Yhdysvaltojen Iran-linjaus nosti öljyn hintaa vain muutaman dollarin – asiantuntija: Nyt katse Venezuelassa

Pahin uhkakuva olisi Iranin tilanteen eskaloituminen, arvioi Neste Oilin Lauri Kärnä

Öljyn hinta
Miksi öljyn hinta nousee?
Miksi öljyn hinta nousee?

Öljyn hinta nousee, kun maailmantalouden kasvu nostaa kysyntää ja samaan aikaan öljyntuottajamaat rajoittavat ylituotantoaan.

Neste Oilin energia-asiantuntija Lauri Kärnän mukaan raakaöljyn hintakehitys osoittaa, että öljyjärjestö OPECin tuotantorajoitukset ovat tehonneet.

– Öljyvarastot ovat pitkäaikaisessa keskiarvossa. Se on nostanut öljyn hintaa 15–16 dollaria tynnyriltä, Kärnä totesi Ylen Aamu-tv:ssä.

Kysynnän ja tarjonnan lisäksi öljyn hinnanmuodostuksen kolmas komponentti on pelko.

Raakaöljyn hinta nousi noin kolme dollaria, kun Yhdysvallat vetäytyi Iranin ydinsopimuksesta. Kärnän mukaan vaikutus jäi maltilliseksi, koska Iraniin liittyvät pelot oli jo markkinahinnassa jo huomioitu.

Öljyn hinta

Iran on kasvattanut öljynvientiään voimakkaasti, viime kuussa se oli noin 2,5 miljoonaa barrelia päivässä. Kärnän mukaan markkinoilla arvioidaan nyt, että Trumpin linjauksen vuoksi Iranin öljyvienti supistuu 200 000 – 500 000 barrelilla päivässä.

Tällainen tuotannon lasku ei vielä öljyalaa vielä horjuta.

Samaan aikaan markkinoilla hermoillaan Kärnän mukaan myös Venezuelan tilannetta. Yhdysvallat on ilmoittanut harkitsevansa uusia pakotteita maan öljyntuotannolle (siirryt toiseen palveluun).

– Jää nähtäväksi mikä sen vaikutus on.

Öljypulaa ei kuitenkaan Lauri Kärnän mukaan tarvitse pelätä. OPEC on rajoittanut tuotantoaan ja uhkakuvia nousee, mutta samaan aikaan ulkopuoliset maat kasvattavat tuotantoaan – Yhdysvallat etunenässä.

Ras Tannuran öljynporauskenttä Dammamissa, Saudi Arabiassa.
Ras Tannuran öljynporauskenttä Dammamissa, Saudi Arabiassa.Lena Kara / AOP

Pahin uhkakuva

Entä se pahin uhkakuva, jonka toteutuminen syöksisi öljyn hinnan pilviin?

– Pahinta olisi se, että Iran toteaisi, että olkoon sitten – me ryhdymme viemään ydinohjelmaamme uudelleen eteenpäin. Se voisi eskaloida hermostumista Israelin ja Yhdysvaltain suunnasta.

Pahimmassa tapauksessa syntyisi sotatoimia, ja Hormuzinsalmen läpi kulkeva tankkeriliikenne Irakista ja Kuwaitista sekä muista Persianlahden öljymaista pysähtyisi.

– Sen salmen läpi kulkee lähes 20 prosenttia maailman öljystä – jos se jäisi tulematta joksikin aikaa, öljyn hinta nousisi ties kuinka korkealle, Lauri Kärnä toteaa Aamu-tv:ssä