Vaeltajatähti lähestyy aurinkokuntaa hurjaa vauhtia – ei silti syytä huoleen

Uusissa laskelmissa vaeltajatähden matka-aika kohti aurinkokuntaamme lyheni kymmeniä tuhansia vuosia.

aurinkokunnat
Gaia-teleskooppi taiteilijan näkemyksenä.
Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Gaia-teleskooppi.ESA–D. Ducros, 2013

Tähtitaivaalla, Käärmeen tähdistön suunnalla, liikkuu yksinäinen vaeltajatähti. Se on kovaa vauhtia matkalla kohti aurinkokuntaamme.

Kääpiötähti Gliese 710:n olemassaolosta on tiedetty ainakin vuodesta 1996 lähtien. Se sijaitsee vielä noin 60 valovuoden päässä aurinkokunnasta, mutta lähestyy meitä yli 50 000 kilometrin tuntivauhtia.

Muutama vuosi sitten laskettiin, kuinka kauan kuluu, ennen kuin Gliese 710 saapuu kotikulmillemme. Ylekin uutisoi asiasta. Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Gaia-teleskoopin havaintojen pohjalta tehdyissä uusissa laskelmissa aika-arvio tarkentui entisestään.

Madridin yliopiston tutkijat Raul de la Fuente Marcos ja Carlos de la Fuente Marcos päätyivät nyt arvioon, että Gliese 710 on täällä 1,29 miljoonan vuoden kuluttua. Ainakaan välitöntä hätää ei siis ole.

Alkuperäisistä laskelmista matka-aika on lyhentynyt kymmeniä tuhansia vuosia. Silti kyse on niin kaukaisesta ajasta, ettemme voi olla varmoja siitäkään, onko Maassa enää ihmisiä havainnoimassa pitkämatkalaista.

Vaeltajatähti vain hipaisee aurinkokuntaa

Lohdullista on, ettei Gliese 710 syöksy keskelle aurinkokuntaa sotkemaan planeettojen ratoja. Espanjalaistutkijoiden mukaan se kulkee aurinkokunnan ulkolaidalla sijaitsevan Oortin pilven läheltä tai sen lävitse – ja jatkaa matkaansa poispäin meistä.

Lähimmillään Gliese 710 on uuden arvion mukaan runsaan 4 300 astronomisen yksikön eli AU:n päässä kotitähdestämme. Yksi astronominen yksikkö vastaa Maan etäisyyttä Auringosta, joten aivan lähelle Gliese 710 ei tule.

Aurinkokunnan ulompien osien kappaleiden ratoja Gleise 710 voi sotkea, mutta esimerkiksi Maan rataan sillä ei oleteta olevan mitään vaikutusta.

Glise 710 vaeltajatähti.
Pysäytyskuva veltajatähti Gliese 710:stä Euroopan avaruusjärjestön ESA:n animaatiosta.ESA / Gaia / DPAC, CC BY-SA 3.0 IGO

Jotain kuitenkin: Oortin pilven uskotaan koostuvan pienistä kappaleista, jollaisista planeetat syntyvät. Nämä kappaleet voivat saada Glieseltä sellaisen potkun, että niitä alkaa syöksyä eri puolille aurinkokuntaa. Luvassa voi siis olla runsaasti uusia komeettoja.

Edellinen lähiohitus jo muutama tovi sitten

Tällaiset lähiohitukset eivät ole täysin ennenkuulumattomia.

Tuorein tapaus on noin 70 000 vuoden takaa, jolloin ns. Scholtzin tähti ohitti Auringon 0,8 valovuoden etäisyydeltä. Tapaus on siis niin tuore, että taivaalle tuijotelleet esivanhempammekin saattoivat nähdä sen, kuten Ylekin kertoi vuonna 2015.

Nyt Scholtzin tähti on jo ehtinyt 20 valovuoden päähän.

Espanjalaistutkimuksesta uutisoi muun muassa Sciencealert.com. (siirryt toiseen palveluun) Tutkimus löytyy ArXiv.orgista (siirryt toiseen palveluun), mikä tarkoittaa, että sitä ei ole vielä vertaisarvioitu.

Lue myös:

Avaruusromua riittää – täältä voit seurata livenä, missä mikäkin vekotin kiitää

Auringon lähiplaneetan salaisuuksia tutkitaan suomalaisella tietotaidolla – matka Merkuriukseen on alkamassa