Pienten lasten äiti leipoo öisin, sillä yhä useampi haluaa ostaa juhlakakkunsa kotileipurilta – "Kukaan ei tiedä, paljonko heitä on"

Ruusa-Mari Höyhtyän lakkiaispäivä myytiin loppuun jo tammikuussa. Hän on tehnyt leipomisestaan virallista. Kaikki eivät, uskoo terveystarkastaja.

leipominen
Ruusa-Mari Höyhtyä koristelee kakkua.
Kalle Niskala / Yle

Ruusa-Mari Höyhtyän leipurinura lähti liikkeelle vähän kuin vahingossa. Höyhtyä teki kakkuja äitiyslomalla sukulaisille ja tuttaville, ja sana kiiri. Kakkuja kehuttiin ja kysyntä kasvoi.

– Tuli vain lisää ja lisää asiakkaita. En ajatellut itsekään, että tämä niin nopeasti lähtisi.

Höyhtyän harrastuksesta kasvoi elinkeino kahdessa vuodessa. Nyt hänellä on yritys, jonka ilmoitukset, luvat ja veroasiat ovat kunnossa. Höyhtyä on nähnyt jo tässä ajassa kilpailun kiristyneen: harrastajaleipureita on tullut ja tulee koko ajan lisää.

Ilmiö näkyy myös terveystarkastuksessa. Elintarvikehuoneistoilmoitukset ovat lisääntyneet, sillä kotona leivotaan myyntiin selvästi enemmän kuin ennen, arvioivat terveystarkastajat Marjut Tofferi ja Niina Häkkinen Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollosta. Kaikki eivät tosin lupia hae tai kysele.

– Kaikesta leipomisesta, josta pitäisi, ei meille edes ilmoiteta. Kukaan ei tiedä, paljonko tällaisia leipureita on, sanoo Niina Häkkinen.

Ruusa-Mari Höyhtyä sai terveystarkastajilta kaiken tarvitsemansa tiedon. Hän suosittelee hoitamaan luvat kuntoon, jotta saa leipoa hyvällä mielellä.

– Se ei ole niin monimutkaista, minusta se oli aika helppo projekti.

Valvova silmä ei juuri kotileipureita katsele

Kotileipurit ja leipomot ovat keskenään eri asemassa, sillä terveystarkastajat eivät saa tehdä valvontakäyntejä koteihin kotirauhan takia. Ainoastaan silloin, kun keittiöön on erillinen sisäänkäynti, voidaan käydä tarkastamassa, vastaavatko olosuhteet ilmoitettua. Muuten kotileipureille tehdään vain asiakirjatarkastuksia.

– Tietysti se on ongelma. Papereissa voi lukea mitä vain, eikä niitä tietoja pysty tarkistamaan. Täytyy vain luottaa tietojen antajaan, Häkkinen sanoo.

Myös verottaja suhtautuu kotileipureihin luottavaisesti. Verohallinnossa toiminta nähdään pienimuotoisena, eikä se ole valvottavan toiminnan kärkilistalla. Ylitarkastaja Minna Palomäen mukaan verottaja ei ole havainnut leipomisen suuremmin lisääntyneen, pikemminkin markkinointi sosiaalisessa mediassa on tehnyt siitä aiempaa näkyvämpää.

Itsevalmistetut tuotteet ja tavarat ovat lähtökohtaisesti veronalaista ansiotuloa eli ne kaikki pitää ilmoittaa verottajalle.

– Verovelvollisella on velvollisuus ilmoittaa tulot, ja tietysti on omantunnon kysymys, tuleeko ne ilmoitettua, sanoo ylitarkastaja Minna Palomäki.

Arvonlisäverotuksessa taas on 10 000 euron raja, ja sen ylityttyä pitää ilmoittautua myös alv-velvollisten rekisteriin.

Kulut ja tulot kannattaa kirjata alusta asti

Jos ajatuksissa siintelee isompikin bisnes, aloittelevan leipurin kannattaa tehdä kuluista ja tuloista muistiinpanoja.

– Jos siitä syntyy sitten ihan hyvä bisnes, voi ruveta miettimään, onko kyse elinkeinotoiminnasta ja pitäisikö laittaa yritys pystyyn. Muistiinpanoista voi lähteä liikkeelle, neuvoo Palomäki.

Kotileipuri saa vähentää leivonnasta aiheutuvat kulut. Verottaja luottaa Palomäen mukaan omaan kirjanpitoon.

– Jos ei ole mitään syytä epäillä, että ne eivät pitäisi paikkaansa. Suomalaiset ovat lähtökohtaisesti rehellistä kansaa ja ilmoittavat tunnollisesti.

Ilmoittamiseen on tulossa muutoksia, ja Palomäki arvioi, että käytäntö yksinkertaistuu. Myös ohjaamiseen panostetaan.

Ruusa-Mari Höyhtyä tekee kakkuja.
Kalle Niskala / Yle

Ruusa-Mari Höyhtyän kotikeittiössä syntyy lähikuukausina kakku poikineen. Tuleva lakkiaispäivä on myyty täyteen jo tammikuussa, ja joka päivä tulee vähintään yksi toivorikas puhelu. Sitten tulevat rippijuhlat ja häät.

Hän uskoo, että kotileipureilta tilataan juuri kotitekoisen maun vuoksi. Samalla asiakas saa juuri haluamansa koristeet.

– On kiva, että arvostetaan käsityötä ja aitoja raaka-aineita ja makuja.

Raaka-aineisiin, sähköön ja veteen kuluu tietysti rahaa, mutta lievänä yllätyksenä Höyhtyälle tuli se, etteivät kodinkoneet kestäneetkään näin kovaa käyttöä. Jääkaappi, uuni ja astianpesukone on jouduttu jo uusimaan.

Pienten lasten äitinä Höyhtyä leipoo yhä pääasiassa öisin. Toiveissa on kuitenkin viedä bisnestä eteenpäin: nyt haussa ovat toimitilat ja yhtiökumppani. Parasta olisi saada muutaman vuoden päästä palkattua työntekijä.

– Sehän olisi haave, että saisi yhden työpaikan edes luotua Suomeen, sanoo Ruusa-Mari Höyhtyä.