Säästöt ovat uuvuttaneet opettajat ja työn ilo on kadonnut, kertoo tuore kysely: töitä tehdään molempina päivinä viikonloppunakin – keskustele

Opetusalan ammattijärjestön kyselyn mukaan opettajat innostuvat työstään jo keskimääräistä palkansaajaa vähemmän. Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

koulu
Opettaja opettaa matematiikkaa.
Yle

Opettajien työhyvinvointi on heikentynyt, käy ilmi Opetusalan ammattijärjestön kyselystä.

OAJ selvitti opettajien työoloja barometrilla kolmatta kertaa. Kysely tehtiin viime marraskuussa, ja siihen vastasi yli tuhat opettajaa kaikilta koulutusasteilta varhaiskasvatuksesta yliopistoihin.

Tulokset ovat heikkoja, sanoo työelämäasiamies Riina Länsikallio OAJ:sta.

Aiempiin järjestön barometreihin verrattuna erityisen huolestuttavaa Länsikallion mukaan oli, että työstä innostuminen ja työhön syventyminen olivat kyselyn mukaan laskeneet.

– Lasku on kymmenen prosentin luokkaa. Innostuminen ja syventyminen ovat keskeiset elementit, jotka kuvaavat työ iloa, hän sanoo.

Kyselyyn vastanneista opettajista 67 prosenttia kertoi olevansa erittäin tai melko usein innostunut työstään. Vielä viisi vuotta sitten luku oli 78 prosenttia.

Länsikallion mukaan opettajien tulokset alittavat jo suomalaisen työhyvinvoinnin keskiarvon.

Kun työn ilo katoaa, se on reitti uupumiseen. Opettajien vointi taas vaikuttaa suoraan oppilaisiin.

Riina Länsikallio, työelämäasiamies, OAJ

OAJ:n työolobarometrin tuloksia voi verrata Työterveyslaitoksen vastaaviin tuloksiiin. TTL on kerännyt työhyvinvointituloksia laajaan tietokantaan eri työpaikoilta ja -aloilta ympäri Suomea.

– Aiemmin opettajat ovat olleet reilusti positiivisella puolella maan keskiarvossa. Nyt ollaan vajottu sen alle. Kun työn ilo katoaa, se on reitti uupumiseen. Opettajien vointi taas vaikuttaa suoraan oppilaisiin.

Erityisen huonosti voivat kyselyn mukaan ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajat. Molempien oppilaitosten rahoitusta on leikattu viime vuosina rajusti.

Ammattikoulutusta uudistettiin lisäksi reformilla, jossa laadittiin uusi ammattioppilaitoksia koskeva lainsäädäntö. Tutkintorakennetta ja rahoitusta myllättiin.

Länsikallion mukaan lähiopetuksen määrä ammattikouluissa on vähentynyt.

– Rahoitusleikkaukset johtivat yt-neuvotteluihin ja irtisanomisiin. Se on iskenyt ja osunut opettajiin.

Reformi taas edellyttää yksilöllisen opintopolun luomista, joka on käytännössä hankalaa. Lisäksi yhä useampi ammattikoulun opiskelija tarvitsee erityistä tukea opiskeluun samalla, kun opettajilla on entistä vähemmän aikaa heille, Länsikallio sanoo.

– Tilanne on nurinkurinen opiskelijan oppimisen kannalta ja vaikuttaa opettajien hyvinvointiin.

Ammattikorkeakouluissa taas aloituspaikkoja on vähennetty vuodesta 2012 saakka. Uusi ammattikorkeakoululaki ja sen myötä uusi rahoitusmalli tulivat voimaan kolme vuotta sitten.

Aloituspaikkoja leikattiin, mutta koska valmistuneista saa rahaa, opiskelijamäärät ovat pysyneet samana ja opiskelijamäärät opettajaa kohden kasvaneet.

Pasi Repo, korkeakouluasiamies, OAJ

Ammattikorkeakoulut kilpailevat keskenään rahapotista, joka jaetaan muun muassa suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen perusteella.

On oppilaitoksia, joissa raha on vähentynyt yli kolmanneksella muutamien vuosien aikana, sanoo korkeakouluasiamies Pasi Repo OAJ:stä.

– Aloituspaikkoja leikattiin, mutta koska valmistuneista saa rahaa, opiskelijamäärät ovat pysyneet samana ja opiskelijamäärät opettajaa kohden kasvaneet, Repo sanoo.

Työtä tehdään talkootyönä viikonloppuisin

Kyselyssä opettajien työhyvinvointia laskivat ennen kaikkea suuri työmäärä, työstressi ja kiusaaminen.

