Pörssisijoittaminen saapui yläasteille ja näin nuoria houkutellaan sijoittajiksi: "Jätä energiajuomat juomatta, ilman rahaa saatat olla onneton"

Asiantuntijat eivät arastelisi pörssivinkkien jakamista jo yläastelaisille ja lukiolaisille. Talouskasvatus hiipii muutenkin vahvemmin kouluihin.

sijoittaminen
Nuori nainen tekee tilastografiikkaa tietokoneella
AOP

Nuoriso, huomio! Energiajuomien vähentämisessä voi olla rikkauden alku.

– Jätät juomatta kaksi energiajuomaa ja yhden lattekahvin viikossa. Niitä ilmankin voi olla, ja sulla on vuoden jälkeen 500 euroa tilillä, Henrik Lämsä opastaa.

– Ja pankkitilillä rahoille ei saa korkoa, joten rahat kannattaa sijoittaa. Viisisataa on siihen hyvä minimisumma, Matias Kaijomaa jatkaa.

Menossa on Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun (SYK) lukion ykkösluokan yhteiskuntaopin tunti. Lämsä ja Kaijomaa ovat abeja ja Pörssisäätiön kouluttamia pörssilähettiläitä, jotka ovat tulleet pitämään oppitunnin sijoittamisesta.

Asia ei ole etenkään lukion ekaluokkalaisille kovin kaukainen. Jo 18-vuotiaana voi sijoittaa itsenäisesti, lähettiläät muistuttavat.

– Aika on rahaa. Mitä nuorempana aloittaa, sitä enemmän ehtii tienata, Lämsä sanoo.

Pörssilähettiläät Henrik Lämsä ja Matias Kaijomaa.
Pörssilähettiläät Henrik Lämsä (vas.) ja Matias Kaijomaa ovat itsekin aloittaneet sijoittamisen.Mikko Koski / Yle

Kuulijakunta ylittää keskiarvot. A-englannin lukijoilta tarvittiin viime keväänä lähes kympin keskiarvo (siirryt toiseen palveluun), jotta ovet SYK:n lukioon avautuivat. Koulun oppilaina on useita sivistyssukujen vesoja. Nyt tunnilla istuu entisen presidentin jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa.

– Mitkä ovat kasvun parhaita rahoittajia? Me, tavalliset ihmiset. Suomalaisten pankkitileillä on kahdeksankymmentäseitsemän miljardia euroa rahaa, Lämsä jatkaa.

Pörssisäätiö kouluttaa lisää lähettiläitä

Pörssilähettiläät ovat tämän kevään uutuus paitsi lukioissa, myös peruskouluissa.

Kyse on Pörssisäätiön pilottiprojektista, jolla säätiö haluaa parantaa nuorten talousosaamista. Säätiö on kouluttanut lähettiläiksi 12 nuorta, jotka ovat pitäneet oppitunteja pääkaupunkiseudun 9-luokkalaisille ja lukiolaisille.

Nyt haetaan lisää 15–19-vuotiaita lähettiläitä ensi syksyä varten.

– Hiljalleen on tarkoitus laajentua. Parin vuoden päästä lähettiläitä voisi olla kouluissa ympäri Suomen, sanoo Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.

Nainen
"On tärkeää antaa kaikille tieto siitä, miten voi hakea parempaa tuottoa ja pyrkiä vaurastumaan. Jokainen voi sitten itse päättää, mitä sillä tiedolla haluaa tehdä", Pörssisäätiön toimitusjohtaja Lounasmeri sanoo lähettiläistä.Mikko Koski / Yle

Malli on peräisin Ruotsista ja idea yksinkertainen: sijoitussaarnat menevät paremmin perille, kun nuoret kertovat niitä toisilleen.

– Nuoret oppivat toisilta nuorilta ja jakavat vertaiskokemuksia oman talouden hallinnasta, säästämisestä, sijoittamisesta ja vaurastumisesta. Sekä opettajat että oppilaat ovat olleet tähän tyytyväisiä, Lounasmeri sanoo.

Nuorten taloustiedot eivät ole täysin ruvella

Talousopetusta on lisätty myös opetussuunnitelmaan. Syksystä 2016 lähtien talouslukutaitoa on opetettu jo neljänneltä luokalta lähtien.

Ulkopuolista kouluviestintää on tehnyt erityisesti Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, joka on opettanut Yrityskylä-konseptilla talousasioita 6- ja 9-luokkalaisille jo vuosien ajan.

Taustalla on se, että rahasta ja taloudesta puhutaan maailmassa aiempaa enemmän. Taloustaidoille katsotaan olevan tarvetta.

Pikavippi- ja velkaantumiskeskustelusta voisi päätellä, että suomalaisnuorten taloustaidot ovat ruvella ja rahat hassataan heti kun ne saadaan. Aivan näin ei ole, sanoo Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi.

Hänen ja taloustieteilijä Olli-Pekka Ruuskasen tekemä Kansallinen talouslukutaitotutkimus (siirryt toiseen palveluun) kahden vuoden takaa vihjaa, että pikavipit ja velat kasautuvat ennen kaikkea yli 26-vuotiaille. Sitä nuoremmat ovat Kalmin mukaan "jossain määrin ongelmallinen ryhmä" taloustiedoiltaan, mutteivät teoiltaan.

