Trumpilainen näytös jerusalemilaisessa lähiössä – Yhdysvallat siirtää tänään Israelin suurlähetystönsä Jerusalemiin

Israelilaisille lähetystön siirtäminen on suuri poliittinen voitto, josta otetaan kaikki irti. Palestiinalaisille ele on isku kasvoja vasten, kirjoittaa Ylen entinen Lähi-idän-kirjeenvaihtaja Aishi Zidan.

Jerusalem
Kuvituskuva, jossa Trump ja Netanjahu.
Lasse Rantanen

Eteläjerusalemilaisessa Arnonan kaupunginosassa on ollut viikkojen ajan vipinää. Tavallisesti hiljainen alue toimii maanantaina maailmanpolitiikan näyttämönä, kun Yhdysvallat avaa siellä suurlähetystönsä Jerusalemissa.

Yhdysvaltain Jerusalemin-suurlähetystölle ohjaavat tiekyltit on pystytetty jo päiviä sitten – ja kuvat niistä esitelty kansainvälisessä lehdistössä. Juhlia varten on istutettu punaisia, valkoisia ja sinisiä kukkia Yhdysvaltain lipun väreissä.

Lähellä sijaitseva aukio on nimetty Trumpin aukioksi.

Lähetystön siirto tulee kuin lahjana Israelille, kun maassa on juhlittu tänä keväänä 70-vuotista itsenäisyyttä.

Presidentti Donald Trumpia ei juhlissa nähdä, vaikka hän sitä mahdollisuutta vielä hiljattain väläyttelikin. Sen sijaan paikalle ovat saapuneet hänen tyttärensä Ivanka Trump ja tämän puoliso, presidentin neuvonantaja Jared Kushner.

Israelilaisten puolelta paikalla on koko politiikan eturivi pääministeri Benjamin Netanjahusta presidentti Reuven Rivliniin. Erityisesti Netanjahu tulee paistattelemaan salamavaloissa tyytyväisenä, sillä lähetystön siirto on hänelle poliittinen voitto.

Lähetystön siirto tarkoittaa, että Yhdysvallat tunnustaa kiistellyn kaupungin Israelin pääkaupungiksi. Se on iso asia israelilaisille.

Trump on kuitenkin hemmotellut pääministeri Benjamin Netanjahua nyt jo usealla poikkeuksellisen makealla lahjalla.

Jerusalemin asema on nimittäin palestiinalaisten ja israelilaisten välisen konfliktin yksi tulenarimmista kysymyksistä. Kaupungissa sijaitsevat niin juutalaisten, muslimien kuin kristittyjen pyhät paikat.

Israel pitää hallussaan koko Jerusalemia ja pitää sitä jakamattomana pääkaupunkinaan. Kansainvälisen oikeuden mukaan palestiinalaisten asuttama Itä-Jerusalem on kuitenkin miehitettyä aluetta. Palestiinalaiset haluavat sinne oman pääkaupunkinsa.

Palestiinalaisille lähetystön siirto onkin ollut järkytys – ja maanantai kaikkea muuta kuin juhlapäivä. Kun israelilaiset juhlistavat itsenäisyyttään, palestiinalaisille oma valtio tuntuu yhä kaukaisemmalta haaveelta.

Isosta näytöksestä huolimatta Yhdysvaltain suurlähetystön siirto on käytännössä tässä vaiheessa enemmän symbolinen ele.

Suurlähetystö avataan rakennukseen, jossa sijaitsevat tällä hetkellä Yhdysvaltain konsulipalvelut. Yhdysvaltain Israelin-suurlähettiläs David Friedman muuttaa Jerusalemiin mukanaan pieni joukko virkailijoita.

Suurin osa Yhdysvaltain suurlähetystön 850 työntekijästä jää vielä Tel Aviviin, kunnes uusi lähetystörakennus löytyy Jerusalemista. Siinä menee todennäköisesti vielä vuosia.

Yhdysvaltain suurlähetystö on sijainnut tähän asti Tel Avivissa, kuten muidenkin valtioiden tavallisesti. Jerusalemin kohtalo on haluttu jättää mahdollisten rauhanneuvotteluiden ratkottavaksi.

Osarajaus kuvituskuvasta, jossa Trump ja Netanjahu.
Lasse Rantanen

Israel on toivonut, että muutkin valtiot seuraisivat Yhdysvaltojen esimerkkiä, mutta toistaiseksi Trumpin joulukuussa tekemä Jerusalem-julistus on herättänyt kansainvälisillä areenoilla enemmän paheksuntaa. Enemmistö EU-maiden suurlähettiläistä ei aio osallistua päivän juhlallisuuksiin, kertoi uutistoimisto AP.

