sen, koska Iranilla on aika lailla taloudellisia ongelmia, eikä olisi iranilaisten edun mukaista saada tässä vaiheessa päälleen pakotteita.

Yhdysvallat ei saa uusia pakotteita välittömästi voimaan, Heinonen muistuttaa.

– Tässä on itse asiassa aikaa melkein puoli vuotta katsoa, voidaanko sopimusta ehkä vielä parantaa ja saada Yhdysvallat tyytyväiseksi uusittavaan sopimukseen. Mutta paljon tarvitaan työtä, että siihen tilanteeseen tullaan.

Edessä on siis vaikea prosessi.

Heinonen työskenteli IAEA:n apulaisjohtajana 2005–2010. Hän toimii nykyään Yhdysvalloissa Foundation for Defense of Democracies (siirryt toiseen palveluun) -järjestössä, joka ilmoittaa tehtäväkseen terrorismin vastustamisen ja vapauden edistämisen.

Ohjushuolet pitää ottaa huomioon

Olli Heinonen katsoo, että nykyisessä sopimuksessa on teknisiä heikkouksia.

Ensimmäinen ongelma on Iranin ballistinen ohjusohjelma.

– Iranillahan on Lähi-idän suurin ohjusvarasto, ja nämä ohjukset ulottuvat 2 000 kilometrin etäisyydelle. Se on uhka kaikille naapurimaille, ja tähän pitää saada jotain rajoituksia, jotta ne tuntevat olonsa turvalliseksi.

Ydinsopimusta tukeva YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2231 (siirryt toiseen palveluun) kieltää Irania vain kehittämästä ja testaamasta ohjuksia, jotka soveltuvat ydinaseisen perilleviemiseen.

Heinosen mielestä tämä määritelmä ei ole tarpeeksi tarkka eikä sen noudattamista voida varmentaa.

Hän viittaa Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun huhtikuun lopulla esittelemään aineistoon Iranin ydinaseohjelmasta.

Sen mukaan tärkeä osa Iranin ydinohjelmaa 2000-luvun alussa oli kehitellä Shahab-3-ohjukseen kärkeä, johon voitaisiin liittää ydinase.

– Tämä ei ole tietysti kovin hyvä merkki. Se tuo lisäpontta vaatimukselle, että sopimusta pitäisi muuttaa.

IAEA:n tarkastuksia kiristettävä

Olli Heinonen katsoo, että Iran on suitsinut IAEA:n tarkastuksia. Iran on sanonut, että IAEA ei voi tarkastaa sotilaallisia alueita. Tuolloin osa maasta ei ole IAEA:n tarkastusten kohteena.

– Nythän kysymys on, mitä on tapahtunut vuoden 2004 jälkeen. Ovatko iranilaiset jatkaneet kaikessa hiljaisuudessa sellaisia kokeita ja suunnittelua, jota on vaikeampi löytää ja nähdä ulkopuolelta? Heinon pohtii.

– Ilmeisesti kahden viime vuoden aikana IAEA ei ole käynyt yhdessäkään laitoksista tai tavannut ihmisiä, jotka kehittivät ydinkärkeä tai suunnittelivat sitä.

Heinonen pitää outona, että Iranilta löytyi suuri määrä dokumentteja ydinaseen kehittämisestä.

– Maa, joka on sitoutunut ydinmateriaalin ja ydinenergian siviilikäyttöön, ei tarvitse tällaisia dokumentteja.

Kun Irak, Etelä-Afrikka ja Libya luopuivat ydinaseohjelmistaan, maat joko hävittivät tai luovuttivat ohjelman asiakirjat turvattuun säilytykseen pois maasta.

Aseuraania jopa 4–5 kuukaudessa

Keskeinen kysymys on jatkuvasti ollut, kuinka nopeasti Iran kykenee tuottamaan korkeasti rikastettua aseluokan uraania.

Ydinsopimuksen tavoite oli, että Iran on ainakin vuoden päässä kyvystä tuottaa riittävästi aseluokan uraania yhteen ydinaseeseen.

Laskelma perustuu tällä hetkellä asennettuina oleviin vanhanmallisiin sentrifugeihin ja pieneen varastoon alhaisesti rikastettua uraania, jonka Iran saa pitää omalla maaperällään. Sentrifugeja käytetään uraanin rikastamiseen.

Heinosen mielestä tämä laskelma antaa liian myönteisen kuvan tilanteesta.

– Nämä kaksi yksinkertaista numeroa antavat yhden vuoden ajan. Todellisuus on hieman toinen.

Heinosen mukaan Iranilla on varastossaan huomattavasti tehokkaampia sentrifugeja, jotka voidaan asentaa paikoilleen suhteellisen nopeasti.

Hän viittaa Iranin atomienergiajärjestön johtajan Ali Akbar Salehin lausuntoon, että Iranilla on kymmeniä tuhansia sentrifugeja.

– Se tuo tämän ajan huomattavasti alemmaksi: se ei ole yksi vuosi, vaan tällä hetkellä mahdollisesti 4–5 kuukautta.

Heinosen mielestä on tarkasteltava uudelleen sopimuksen rajoituksia siitä, kuinka paljon Iranilla voi olla varastossaan sentrifugeja.

Vaikuttaako Pohjois-Korea-neuvotteluihin?

Heinonen ei usko, että Yhdysvaltain vetäytyminen Iranin ydinsopimuksesta vaikuttaisi Pohjois-Korea-neuvotteluihin.

– Me vertaamme tässä kahta täysin eri asiaa.

Iranin ydinsopimuksessa Iranille sallitaan rajoitettu uraanin rikastaminen. Heinosen mielestä Pohjois-Korealle ei voi antaa oikeutta jatkaa uraanin rikastamista. Lisäksi tilanteeseen vaikuttavat maiden suhteet.

– Pohjois-Korea ei luota Yhdysvaltoihin. Ei se käytä mallina Yhdysvaltain sopimuksia muiden maiden kanssa. Se perustaa päätöksensä omiin kokemuksiinsa, Heinonen sanoo.

Heinonen sanoo, että keskustelussa Iranin ydinsopimuksesta ei pitäisi niin paljon keskittyä ihmisiin ja henkilöihin vaan enemmän asioihin ja substanssiin.

Hän ei huolehtisi niinkään presidentti Barack Obaman poliittisen perinnön säilymisestä.

– Olen sanonut, että perinnöt pysyvät, jos ne ovat riittävän vahvoja.

Lisää aiheesta:

Ydinsopimuksen hylännyt Trump pakottaa Euroopan valitsemaan puolensa 9.5.2018

Syttyykö sota, kehittääkö Iran ydinaseen? Neljä kysymystä siitä, mitä seuraa Trumpin päätöksestä vetäytyä ydinsopimuksesta 9.5.2018

Analyysi: Iran osoitti sen jälleen – Trump hajottaa, mutta ei hallitse 9.5.2018

Iran haluaa vielä pelastaa ydinsopimuksen ja välttää talouskriisin – Eurooppa valmis auttamaan 9.5.2018

Yhdysvallat vetäytyy Iranin ydinsopimuksesta 8.5.2018

Analyysi: Trumpin Iran-korvaan kuiskutellaan huutaen – Israelin Netanjahulta valuu julki joka päivä uusi "paljastus" 8.5.2018

Trumpin päätös Iranin ydinsopimuksesta voi pahimmillaan johtaa sotaan ja romuttaa Pohjois-Korean neuvottelut 8.5.2018