Trumpin Iran-pakotteet voivat kiristää suomalaisfirmojenkin rahahanoja – Hesburger luottaa asemaansa ainoana länsimaisena hampurilaisketjuna

Eurooppalaisyhtiöt voivat kärsiä Iranin-kaupoistaan ainakin rahoituksen kautta.

Iran
The view of a crowd lined up outside Hesburger's new location in Tehran, Iran, which opened for the first time on Friday.
Teheranin Hesburger avattiin huhtikuussa.Teija Norvanto

Hesburger-hampurilaisketju avasi ravintolan Iranin pääkaupunkiin Teheraniin vain kuukausi sitten. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli siihen mennessä jo useaan kertaan uhannut vetää Yhdysvallat pois Iranin ydinsopimuksesta ja määrätä maalle lisää pakotteita. Hesburger ei säikähtänyt.

Toimitusjohtaja Kari Salmela vastaa sähköpostitse, että pakotteiden osalta tilannetta seurataan.

– Toistaiseksi pakotteet eivät ole vaikuttaneet Hesburgerin toimintaan, sillä hankimme raaka-aineemme paikallisesti.

Miksi Iraniin piti mennä?

– Iran on 80 miljoonan asiakkaan markkina, jossa ei ole muita länsimaisia hampurilaisketjuja. Näemme sen mahdollisuutena, Salmela perustelee.

Ravintolaa pyörittää Teheranissa paikallinen yrittäjä. Ehdotus ravintolan perustamiseen tuli häneltä. Salmelan mukaan alku on sujunut kohtuullisen hyvin.

Hesburgerilla on kovat laajentumishalut, seuraavaksi kiikarissa on Abu Dhabi.

Välillä on tultu maitojunallakin. Vuonna 2004 Hesburger avasi ravintolan Syyrian pääkaupunkiin Damaskokseen, mutta peräytyi parissa vuodessa.

Suomalaisetkin ryntäsivät Iraniin

Hesburger on pienimmästä päästä yhtiöiden joukossa, jotka kärkkyvät miljoonakansan ostovoimaa. Ryntäys Iraniin alkoi, kun Yhdysvallat, YK ja EU hölläsivät talouspakotteita maan suostuttua supistamaan ydinohjelmaansa 2015. Suomessa Iranista kiinnostuneita firmoja on kymmeniä.

Suomen vienti Iraniiin oli viime vuonna arvoltaan 115 miljoonaa euroa. Kasvua oli edellisvuodesta liki 50 prosenttia. Pakotteita edeltävälle tasolle kauppa ei ole palautunut.

Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori sanoo, että amerikkalaiset pankit eivät kokonaan poistaneet rahoitusalan pakotteita. Sen takia esimerkiksi kaikki suomalaispankit eivät rahoittaneet hankkeita. Varsinkaan vahvasti Yhdysvaltoihin sidoksissa olevat pankit eivät ole halunneet vaarantaa länsisuhteitaan. Riskinä on jääminen syrjään Yhdysvaltain markkinoilta.

Ihmisiä kadulla.
Eurooppalaiset yritykset haluaisivat osansa Iranin 80-miljoonaisen väestön kulutuksesta.Stringer / EPA-EFE

Sanktiot purevat eurooppalaisiinkin

Suomalainen Outotec on myynyt Iraniin kaivos- ja metalliteollisuuden laitteita jo 40 vuotta. Näin ollen yhtiöllä on kokemusta myös tiukkojen sanktioiden ajasta.

– Asiakkaiden oli vaikea jäjestää rahoitusta. He maksoivat vähitellen ja projektit etenivät siihen tahtiin hitaasti, talousjohtaja Jari Ålgars kertoo.

Tilanne helpottui hetkellisesti, kun pakotteet kevenivät.

– Nyt on liian aikaista sanoa millainen tämä sanktiokierros on, onko samanlainen tai vaikka kireämpi kuin edellinen

Outotecin saivat Iraniin aikoinaan runsaat kupariesiintymät. Maassa kaivattiin kuparinjalostukseen liittyvää teknologiaa. Kaupat ovat kerralla suuria, jopa kymmeniä miljoonia euroja.

Sanktioiden takia vähenevät öljytulot heikentävät Iranin kykyjä investoida mihinkään teolllisuuteen.

Timo Vuori arvioi, että jatkossakin sanktiot osuisivat eurooppalaisiin yrityksiin rahoituksen kautta mutta entistä tiukempina. Nyt Trump toivoo ainakin liittolaisten olevan mukana pakotteissa.

EU-maiden vienti Iraniin 2017.
Yle Uutisgrafiikka

Saksa ja Ranska saavat kovimmat kolaukset

Iran on yksi maailman suurimmista öljyntuottajista. Uusien pakotteiden uhka on jo jonkin aikaa nostanut raakaöljyn hintaa. Iranin suurimmat öljyasiakkaat ovat Kiina ja Intia. Euroopassa suurin ostaja on Italia.

Eurooppalaisista öljy-yhtiöistä ranskalaisella Total-yhtiöllä ja monikansallisella BP:llä on arvokkaita sopimuksia Iranin kanssa.

Eniten Yhdysvaltain pakotteista on Euroopassa haittaa Saksalle, Ranskalle, Italialle ja Hollannille, joiden kunkin vienti Iraniin ylittää miljardin euron rajan. Saksan vienti lähestyi kolmea miljardia euroa vuonna 2017.

Suurimmat kaupat Iran solmi lentokonetehtaiden kanssa heti edellisistä talouspakotteista vapauduttuaan, sillä lentoliikenne kaipasi modernisointia. Eurooppalainen Airbus sopi yli sadan lentokoneen toimittamisesta. Nyt koneiden toimitukset ovat vaarassa, koska niiden osista 10 prosenttia tulee Yhdysvalloista. Amerikkalaisen Boeingin 80 koneen kaupat todennäköisesti perutaan.

Iranin lentoyhtiö Iran Air otti vastaan ensimmäisen uuden Airbus-matkustajakoneensa tammikuussa 2017.
Iranin kansallinen lentoyhtiö Iran Air otti vastaan ensimmäisen uuden Airbus A321 -matkustajakoneensa Teheranissa tammikuussa 2017. Airbus teki Iran Airin kanssa kaupat yli sadasta koneesta, joista kolme on toimitettu ostajalle.Abedin Taherkenareh / EPA

Toiseksi suuri pettyjä saattaa olla autoteollisuus. Esimerkiksi Volkswagen aloitti viennin Iraniin viime vuonna. Renault ja Peugeot ovat suunnitelleet tehtaiden perustamista maahan. Autoteollisuuden odotettiin tuovan lisää työpaikkoja sekä Ranskaan että Iraniin.

Myös orastavaan kasvuun päässyt turismi saa kolauksen. Iraniin on riittänyt matkailijoita muun muassa Saksasta, Ranskasta ja Italiasta. Eurooppalaisyhtiöistä British Airways ja Lufthansa ovat avanneet suorat lentoyhteydet maahan ja viranomaiset ovat helpottaneet maahanpääsyä. Ranskalainen Accor oli ensimmäinen kansainvälinen hotelliketju Iranissa. Espanjalainen Melia on aikonut seurata perässä.

Syttyykö sota, kehittääkö Iran ydinaseen? Neljä kysymystä siitä, mitä seuraa Trumpin päätöksestä vetäytyä ydinsopimuksesta

Analyysi: Eurooppa maksaa viulut, kun Trump sanoutuu irti Iran-sopimuksesta