Guatemala, Honduras ja Paraguay ovat kuitenkin ilmoittaneet aikovansa siirtää lähetystönsä Jerusalemiin Yhdysvaltain vanavedessä (siirryt toiseen palveluun). Muutamissa muissa maissa asiasta on käyty keskustelua.

Mutta onko lopulta mikään muu kuin Yhdysvaltain suurlähettilään toimiston sijainti muuttunut tiistaina, kun juhlien jälkiä Jerusalemissa korjataan?

Israelilaisten ja palestiinalaisten näkökulmasta ainakin on.

Israel ja Yhdysvallat ovat olleet läheisiä liittolaisia jo vuosikymmenet. Trump on kuitenkin hemmotellut pääministeri Benjamin Netanjahua nyt jo usealla poikkeuksellisen makealla lahjalla. Tulevien presidenttien on hankalaa pyörtää päätöstä.

Tunnustamalla Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi Trumpin hallinto on antanut Israelille merkittävän myönnytyksen isossa kiistakysymyksessä ennen kuin rauhanneuvotteluita on Yhdysvaltain uusimman hallinnon johdolla käyty.

Yhdysvallat ei ole tosin ottanut kantaa Jerusalemin rajoihin, kuten palestiinalaisten asuttaman Itä-Jerusalemin kohtaloon.

Lähetystön siirron lisäksi Netanjahu on saanut nyt iloita Yhdysvaltojen päätöksestä irtautua Iranin ydinsopimuksesta.

Netanjahu oli alusta asti ehkä kiivain Obaman hallinnon ajaman Iranin ydinsopimuksen vastustaja. Erimielisyys Iranista oli yksi syy Netanjahun ja Obaman hyiseksi käyneille suhteille.

Netanjahulla ja Trumpilla taas näyttää olevan samankaltainen kuva Lähi-idän tilanteesta. Molemmat pitävät Irania alueen suurimpana ongelmana, eivätkä näytä uskovan liennytykseen, vaan kovempiin keinoihin.

Osarajaus kuvituskuvasta, jossa täytekakku.
Lasse Rantanen

Kun israelilaiset valmistautuvat juhliin, palestiinalaiset aloittavat viikon täysin toisenlaisissa tunnelmissa.

Palestiinalaisten näkökulmasta Yhdysvallat on valinnut nyt avoimesti puolensa. Palestiinalaisten johto on ilmoittanut, ettei se kelpuuta Yhdysvaltoja enää rauhanvälittäjäksi, eikä ole suostunut tapaamaan Yhdysvaltojen edustajia kuukausiin.

Nyt edessä on hyvin jännittyneitä päiviä. Israelilaisille 70 vuotta sitten tapahtunut itsenäistyminen merkitsee ainoan juutalaisvaltion perustamista toisen maailmansodan kauhujen jälkeen.

Palestiinalaisille samat tapahtumat ovat trauma, jota kutsutaan nakbaksi eli katastrofiksi.

Sadat tuhannet palestiinalaiset joutuivat pakenemaan alueelta, jonne Israelin valtio perustettiin. Heidän viisi miljoonaa jälkeläistään elää pakolaisina yhä miehitetyillä palestiinalaisalueilla sekä naapurimaissa.

Lähetystön siirron vuoksi palestiinalaiset ovat julistaneet maanantain raivon päiväksi, jolloin luvassa on varmasti mielenosoituksia.

Palestiinalaiset muistelevat Nakbaa vuosittain 15. toukokuuta, mikä osuu huomiselle tiistaille. Muistopäivän yhteydessä nähdään tavallisestikin aina mielenosoituksia, mutta tänä vuonna niissä on vielä tavallista suurempi lataus.

Lähetystön siirron vuoksi palestiinalaiset ovat julistaneet maanantain raivon päiväksi, jolloin luvassa on varmasti mielenosoituksia.

Tilanne on erityisen herkkä palestiinalaisalue Gazassa, jossa palestiinalaiset ovat osoittaneet mieltään raja-aidoilla jo viikkoja. Mielenosoittajat vaativat palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiinsa, mutta protesteissa purkautuu muutenkin Gazan epätoivoinen tilanne. Vuosien saarron jäljiltä työttömyys on korkealla ja elinolot ala-arvoiset.

Israelin armeija on puuttunut protesteihin erittäin kovin ottein. Gazan terveysministeriön mukaan (siirryt toiseen palveluun) 48 palestiinalaista oli launtaina kuollut protesteissa. Israelin mukaan se puolustaa rajojaan.

Mielenosoitukset ovat huipentumassa maanantaina ja tiistaina. Edessä voi olla verisiä päiviä.