Professori Mika Pantzar: Maailman pelastamiseksi tarvitaan keppiä – "Äänestän sellaisia, jotka yrittävät rajoittaa tyhmää käyttäytymistäni"

Mika Pantzarin mukaan käsitys vihreästä kuluttajasta ilmaston pelastajana on myytti.

Ihmisen toiminnan ympäristövaikutukset
Muovikasseja.
Henrietta Hassinen / Yle

Ilmastonmuutokseen pelastukseksi kierrätys, muovista luopuminen ja lentoverotus. Ei, ei ja ei. Professori Mika Pantzar Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta ei pane erityisen paljoa painoa yksittäisten kuluttajien arjen punnerruksiin ilmaston hyväksi

Tällä viikolla julkaistiin pieni tuhannen ihmisen kysely (siirryt toiseen palveluun), jossa todettiin, että suomalaisten huoli ilmastonmuutoksesta ei näy arjen valinnoissa ja ilmastoteot arjessa jäävät laihoiksi.

– Ei yllätä yhtään. On vaikka kuinka paljon tutkittu ja osoitettu, että mielipiteet voivat olla jotain ja toiminta toisenlaista, Pantzar sanoi Radio Suomen haastattelussa.

Tämä ei ole uusi ajatus professorin puolelta – Pantzar on todennut (siirryt toiseen palveluun), kuinka vihreä kuluttaja on myytti.

– Meillä on paljon rakenteellisia syitä, miksi on vaikea muuttaa käyttäytymistä, ja varsinkin ympäristöpuolella.

Hänen mukaansa kuluttajavetoiset ilmastotalkoot vaatisivat mittavia ja jopa epärealistisia muutoksia. Kuluttajaan keskittyvä puhe häivyttää hänen mukaansa te­hok­kaam­mat ja rea­lis­ti­sem­mat kei­not vai­kut­taa il­mas­to­muu­tok­seen.

Arkiseksi esimerkiksi hän ottaa maalla asuvan henkilön, joka kuljettaa lapsiaan harrastuksiin: on vaikea pärjätä ilman autoa ja suosia vihreää joukkoliikennettä, jos joukkoliikennettä ei käytännössä ole. Helsingissä on helppo suosia joukkoliikennettä, sillä sitä on helppo käyttää.

– Kun on vaihtoehtoja, voi toimia toisin. Suurin osa ympäristökäyttäytymisestä on semmoista, ettei ainakaan koeta vaihtoehtoja olevan.

Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuslaitoksen professori Mika Pantzar.
Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuslaitoksen professori Mika Pantzar.Outi Kuitunen / Yle

"En usko asennemuokkaamiseen"

Helsingin seudun ympäristöpalvelut tarjoaa ihmisille ilmastotreeniä hiilijalanjäljen pienentämiseen (siirryt toiseen palveluun), erityisesti asumineen, liikkumiseen ruokaan ja kuluttamiseen. Lisäksi hallitus kannustaa suomalaisia puolittamaan hiilijalanjälkensä vuoteen 2030 mennessä.

Pantzar ei oikein usko yksittäisen kuluttajan kannustuksiin tai porkkanaan.

– En usko asennemuokkaamiseen. En myöskään usko siihen, että ihmisiltä puuttuisi tietoa – ihmiset ovat hyvin tietoisia näistä asioista.

Hän kääntäisi katseensa päättäjiin ja rakenteisiin.

– Itse lähtisin miettimään, miten yhteiskunta muuttuu semmoiseksi, että on helpompi esimerkiksi kulkea kävellen tai pyörällä, eikä toitoteta, kuinka pahaa on auton käyttö.

– Miettisin myös ihanteita. Onko ihan oikeasti niin hienoa asua aina vaan isommassa asunnossa? Ja onko välttämätöntä liikkua yhä isommalla kehällä?

Pantzar sanoi itse uskovansa ympäristölainsäädäntöön ja verotuskäytäntöihin. Eli porkkanan sijaan keppiin.

– Mielelläni äänestän sellaisia, jotka yrittävät rajoittaa tyhmää käyttäytymistäni.

"Lentovero – kaunis ajatus"

Matkustajat jonottavat lentoasemalla.
Salvador de Nolfi / EPA

Verotusta onkin kokeiltu esimerkiksi lentämisessä. Matkailun hiilijalanjälki on nopeassa kasvussa, ja erityisesti lentomatkustamisen kasvu lisää päästöjä. Ruotsissa maksetaan lentoveroa, ja Luontoliiton tuoreen kyselyn mukaan (siirryt toiseen palveluun) yli puolet suomalaisista kannattaa lentoveroa.

– Ihan kaunis ajatus, Pantzar sanoi ja jatkoi ettei usko tämän kuitenkaan vähentävän lentomatkustusta:

– En usko, että kympin tai kahdenkympin vero vaikuttaa yhtään mitään.

Ajankohtainen aihe on myös muovijäte, jota velloo pelkästään merissä miljoonia tonneja. Muovia vastaan on aloitettu taistelu, ja Suomessa asti on puhuttu esimerkiksi muovipillien kiellosta.

– Ilmastonmuutosta ei voi kiistää. Mutta ne tavat, millä tätä hoidetaan ja halutaan estää, pitää miettiä. Mikä on sitten vaihtoehto muoville? Haluammeko, että metsästetään norsuja, jotta saadaan norsunluuta? Aikoinaan muovi korvasi norsunluuta. Systeemimuutokset ovat paljon suurempia kuin tajuammekaan.

Pantzar vielä korosti lopuksi, kuinka tarvitaan vaihtoehtoja.

– Yksi optimistinen visio on, että kehittyvissä maissa elintaso johtaa raaka-aineiden kysynnän kasvuun ja hintojen kasvuun. Meistä tulee vihreitä kuluttajia pakon edessä, kun öljy maksaa pian kaksi euroa litralta.

Lue myös:

Ilmastonmuutos on uusi vihollinen, johon Puolustusvoimat varautuu – ”Sokkeja on tulossa, kun ääriolosuhteet pahenevat”

Uutta tietoa turismin ilmastovaikutuksista – matkailijoiden hiilijalanjälki moninkertainen verrattuna aiempiin arvioihin

Professorit varoittavat: Veronmaksaja voi joutua sellutehdasbuumin maksajaksi – Suomi ei voi hakata metsiä näin paljon