Eläkekiistasta alkaneet protestit jatkuvat yhä Nicaraguassa – noin 50 kuollut Nicaraguan levottomuuksissa

Myös Nicaraguan armeija on toivonut pikaista päätöstä väkivaltaisuuksille.

Väkivaltaiset mielenosoitukset
Nuoria mielenosoittajia Masayan kaupungissa Nicaraguassa 13. toukokuuta.
Nuoria mielenosoittajia Masayan kaupungissa Nicaraguassa 13. toukokuuta.EPA-EFE/JORGE TORRES

Tästä on kyse Nicaraguan levottomuuksissa:

  • Levottomuudet alkoivat protesteina eläkeuudistusta vastaan huhtikuun lopulla.
  • Uudistuksen mukaan kansalaisten eläkemaksut olisivat kasvaneet, mutta eläkkeet eivät. Erityisesti yliopisto-opiskelijat vastustivat uudistusta.
  • Mielenosoitukset ovat laajentuneet yleisesti presidentti Daniel Ortegaa vastustaviksi protesteiksi. Ortega valittiin vuonna 2016 kolmatta kertaa presidentiksi.
  • Useita kymmeniä on kuollut. Ihmisoikeusjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa väkivaltaisiksi muuttuneista protesteista.

Mielenosoitusten jatkuessa Nicaraguassa poliisin ja protestoijien yhteenottojen uhriluku jatkaa kasvuaan. YK:n mukaan noin 50 ihmistä on kuollut viikkoja kestäneissä levottomuuksissa. Ihmisoikeusjärjestöt arvioivat jo 60:n kuolleen.

Kaikista verisimmät yhteenotot ovat sattuneet Masayan kaupungissa, missä kaksi kuoli ja ainakin sata loukkaantui. Nicaragualainen ihmisoikeusjärjestö kutsui hallinnon vastausta mielenosoituksiin "brutaaliksi".

– Se oli brutaali hyökkäys siviilejä vastaan. He puolustautuivat kivin aseita vastaan, ihmisoikeusjärjestö sanoo uutistoimisto AP:n mukaan.

Armeija ottaa etäisyyttä presidenttiin

Jopa armeija on jo vaatinut loppua yhteenotoille, painottaen, että ainoa tie ratkaisuun on dialogi osapuolten välillä.

– Olemme itse kansaa, univormuissa, teemme töitä kansan hyväksi. Pyydämme osapuolia lopettamaan väkivallan ja vakauttamme horjuttavat teot, armeijan lausunnossa sanotaan.

Mielenosoitukset alkoivat kun presidentti Daniel Ortegan hallinto ehdotti eläkeuudistusta, joka olisi nostanut eläkemaksuja nostamatta eläkettä. Ensimmäisinä barrikadeilla olivat opiskelijat, jotka ovat normaalisti kuuluneet Ortegan kannattajiin.

Sittemmin mielenosoitukset ovat laajentuneet yleisesti Ortegaa vastustaviksi protesteiksi valtionmedian kutsuessa levottomuuksia vandaalien ja äärioikeiston yritykseksi sysätä presidentti pois vallasta.

Ortega valittiin presidentiksi kolmatta kertaa vuonna 2016, ja monet ovat olleet huolissaan demokratian rapistumisesta maassa. The New York Timesin haastattelema analyytikko Manual Orozco (siirryt toiseen palveluun) muistuttaa, että Ortega on joutunut tiukan kritiikin kohteeksi jo ennen eläkeuudistusta. Kansalaisjärjestöt ovat olleet huolissaan muun muassa Ortegan toiveista sensuroida sosiaalisen median sivustoja.

Korjaus klo 6.59: Lisätty YK:n arvio uhrien lukumäärästä.

Lähteet: AP