Kun kahvila ei saanut toimia kahvilassa, yrittäjä siirsi sen telttakatokseen – porsaanreiät ovat yrittäjille tuttuja, mutta mieluummin purettaisiin normeja

Kokkolalainen kahvila oli jäädä aukeamatta täksi kesäksi, koska lupaa toiminnalle ei herunutkaan. Toisin kuitenkin kävi, sillä porsaanreikä pelasti yrittäjän.

yrittäjyys
Kahvila Saha toimii toistaiseksi telttakatoksessa.
Ville Viitamäki / Yle

Kahvila Saha on toiminut Kokkolassa vuosia poikkeuslupien voimin, sillä alueen kaavoitusta ei ole saatu valmiiksi. Tänä keväänä toiminta oli kuitenkin saada kuoliniskun, kun lautakunta hylkäsi poikkeamisluvan muun muassa turvallisuus- ja meluongelmiin vedoten.

Kaupunginhallitus ei voinut ottaa asiaa käsiteltäväkseen, sillä ylin päätösvalta asiassa on lautakunnalla. Asiasta nousi kaupungissa melkoinen haloo, sillä jo joulukuussa yli 4500 ihmistä oli allekirjoittanut aihetta koskevan adressin.

Yrittäjä Outi Airola oli jo tyytynyt kohtaloonsa ja suunnitteli erilaista kesää. Sitten 16-vuotias lapsenlapsi näytti mummulleen, miten netissä velloi kiukku ja levisi kapinamieli päättäjiä kohtaan. Kuvat pesäpallomailoista ja kommandopipoista saivat Airolan toisiin ajatuksiin. Tämä halusi näyttää, että mahdollisuuksia löytyy aina.

– Haluan näyttää nuorillekin, että aina löytyy uusia keinoja selvitä, että ei kannata jäädä katkeroitumaan. Koskaan ei tule seinä lopullisesti vastaan.

Yrittäjien byrokratiaan ja käytännön ongelmiin liittyvien yhteydenottojen määrää on vaikea arvioida. Suomen Yrittäjien keskustoimiston maksuton neuvontapuhelin soi vuodessa noin 50 000 kertaa, mutta soitot voivat liittyä mihin vain. Toisaalta yrittäjä voi olla yhteydessä myös alueorganisaatioon tai paikallisyhdistykseen.

Lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo kuitenkin, että vastaavat ongelmat ovat yleisiä. Yrittäjiä hiertävät vaadittava valvonta, sen määrä ja kalleus, henkilökuntaan kohdistuvat vaatimukset sekä erilaiset rakennus- ja toimenpideluvat, joita tarvitaan ennen toiminnan aloittamista ja aina sitä muutettaessa.

Kahvila Saha.
Ville Viitamäki / Yle

Outi Airola otti yhteyttä elintarvikeviranomaisiin, aluehallintovirastoon ja Kokkolan kaupungin virkamiehiin. Kävi ilmi, että kahvilatoimintaa ei voida kieltää. Kiellettyä on vain Sahan rakennuksen käyttö kahvilana. Sen sijaan terassitkin kattavat anniskeluluvat ovat voimassa.

Tarvittiin rakennelma, joka ei vaadi rakennuslupaa.

– Mietin, että telttahan ei tarvitse rakennuslupaa. Tästä lähdettiin rakentamaan, viranomaiset kävivät tarkastamassa ja tämä on nyt kaikki ok.

Keittiöstä pois irtain – ja koirat

Kahvila toimii siis teltassa, sen sijaan varsinainen kahvilarakennus on palautettu varastoksi, jossa ei saa valmistaa mitään. Leivonnaiset tehdään Airolan kotitalon keittiössä, joka on nyt hyväksytty elintarvikehuoneistoksi.

Keittötä piti muuttaa vähän, mutta ei niin paljon kuin Airola pelkäsi. Tekstiilit, matot, kukat ja muu irtain poistettiin, mutta esimerkiksi kalusteet, altaat ja pinnat olivat vaaditun kaltaisia jo valmiiksi. Sahassa tutut koirat sen sijaan saivat leivontatiloista häädön.

– Koirille on pantu portti ja ne ulisevat siellä portin takana ja ihmettelevät, mikseivät ne saa tulla. Kerran unohdin laittaa portin kiinni ja ihmettelin, kun koirat jäivät kynnyksen taakse ulisemaan. Ne siis tiesivät, ettei sinne saa tulla, vaikka porttia ei ollutkaan eli aika oppivaisia ovat.

Airola ei haluaisi käyttää telttakahvilassa kertakäyttöastioita, mutta tiskikoneelle on uusilla järjestelyillä vähän pitkä matka.

– Eräs viranomainen sanoi, että kyllä hän haluaa nähdä sen ihmisen, joka vie käräjille sen, jos me kahvila Sahan rakennuksen tiskikoneessa pestään astiat. Siihen ei ole uskallettu vielä lähteä, tällainenkin ihminen saattaa tietysti löytyä.

