Tutkimus: Menestys Euroviisuissa lisää kansakunnan hyvää mieltä

Kahvipöytävitsailusta virinnyt tutkimus löysi ajallisen tilastoyhteyden Euroviisujen ja sen välillä, miten tyytyväisiä kokonaiset kansat ovat elämäänsä.

Euroviisut
Kolme miestä, jotka ovat maalanneet kasvonsa Ruotsin lipun värein. Yksi näyttää keltaiseksi väritettyä kieltään.
Euroviisuihin kuuluu oman maan kannustaminen hillittömästi mutta pilke silmäkulmassa. Nämä ruosalaisfanit olivat paneutuneet asiaansa perin pohjin Düsseldorfin kisoissa vuonna 2011.Henning Kaiser / EPA

Oman maan osallistuminen Eurovision laulukisoihin lisää ihmisten tyytyväisyyttä elämäänsä, kertoo tuore brittitutkimus. (siirryt toiseen palveluun) Tyytyväisyys lisääntyy etenkin, jos maa menestyy kisoissa, mutta jo pelkkä osallistuminen on tutkimuksen mukaan plussaa.

BMC Public Health (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä julkaistu tutkimus virisi kahvipöytäjutustelusta Lontoon Imperial Collegen kansanterveystieteen laitoksella.

– Selvitämme päivätöiksemme poliittisten päätösten, ympäristötekijöiden ja taloudellisten olosuhteiden vaikutusta ihmisten elintapoihin ja terveyteen. Euroviisujen alla tuli mieleemme pohdiskella, mahtavatko kisat vaikuttaa hyvinvointiin kansakuntien tasolla, kertoo tutkimusta johtanut Filippos Filippidis.

Aineisto Eurobarometreistä

Tutkimusta varten analysoitiin vastauksia, joita on kerätty Euroopan komission teettämiä Eurobarometri-kyselytutkimuksia (siirryt toiseen palveluun) varten. Aineistossa oli noin 160 00 vastaajaa 33 maasta.

Eurobarometreihin kartoitetaan useita kertoja vuodessa eurooppalaisten sosiaalisia ja poliittisia kantoja ja tuntemuksia. Vastaajia pyydetään muun muassa arvioimaan, kuinka tyytyväisiä he ovat elämäänsä.

Imperial Collegessa analysoitu tieto oli vuosilta 2009–2015. Nuo kyselyt oli tehty juuri ennen Euroviisuja ja pian niiden jälkeen.

Voitto ei ole tärkein

Maissa, jotka olivat menestyneet kisoissa, annettiin niiden jälkeen yleisesti positiivisempia tyytyväisyysarvioita. Tulosten mukaan kymmenen pykälää tulostaulukossa vastaa neljän prosentin eroa siinä, kuinka hyvältä elämä ihmisistä tuntuu. Esimerkiksi nelossija on kansakunnalle neljä prosenttia makeampi kuin 14. sija.

Toisaalta väite, jonka mukaan rehti kilpailu on tärkeämpää kuin voitto, näyttää pitävän paikkansa ainakin Euroviisuissa.

Silloinkin kun kisat menevät omalta maalta pieleen, kansalaisten tyytyväisyystaso on niiden jälkeen 13 prosenttia korkeampi kuin maissa, jotka eivät osallistu kisoihin lainkaan. Voitto sen sijaan ei yllättäen tuo tyytyväisyyteen erityistä lisäpotkua, analyysi kertoo.

Miehen otsaan maalataan Eurovision-tekstiä, jossa V-kirjain on Saksan lipun värein koristeltu sydänkuvio.
Tutkimuksen mukaan Euroviisut piristävät mielialaa niilläkin, jotka eivät ole tosifaneja kuten tämä saksalaismies Düsseldorfin kisoissa vuonna 2011.Oliver Berg / EPA

Vastaavaa näyttöä urheilukisoista

Tutkijat myöntävät, ettei heillä ole suoranaista näyttöä siitä, että viisut ovat tyytyväisyyden syy. He voivat sanoa varmaksi vain, että ajallisesti käyrät osuvat yksiin.

Samansuuntaisia vaikutuksia kansakuntien terveyteen ja hyvinvointiin on toisaalta havaittu myös suurten urheilukisojen yhteydessä.

Yhdysvalloissa on osoitettu, että jopa taloudellinen tuottavuus ponnahtaa nousuun, jos kotikaupungin joukkue voittaa amerikkalaisen jalkapallon Superbowl-ottelun.

Positiivinen puheenaihe piristää?

Filippidis arvelee, että euroviisumenestys tai jo kisoihin osallistuminen antaa ihmisille positiivisen puheenaiheen synkkien uutisten sijaan ja lisää yleistä mielihyvää, jopa niillä, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita Euroviisuista.

– Muistan, että Kreikan voitettua vuonna 2005 ihmiset vaikuttivat tavallista hyväntuulisemmilta useita viikkoja, sanoo Filippidis, joka on kotoisin Kreikasta.

Hän toivoo tutkimuksen kannustavan ihmisiä huomaamaan, että hyvinvointiimme ja siksi myös terveyteemme voivat vaikuttaa monet yllättävätkin yhteiset tekijät.

Hän kertoo katsovansa Euroviisuja tuolloin tällöin ja pitävänsä niitä kelpo viihteenä. Hänen varsinainen tutkimuskohteensa juuri nyt on kuitenkin paljon suurempi kansanterveyskysymys kuin viisut. Hän tutkii tupakointia ja sen hillitsemiseen tähtäävää politiikkaa eri maissa.