Huumepoliisi Jari Aarnio oli aikanaan laatimassa asetusta, jonka laiminlyönnistä poliisijohto sai syytteet

Tietolähdeasetusta aikanaan valmistellut työryhmä vilisi poliiseja. Yksi pääsyytetyistä arvosteli asetusluonnosta jo lausuntokierroksella.

lainvalvonta
Kuvassa vasemmalta lukien poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikkö Lasse Aapio ja Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikonen.
Kuvassa vasemmalta lukien entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikkö Lasse Aapio ja Helsingin entinen poliisipäällikkö Jukka Riikonen.AOP ja Yle

Korkeiden poliisijohtajien pari viikkoa sitten saamat syytteet tietolähdetoiminnan valvonnan laiminlyömisestä pohjautuvat pääosin ns. tietolähdeasetukseen, jota poliisin edustajat olivat 2005–2007 itse laatimassa. Työryhmässä istui tuolloin muun muassa Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö, rikosylikomisario Jari Aarnio.

grafiikka
Tietolähdeasetusta valmistellut työryhmä koostui lähes kokonaan poliiseista.

Tänään Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio pidätettiin toistaiseksi virastaan.

Nyt poliisijohtajien epäillään lyöneen laimin velvollisuutensa valvoa Aarnion johtaman huumepoliisin tietolähdetoimintaa. Aarnio on jo aiemmin saanut syytteet tietolähdetoiminnan epäselvyyksistä ja pitkät tuomiot huumerikoksista. Aarnio valitti huumetuomiostaan hovioikeuteen, jossa asian käsittely on kesken.

Tietolähdetyöryhmässä istuivat aikanaan Aarnion ohella poliisin edustajat poliisin tietohallintokeskuksesta, suojelupoliisista, keskusrikospoliisista sekä Helsingin, Vantaan ja Tampereen poliisilaitoksista.

Lisäksi työryhmässä istui kaksi henkilöä sisäasiainministeriön poliisiosastolta ja yksi tullihallituksesta. Myös muut asetusta pohtineista työryhmistä koostuivat pääosin poliiseista.

Jari Aarnio
Jari Aarnio johti pitkään Helsingin huumepoliisia.Juha Kivioja / Yle

Riikonen ärähti

Työryhmien poliisipainotuksesta huolimatta asetusluonnos ei aikanaan tyydyttänyt Helsingin poliisin tuolloista päällikköä, poliisikomentaja Jukka Riikosta. Riikonen on yksi äskettäin virkavelvollisuuden rikkomisesta syytteen saanut. Muut syytetyt ovat entinen poliisiylijohtaja Mikko Paateron ja nykyinen Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikkö Lasse Aapio. Kaikki epäillyt ovat kiistäneet teot.

Asetusluonnoksesta oli tuolloin jätetty lausunto Riikosen nimissä ministeriöön. Paateron ja Aapion allekirjoituksia ei jätetyistä lausunnoista löydy.

19.1.2007 päivätyssä Helsingin poliisilaitoksen lausunnossa Riikonen huomauttaa, että "asetusluonnos ei vastaa kaikilta osin työryhmissä ilmenneitä eriäviä näkökantoja. Erityisesti tietolähdetoiminta ja siihen liittyvät ongelmat on esitetty luonnoksessa huomioimatta työryhmien jäsenten eriäviä mielipiteitä".

Helsingin poliisi suhtautui lausunnossaan erityisen kriittisesti asetusluonnoksen pykälään 10, joka käsitteli tietolähdetoimintaa koskevaa päätöstä ja pöytäkirjaa. Lausunnon mukaan "kyseinen säännösluonnos tulisi poistaa kokonaan, koska 'tietolähteen käyttö' on lähtökohtaisesti varsin epämääräinen ilmaisu, eikä sitä ole määriteltävissä aukottomasti".

Ei käskyjä muilta poliiseilta

Helsingin poliisi kiinnitti lausunnossaan huomiota myös siihen, että säännösluonnoksen mukaan keskusrikospoliisi toimii tietolähdetoiminnan kansallisena keskuksena. Riikonen katsoo lausunnossa, että "kehittämistyö tulisi tehdä yhdessä polisilaitosten kanssa".

Sekin pänni, että pykäläluonnoksesta sai lausunnon mukaan kuvan, että suojelupoliisi ja keskusrikospoliisi voisivat sisäasiainministeriön ohella antaa paikallispoliisia velvoittavia hallintopäätöksiä. Riikosen johtama Helsingin poliisi oli valmis ottamaan käskyjä vain ministeriöltä.

Työryhmien poliisivaltaisuudesta huolimatta 2008 voimaan astunut asetus saa nyt tuomion yhdeltä pääsyytetyltä, Helsingin nykyiseltä poliisipäälliköltä Lasse Aapiolta. Syytteiden määrittämään aikaan hän toimi Helsingin poliisin apulaispoliisipäällikkönä.

– Sillä hetkellä säännökset olivat tulkinnanvaraisia ja sekavia. Yhteistä linjaa ei valtakunnasta löytynyt, Aapio totesi MTV:n uutisille (siirryt toiseen palveluun) 2. toukokuuta.

– Kysymys oli varmaan siitä, koska rekisteröidään ja missä vaiheessa on tietolähde satunnainen, ja missä vaiheessa se pitää rekisteröidä, ja missä vaiheessa pitää tehdä jotain, Aapio tarkensi.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen on täsmälleen päinvastaista mieltä.

– Eivät säädökset silloinkaan olleet ollenkaan epäselviä. Tietolähteet olisi ilman muuta pitänyt rekisteröidä. Tuossa asemassa olevien henkilöiden on aika vaikea vedota siihen, että he eivät olisi lakia tunteneet tai laki olisi ollut epäselvä, Tolvanen totesi Ylelle pari viikkoa sitten.

Lue myös:

Helsingin poliisipäällikkö pidätetty virastaan toistaiseksi – ministeriön mukaan virkarikossyyte vaarantaa luottamuksen poliisiin