Outi Airola.
Ville Viitamäki / Yle

Lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä ei tunne Sahan tapausta henkilökohtaisesti. Hän sanoo, että kahvilayrittäjien lupien ja velvoitteiden kuorma on järjestössä kuitenkin tuttu asia, josta puhutaan paljon.

Yrittäjät ovat kekseliäitä, toteaa Toivonen, mutta pitää Sahan tapauksen ratkaisua sinänsä epätyydyttävänä. "Kikkaileminen" sinänsä sallituilla menetelmillä ei ole paras vaihtoehto, kun lopputulos on kuitenkin yritystoiminnan jatkaminen.

– Neuvo on aina että lakia täytyy noudattaa, ja tässäkin tapauksessa sitä on noudatettu, mutta tämä ei ehkä ole tarkoituksenmukaisin keino.

Porsaanreiät ovat kapinallisen pelastus

Airola ei pidä porsaanreikiä ollenkaan huonoina vaihtoehtoina.

– Porsaanreiäthän ovat hyviä siinä mielessä, että ne mahdollistavat oikeudenmukaisia ratkaisuja, jos laki on tyhmä tai jos sääntö-Suomi on mennyt liian pitkälle.

Hän pitääkin itseään kapinallisena.

– Minulla on ollut aina hyvin vahva oikeudentunto. Jos tämä olisi tapahtunut jollekin muulle, olisin varmasti puuttunut tähän.

Airolan mielestä määräyksiä noudatetaan välillä turhankin tarkasti eikä oteta huomioon tulkinnanvaraa.

– Minä luulen, että meillä täällä Kokkolassa ollaan hirvittävän tiukasti lakisidonnaisia. Jotenkin suosittelisin viranomaisille ja päättäjille, että kilautetaan joskus ministeriöön ja kysytään, onko laissa joku tulkinnanvara.

Kahvila Sahan logo.
Ville Viitamäki / Yle

Suomen Yrittäjät saa palautetta myös siitä, että elintarvike- ja rakennusvalvontaviranomaiset käyttävät harkintaa ja tulkintaa vaihtelevasti eri puolilla maata.

– Paikoin laki on niin väljä ja salliva, että se mahdollistaa erilaiset lopputulokset ja tulkinnat, sanoo Toivonen.

Hän ei usko, että määräyksiä tulkittaisiin tahallisesti jossain tiukemmin kuin toisaalla. Sen sijaan ongelma voi olla, että yksittäiselle viranhaltijalle annetaan liian laajat tulkintamahdollisuudet.

– Kun lakeja muutetaan tai tarkastellaan jatkossa, silloin pitää tarkasti pohtia, voiko yrittäjille tärkeissä kohdissa yksittäisen virkamiehen harkintavalta olla niin väljä ja laaja.

Toivonen on tyytyväinen siihen, että Suomessa on aloitettu norminpurkutalkoot (siirryt toiseen palveluun). Suomen Yrittäjät laskee, että lait ja normit tuovat yrittäjien niskaan tällä hetkellä miljardien kustannukset. Järjestö onkin esittänyt, että euromääräisesti taakasta pitäisi poistaa ainakin neljännes. Myös erilaisia työkaluja on tarjottu.

– Jos edes osan saisi yrittäjien harteilta, yrittäjät voisivat ohjata rahaa työllistämiseen, kasvuun, investoihteihin ja kansainvälistymiseen, luettelee Toivonen.

Kahvila Saha Kokkolan Ykspihlajassa.
Kahvila Saha Kokkolan Ykspihlajassa.Juha Kemppainen / Yle

Valitukset yhä mahdollisia

Kahvila Sahan alueen asemakaavan on tarkoitus saada kaupunginvaltuuston siunaus toukokuussa. Silti edessä on 30 päivän valitusaika. Nopeimmillaan kaava voisi saada lainvoiman ennen heinäkuista kulttuuritapahtumaa. Airola uskoo kaavan läpimenoon, mutta myös siihen, että joku saattaa hyvinkin valittaa.

– Kun tuntee tämän kokkolalaisen meiningin, niin voi hyvin olla, että joku valittaa ihan vain huvikseen, koska meillä kansalaisillahan on oikeus valittaa kaikista asioista. Senkin takia tuo teltta pihalla on: voi olla, että koko kesä menee telttameiningillä ja sitten vasta seuraavana kesänä on käsitelty valitukset.

Yrittäjä kuvaa itseään lyhytvihaiseksi. Valitusprosesseihin ryhtyminen ei kiinnosta, vaan pikemminkin eteenpäin meno.

– Ei minulla ole minkäänlaista katkeruutta. Ajattelen, että ihminen tekee joskus typeriä asioita, myös päättäjä.