Yli puolet opettajista ilmoitti tekevänsä töitä molempina päivinä viikonloppuna. Kaksi kolmasosaa teki töitä lisäksi kolmena arki-iltana viikossa.

OAJ:n mukaan kysely antaa viitteitä, että erityisesti ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa ylitetään työehtosopimusten mukainen työaika.

Opettajat tekevät kyselyn mukaan enemmän töitä kuin palkansaajat keskimäärin. Opetusalan esimiesten työmäärä oli lähes 44 tuntia viikossa ja opettajien reilut 41 tuntia.

Palkansaajien normaali työviikko on 37,9 tuntia.

– Opettajien pitkästä kesälomasta kuulee negatiivisia kommentteja. Työtä tehdään kuitenkin käytännössä reilusti ylittäen oma työaika ja talkootyönä, Länsikallio sanoo.

Työt eivät myöskään jakaudu oppilaitoksissa tasapuolisesti, kertoo kysely. Heikoimmat tulokset tässäkin tulevat ammatillisesta koulutuksesta.

Länsikallio pitää opettajien työstressin lisääntymistä hälyttävänä. Se on niin ikään noussut korkeammalle tasolle kuin suomalaisessa työelämässä keskimäärin.

Kyselyn mukaan työstressi vähenee merkittävästi silloin, kun esimiestyö on hyvää, Länsikallio sanoo.

Rahoitusleikkausten myötä oppilaitoksia on yhdistetty paikoin niin, että yhdellä rehtorilla saatta olla 40–50 alaista. Johtamisoppien mukaan 15–20 olisi hyvä määrä.

Opettajat kokivat myös aiempaa enemmän kiusaamista sekä lasten huoltajien taholta että työyhteisön sisällä. Kyselyn mukaan lähes joka toinen on kokenut kiusaamista ja joka viides vakavaa kiusaamista.

Hallitus leikkasi koulutuksesta niin paljon, että "sietoraja meni yli"

Koko kyselyn taustalla näkyvät kahden hallituksen tekemät massiiviset koulutusleikkaukset. Jaksaminen on heikointa niissä oppilaitoksissa, joissa leikkauksia on tehty, OAJ toteaa.

Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) sekä Juha Sipilän hallitukset (kesk.) ovat leikanneet koulutuksesta yhteensä lähes 1,5 miljardia euroa.

Nämä ovat tahto- ja arvokysymyksiä. Halutaanko, että meillä on hyvä koulutusjärjestelmä?

Riina Länsikallio, työelämäasiamies, OAJ

Esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta on leikattu liki 460 miljoonaa ja korkeakouluista yli 600 miljoonaa euroa.

– Sietoraja on mennyt yli. Koulutuksella pitäisi olla riittävä perusrahoitus, jolla annetut tehtävät pystytään toteuttamaan, Länsikallio sanoo.

OAJ esittää barometrissaan muun muassa, että Suomessa pitäisi siirtyä koulutuksen määräaikaisista hankerahoituksista pitkäkestoisiin, yli hallituskausien kestäviin ohjelmiin.

Väliaikaisilla hankkeilla on rahoitettu esimerkiksi opettajien täydennyskoulutusta ja koulujen digitalisaatiota. Myös ryhmäkokoja on pienennetty erikseen haettavalla rahoituksella.

Järjestön mukaan myös oppilaiden määrä opettajaa kohden pitäsi säädellä laissa kaikissa oppilaitoksissa. Tällä hetkellä opettajien ja lasten keskinäinen suhdeluku on kirjattu lakiin vain päiväkotien osalta.

Esimerkiksi ammattikouluissa pitäisi olla kerrallaan enintään 20 oppilaan ryhmä yhtä opettajaa kohden.

OAJ ehdottaa lisäksi opettajarekisteriä, johon koottaisin muun muassa tiedot opettajien kelpoisuudesta ja täydennyskoulutuksesta. OAJ on puhunut rekisterin tarpeellisuudesta aiemminkin. (siirryt toiseen palveluun)

Kiusaamiseen pitäisi järjestön mukaan puuttua valtakunnallisella ohjeistuksella, jollainen on vastikään laadittu seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi.

– Nämä ovat tahto- ja arvokysymyksiä. Halutaanko, että meillä on hyvä koulutusjärjestelmä? Opettajalla pitää olla mahdollisuus tehdä työnsä voiden hyvin, Riina Länsikallio sanoo.

Juttua päivitetty klo 16:15 – tarkennettu lukuja työstään innostuneiden opettajien määrästä.

Kommentointi onnistuu uutisten selainversiossa ja Yle.fi-sovelluksessa (siirryt toiseen palveluun) Yle Tunnuksen avulla.

Luo oma Yle Tunnuksesi täällä. (siirryt toiseen palveluun)