Ilmastoneuvottelut suurissa vaikeuksissa – "Trump aiheuttaa valtavaa vahinkoa"

197 maan on kyettävä sopimaan, miten Pariisin ilmastosopimus pannaan toimeen ja valvotaan.

Pariisin ilmastosopimus
Muovilla suojattuja lumiukkoja vesisateessa.
Henrik Kettunen

Saksan Bonnissa päättyi eilen torstaina kaksi viikkoa kestänyt neuvottelukierros, jossa maailman 197 maata yrittivät saada aikaan "ohjekirjan" Pariisin suuren ilmastosopimuksen toimeenpanosta.

Neuvottelijat joutuivat toteamaan, ettei yhteistä ohjeistusta ole kyetty luomaan ja neuvottelujen eteneminen on ollut hyvin hidasta.

Pariisin sopimuksen on määrä astua voimaan vuonna 2020. Tätä ennen maiden on kyettävä sopimaan lukuisista teknisistä yksityiskohdista, kuten esimerkiksi, millä tavoin sopimus toteutetaan eri kehitystasolla olevien maiden kesken, miten toimeenpanon valvonta toteutetaan ja miten kaikki rahoitetaan.

Ohjekirja oli määrä saada valmisteltua Bonnin kokouksessa, jotta se olisi voitu hyväksyä lopullisesti joulukuussa Puolan Katowizessä pidettävässä ilmastohuippukokouksessa.

– Emme ole edes lähellä, sanoi EU:n johtava ilmastoneuvottelija Elina Bardram uutistoimisto AFP:lle.

Elina Bardram
Elina BardramMartial Trezzini / EPA

Neuvottelujen epäonnistumisesta seuraa, että maat joutuvat tekemään uuden yrityksen ennen Katowizen kokousta.

Kehittyvien maiden ryhmä, jota johtavat Kiina ja Intia vaativat, että päätökset, joilla rikkaille maille sovittiin toimenpiteitä, tulisi olla sitovia ja täsmällisiä niin aikataulun kuin toimenpiteiden laajuudenkin suhteen.

– EU myöntää, että eri mailla on erilaiset resurssit. Emme kuitenkaan hyväksy sitä, että kehittyneiden ja kehittyvien maiden välillä olisi selkeä kahtiajako, sanoi Elina Bardram.

Järjestöt huolissaan rahoituksesta

Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet vaativat myös valtavasti rahaa. Pariisin sopimukseen kuuluu vuosittain maksettava sadan miljardin dollarin rahasto, joka suunnattaisiin köyhien maiden ilmastotoimiin.

Maat eivät ole kuitenkaan vielä kyenneet sopimaan, mistä raha tulisi ja myönnettäisiinkö se esimerkiksi lainoina vai suorina avustuksina.

– Vaikka pientä edistystä saavutettiin eräissä teknisluonteisissa asioissa, jyrkät poliittiset mielipide-erot jäivät muutamiin asiakohtiin, erityisesti ilmastorahoitukseen sekä siihen, miten Pariisin sopimuksen säännöt muunnetaan eri kehitystasoilla oleviin maihin, totesi Union of Concerned Scientists (UCS) (siirryt toiseen palveluun) -ilmastojärjestö lausunnossaan.

Rahoituksen osalta suurin ongelma liittyy Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätökseen irrottaa maansa Pariisin sopimuksesta. Samalla Trump perui Yhdysvaltain edellisen hallinnon lupaaman kahden miljardin dollarin rahoitusosuuden.

– Trump tekee valtavaa vahinkoa ilmastorahoitusneuvotteluille, sanoi UCS:n johtajistoon kuuluva Alden Meyer.

Meyerin mukaan kukaan ei ole täyttämässä Yhdysvaltain jättämää aukkoa Vihreässä ilmastorahastossa.

Lähteet: AFP