Tutkimus: Osa antibiooteista lisää lasten munuaiskiviriskiä

Erittäin kivulias vaiva on kaksinkertaistunut muutamassa vuosikymmenessä ja yleistynyt myös lapsilla, joilla se ennen oli hyvin harvinainen.

Virtsakivitauti
Muutaman millin mittainen kiteinen murunen viivottimen edessä.
Pieni mutta pirullinen. Tämä kivi on suuri.Tsester / CC0

Lastenlääkärit ovat havainneet sen käytännössä: antibioottitabletteja syöneille lapsille kehittyy keskimääräistä todennäköisemmin munuaiskiviä. Lääkärien mukaan ero on huomattava. Suurin riski näyttää olevan nuorimmilla lapsilla.

Philadelphian lastensairaalassa (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvalloissa ryhdyttiin tutkimaan, ovatko antibiootit osasyy siihen, että munuaiskivet ovat yleistyneet peräti 70 prosenttia kolmessa vuosikymmenessä. Euroopan urologiyhdistyksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan vaiva on kaksinkertaistunut 1980-luvulta.

Aiemmin munuaiskivet olivat lapsilla perin harvinaisia, mutta viime vuosikymmeninä ne ovat yleistyneet juuri heillä ja nuorilla naisilla, kertoo Philadelphian tutkimusta johtanut urologi Gregory Tasian. Perinteisesti vaiva on koetellut ennen muuta miehiä varhaisessa keski-iässä.

Sulfat ykkösenä

Vanhastaan tiedetään, että antibiootit muuttavat ihmisen elimistön mikro-organismiyhteisön eli mikrobiomin koostumusta. Niin ikään on tiedetty, että suoliston ja virtsateiden mikrobiomin häiriintyminen on yhteydessä munuaiskivien muodostumiseen.

Philadelpiahalaistutkimuksen aineistona oli miljoonien brittien tietokanta, johon yleislääkärit olivat kirjanneet tietoja muun muassa antibioottiresepteistä ja munuaiskivipotilaista vuosina 1994–2015. Otoksessa oli lähes 26 000 munuaiskivistä kärsinyttä ja kymmenkertainen verrokkiryhmä.

Tietojen analyysissä paljastui viisi suun kautta nautittua antibioottityyppiä, joiden käyttö osui yksiin munuaiskivien yleisyyden kanssa: sulfat, kefalosporiinit, fluorikinolonit ja nitrofurantoiinit sekä laajaspektriset penisilliinit.

Sulfalääkityksen saaneilla munuaiskivet olivat yli kaksi kertaa yleisemmät kuin verrokeilla. Vielä laajaspektrisillä penisilliineilläkin ero oli selvä, 27 prosenttia. Vertailussa otettiin huomioon potilaiden muu mahdollinen lääkitys.

Riski pysyy koholla vuosia

Antibioottien ja munuaiskivien todennäköisyyden yhteys osoittautui suurimmaksi teini-ikäisillä ja sitä nuoremmilla. Riski pieneni aikaa myöten, mutta pysyi koholla useita vuosia antibioottien käytön jälkeen.

Tasian muistuttaa, että aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet noin 30 prosenttia lääkärien vastaanotoilla kirjoitetuista antibioottikuureista tarpeettomiksi. Ikäryhmistä juuri lapset saavat eniten antibiootteja.

Silloinkin, kun antiobootit ovat todella tarpeen, lääkärien kannattaa tämän tutkimuksen valossa olla tarkkoina, millaisia antibiootteja he valitsevat, Tasian sanoo.

Tutkimustulokset on julkaistu Journal of the American Society of Nephrology (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä. Tasianin tutkimusryhmä pyrkii nyt selvittämään, miten ihmisten erilaiset mikrobiomit vaikuttavat munuaiskivien muodostumiseen.