Kreikan, Suomen ja Espanjan viljelijöillä on sama murhe, sanoo EU-maatalouden suomalainen päälobbari

Kun EU-maat käyvät tänä vuonna budjettitaistoon, Pekka Pesonen vetää eurooppalaisten maanviljelijöiden vaikuttamistyötä Brysselissä. Kaksi asiaa yhdistää heitä taloushuolien lisäksi, Pesonen sanoo Kova talous -haastattelussa.

maatalouspolitiikka
Kova talous
Kova talous

Mikä yhdistää suomalaista ohranviljelijää ja espanjalaista viininviljelijää?

Näitä kumpaakin ja kymmenien muiden eurooppalaisten maiden maanviljelijöitä edustava Pekka Pesonen vastaa:

– Ensinnäkin tämä yhteinen markkina. Viljelijät kaikista EU-maista joutuvat houkuttelemaan ostajia tuotteilleen yli 500 miljoonan kuluttajan yhteismarkkinoilla.

– Toinen yhdistävä tekijä on perheviljelmämalli. Suomalaisella, espanjalaisella ja italialaisella perhetilalla on samat murheet, EU-maataloustuottajien keskusjärjestön Copa-Cogecan pääsihteeri Pesonen sanoo oheisella videolla.

Suurin viljelijöiden murhe on yhä talous. Maanviljelijän tulot jäävät Pesosen mukaan alle puoleen EU-kansalaisen keskimääräisistä tuloista.

Etelän maanviljelijät lobbaavat pohjoisia intohimoisemmin

Pesosen työn voi sanoa äityvän jopa hektiseksi lähitulevaisuudessa, kun EU-maat hakevat asemiaan uuden monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteluissa.

Brexitin jälkeisistä budjeteista on vaikeampi sopia kuin aiemmista, koska Britannian jättämä aukko on niin iso ja koska osa nettomaksajamaista vastustaa tiukasti lisämaksuja unionin budjettiin. Nettomaksajat tilittävät EU:lle enemmän jäsenmaksuina kuin saavat sieltä tukina takaisin.

Maataloudesta ennakoidaan tulevan yksi budjetin suurimpia kärsijöitä, koska EU tarvitsee rahaa myös aivan uusiin kohteisiin kuten maahanmuuttoon.

EU-komission esityksessä tulevat budjetit kasvaisivat, mutta uusien kohteiden rahoittamiseksi maaseudun tuista pitäisi karsia viisi prosenttia. Suomen osalta se tarkoittaisi (siirryt toiseen palveluun) joitakin kymmeniä miljoonia euroja.

– Me tuemme komission tavoitetta lisätä EU:n resursseja, koska on selvää, että yhteisen tekemisen tarve kasvaa esimerkiksi turvallisuuden parantamisessa ja siirtolaisuudessa. Meille on kuitenkin tärkeää, että ei leikata yhteisestä [maatalous-]potista, koska pienetkin leikkaukset menevät perheiden tuesta.

On selvää, että väännössä menevät Euroopan eri seutujen intressit välillä ristiin.

– Aika ei ainakaan käy pitkäksi, Pesonen kommentoi tasapainoilua etelän ja pohjoisen viljelijöiden välillä.

Etelän maanviljelijät lobbaavat tunnepitoisemmin kuin pohjoisen kollegansa. Esimerkiksi espanjalaiset viljelevät useampia tuotteita kuin suomalaiset.

– Välimeren tuotteiden kuten viinin tai oliiviöljyn lobbaaminen on enemmän intohimoa, kansallisen perinteen esilletuomista. Suomessa sitä on vähemmän, Pesonen sanoo.

Ovatko eteläeurooppalaiset siis parempia lobbaajia kuin suomalaiset?

– Ei, tyyli vain on erilainen. Suomalaiset ovat asiapohjaisempia, kuten myös meidän naapurimme Ruotsissa ja Baltiassa. Etelä-Euroopassa on enemmän perinteitä ja yleistä politiikkaa mukana.

Monet EU-maat ovat laatineet vientistrategioita

Pesosen mielestä tulevissa EU-budjettineuvotteluissa Suomen kannalta on olennaista se, millaisena maataloustuotanto halutaan säilyttää ja miten kansallisesta edusta pidetään kiinni.

Ruuan kysyntä kasvaa maailmassa. Monet muut EU-maat ovat laatineet kansallisia stretegioita maatalous- ja ruokaviennin lisäämiseksi.

Esimerkiksi Irlanti aikoo (siirryt toiseen palveluun) liki tuplata (siirryt toiseen palveluun) ruokavientinsä vuoteen 2025 mennessä. Ranskalla (siirryt toiseen palveluun) on viisivuotinen strategia maatalousviennin kiihdyttämiseksi.

– Suomessakin on syytä miettiä kansallista toimintatapaa. Täällä ei ole ollut tapana lähteä julistamaan isoja, korkealentoisia ajatusmalleja, mutta ehkä sitä olisi syytä miettiä – miten varmistamme, että meille tärkeät asiat kuten puhtaus ja vähäinen antibioottien, lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö näkyisivät kuluttajalle? Ja että kuluttajat pystyisivät sitä arvostamaan ja maksamaan siitä riitävän hinnan?

Kova talous -sarjassa Ylen taloustoimitus julkaisee joka maanantai ajankohtaisen haastattelun tai videon, jolla avataan talouden pinnan alla vaikuttavia ilmiöitä.