Tutkimuksen mukaan taloustiedot myös paranevat sitä mukaa kun niitä tarvitaan. Paras taloustietämys on asuntolainojen, perheenperustamisen ja sijoitusvinkkien parissa painivilla työikäisillä.

Taloustitokyselyn tuloksia.
Yle Uutisgrafiikka

Lisätietoa siitä, miten hyvin suomalaisnuoret ymmärtävät taloutta, on luvassa myöhemmin tänä vuonna. Suomi on tänä keväänä ensi kertaa mukana OECD-maiden koululaisten PISA-vertailun taloudellisen lukutaidon osiossa.

– Nyt saadaan ensi kertaa tietoa siitä, miten suomalaisnuoret sijoittuvat taloustaidoissa kansainvälisesti, Kalmi sanoo.

Kuuluuko pörssipuhe kouluun?

SYK:n tunnilla pörssilähettiläät Lämsä ja Kaijomaa puhuvat luksustuotteista. Puheessa vilahtavat iPhone, Lamborghini ja Louis Vuitton.

– On tärkeää unelmoida. Jos auto maksaa puoli miljoonaa ja tilillä on kaksikymppiä, niin pelkällä säästämisellä sitä autoa ei saa. Siinä sijoittaminen voi olla hyvä keino, Lämsä sanoo.

Pörssisijoittaminen on lähtökohtaisesti rahantekoa ja riskipeliä, jossa pääomalle haetaan mahdollisimman korkeaa tuottoa. Kuuluuko se kouluun? Miksei, kysyy professori Panu Kalmi.

– Miksei sijoittamista voisi ajatella perustaloustaitona? Pitäisin ymmärrystä sijoittamisen tuotosta ja riskeistä esimerkiksi rahastojen kautta sellaisena asiana, joka kuuluu yleissivistykseen, Kalmi sanoo.

Jaakko Salo
Koulun on pysyttävä avoinna ympäröivään maailmaan, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo.Mikko Koski / Yle

Positiivisesti asiaan suhtautuu myös opettajien ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo.

– On tärkeää avata opetusta koulun seinien ulkopuolelle. Arki- ja työelämän asiantuntijat ovat hyvä lisä opetukseen, ja on opettajan ammattitaitoa varmistaa, että vierailijat mahtuvat opetussuunnitelman raameihin, Salo sanoo.

Asiantuntijavierailut kouluissa ovat arkipäivää. Luokkiin ja juhlasaleihin kutsutaan ja itse pyytävät niin poliisit, päihdevalistajat kuin ensiapukouluttajatkin.

– Tarjouksia tulee paljon. Uskon, että niitä tulee enemmän kuin mitä kouluissa on mahdollisuus ottaa vastaan, OAJ:n Salo sanoo.

Ylilyöntien hän uskoo jo omankin opettajankokemuksensa perusteella olevan harvinaisia. Raja vedetään uskonnolliseen ja poliittiseen julistamiseen sekä myymiseen. Koulu ei ole herätyskokous, puoluetoimisto tai markkinapaikka.

Kriittisyys on kaiken a ja o

Pörssilähettiläiden tunti on päätöksessä.

Opettaja, lehtori Antti Palomäki on opettanut historiaa ja yhteiskuntaoppia SYK:ssä 16 vuotta. Hänen mukaansa oppilaat osaavat suhteuttaa asioita "hirveän hyvin", ja opettajan tehtävä on varmistaa näkökulmien kirjo.

– Jos vieraana on vaikkapa propagandistissävytteinen yritysjohtaja, joka katselee asioita voitonteon kautta, niin vierailun jälkeen siihen tuodaan mukaan yhteiskunnallinen konteksti ja palkansaajan näkökulma, Palomäki sanoo.

Antti Palomäki
"Lähtökohta on, että opetetaan kriittisyyttä ja objektiivisuutta", sanoo SYK:n lehtori Antti Palomäki.Mikko Koski / Yle

– Itse olen siinä suhteessa optimistinen, että nyky-ysiluokilla on varmasti aiempiin sukupolviin verrattuna parempi näkemys talouden tilasta, rahasta ja sen käytöstä.

Tunnilla istuneet Peik Berg ja Rebekka Marttila vaikuttavat tyytyväisiltä kuulemaansa.

– Oli kiinnostavaa. Tykkään, että nimenomaan nuoret kertovat näistä asioista, se tuntuu läheisemmältä, Marttila sanoo.

– Sijoittamisesta on ollut sellainen kuva, että se on epävarmaa ja vakavaa. Tässä tuli hyvin ilmi, että se on pitkällä aikavälillä hyvä tapa kerryttää pääomaa ja ihan turvallisellakin tavalla, Berg sanoo.

Entä mitä sanovat lähettiläät itse, mikä on rahan merkitys yhteiskunnassa?

– Musta on tärkeä unelmoida. Ei kannata jättää unelmia väliin vain siksi että raha ei riitä. Silloin tehdään suunnitelma, ja seurataan sitä niin tarkasti että se saadaan toteutettua, Matias Kaijomaa sanoo.

– Eihän se onnea tuo. Mutta ellei sitä ole, niin saattaa tuntea itsensä onnettomaksi, Henrik Lämsä päättää.