Trendikäs asuinalue oli sisällissodassa raaka keskitysleiri, jossa teloitettiin jopa 2 000 vankia – miltä siellä tuntuu asua nyt?

Lahden Hennalassa oli sisällissodassa punavankien teloituksia, rodunjalostusta ja naisvihaa. Nyt se on viihtyisä asuinpaikka, vaikka menneisyyden haamut välillä pyörähtävätkin asukkaiden mielessä.

vankileirit
Hennala.
Juha Vesto ja Hede Ravantti edessään afgaaninvinttikoirat Jaakob ja Herman.Janne Ahjopalo / Yle

Kahvipöytä rahkapiirakoineen on katettu lehmuskujalle. Nurmi vihertää ja aurinko paistaa aivan kuin synkkää menneisyyttä ei olisikaan. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat 1910-luvulla rakennetut kiviset kasarmirakennukset (siirryt toiseen palveluun) ovat hiljalleen muuntumassa trendikkääksi asuinalueeksi Lahdessa.

Hede Ravantti, 40, ja Juha Vesto, 46, muuttivat Hennalaan ensimmäiseen yhteiseen kotiinsa juhannuksena 2015.

Sisustusarkkitehti Vestolla on takanaan Helsinki-vuodet. Logistiikka-alalla johtotehtävissä työskentelevä Ravantti on asunut Yhdysvalloissa, Afrikassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Saksassa.

– Ihastuimme puistomaiseen paikkaan välittömästi. Rakennuksissa on luonnetta: paksut seinät, korkeat huoneet ja paljon ikkunoita, joista tulvii valoa, sanoo Ravantti.

Hennala.
Vanhan kasarmirakennuksen porraskäytävät ovat jyhkeät ja valoisat.Janne Ahjopalo / Yle

Heidän asuntonsa sijaitsee kasarmissa, joka toimi 100 vuotta sitten sisällissodassa sairaalana. Kasarmista tuli uusintakuulusteltaviksi kutsuttujen sekä tuomiolle vietävien säilytyspaikka kasarmi kuuden jälkeen. Sinne sijoitettiin historiankirjoitusten mukaan noin 50 naista.

Sairaalaksi sitä kutsuttiin, koska sairaat olivat siellä. Olosuhteet ja hygienia eivät kuitenkaan vastanneet sairaalatasoa, kirjoittaa vankileirilääkärinä toiminut Mauri Vannas teoksessa Silmä silmästä: Lehtiä lääkärin sotapäiväkirjasta 28.1.–8.9.1918 (WSOY 1964).

"Kävin tarkastamassa kasarmia. Tuossa mies, kuolemassa muurin kulmaan, mies, joka ennen vappua oli viimeksi ollut saunassa. Ullakot, huoneet, portaat ja piha täynnä miehiä. Aamuisin lainehtivat käytävät ulostuksista, joita ämpärillä koetetaan edes hiukan vähentää."

Lähteistä riippuen Hennalassa arvioidaan teloitetun 500–2 000 vankia.

Apulanta populaarina väripilkkuna

Pariskunta on viihtynyt Hennalassa erinomaisesti. Hauskana yksityiskohtana: asuinpaikka sijaitsee kuin viivottimella vedettynä Ravantin ja Veston lapsuusmaisemien keskivaiheilla.

Ravantti asui junaradan toisella puolella ja Vesto varuskunta-alueella, jossa hänen isänsä oli töissä – oma inttikin tuli käytyä lapsuuskodin vieressä.

Hennala.
Sisustuksessa yhdistyy uusi ja vanha.Janne Ahjopalo / Yle

Varuskunta suljettiin vuonna 2014. Myöhemmin alueella toimi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, joka sulkeutui 2017 lopussa. Apulanta-bändillä on Hennalassa museo ja kahvila.

Vielä sisällissodassa Hennala oli keskitysleiri, jossa teloitettiin punakaartilaisten lisäksi siviilejä, naisia ja pikkulapsia. Ihmisten päitä katkottiin, oli rodunjalostusta ja lapsivainajia pinossa.

Juha Vesto kertoo, että hänen isoisänsä vaikeni sodasta tyystin.

– On käsittämätöntä, kuinka raaka ihmismieli voi olla hirmutekoineen. Kuinka veli on kääntynyt veljeä vastaan aatteen vuoksi. Isäni suvun puolelta on rajuja tarinoita sisällissodasta, kuinka venäläiset valtasivat kodin.

Hennala.
Huonekorkeus on kolmisen metriä.Janne Ahjopalo / Yle

Mieluummin elämää kuin museoimista

Lahden kaupunki haluaa kehittää alueesta (siirryt toiseen palveluun) puistomaisen asuin- ja työpaikka-alueen, jonne ollaan rakentamassa myös uusia taloja. Yksi vaihtoehto olisi ollut museoida koko alue niin, ettei siellä asu kukaan. Pariskunnan mielestä tämä olisi ollut kaikkein huonoin ratkaisu.

Kummitusjuttujakin on kuultu muilta asukkailta, kertoo Juha Vesto.

– Entisessä saunarakennuksessa olisi kuulunut askelien ääniä. Itselläni ei ole kummituskokemuksia, vaikka olenkin herkkä fiiliksille. Ja kai koiratkin olisivat aistineet jotakin.

Hennala.
Janne Ahjopalo / Yle

Hede Ravantti tunnistaa Hennalan karun historian, mutta ei mieti sitä arjessa. Kun hän ulkoiluttaa koiria, kyltit ja opastetut kierrokset muistuttavat menneestä.

– Mutta nyt on uusi aika ja on ajateltava tulevaisuutta. Minusta on kyllä hyvä, että menneisyyttä pöyhitään. Nyt voimme olla kiitollisia, kuinka hyvin asiat meillä ovat.

Kunhan Hennala vetää lisää asukkaita, pariskunta haaveilee alueelle käsityökorttelia, markkinoita, tapahtumia ja palveluita.