Ani harva pääsee nykyään opiskelemaan lääkäriksi ilman kallista valmennuskurssia: "Suunnattu varakkaalle keskiluokalle"

Tuhannet lääkäriksi haluavat hikoilivat keskiviikkona pääsykokeessa, jolla pystyi ensimmäistä kertaa hakemaan Suomen kaikkiin lääketieteellisiin tiedekuntiin. Valmennuskurssien merkitys ei ole vähentynyt muutoksista huolimatta.

pääsykokeet
opiskelija kirjojen kimpussa
AOP

Lääkäriksi opiskelevien Salla Valkkion ja Simo Sarimon kevään urakka on ohi. Omien opintojensa ohessa Valkkio ja Sarimo ovat opettaneet valmennuskurssilla lääketieteelliseen tiedekuntaan pyrkiviä nuoria. Pääsykoe oli keskiviikkona.

Valkkio opiskelee lääketiedettä Tampereella ensimmäistä vuotta. Hän muistaa vielä hyvin oman pääsykoekeväänsä, joka oli "todella hermostuttava".

– Näin jälkikäteen ajatellen, ehkä se olisi vähemmälläkin stressaamisella hyvinkin luonnistunut, Valkkio sanoo.

Valkkio uskoo, että hänen kokemuksistaan on ollut hyötyä valmennuskurssilaisillekin.

– Kun omasta hakuajasta on lyhyt aika, muistaa vielä omat oivallukset ja on ehkä pystynyt siirtämään niitä eteenpäin.

Tehdäänpä valintakokeissa mitä tahansa muutoksia, niin valmennusyritykset kyllä löytävät oman bisneksensä.

Minna Hallia

Neljännen vuoden opiskelija Simo Sarimo uskoo, että rento asenne tuo hyviä tuloksia. Hän on valmentanut nuoria pääsykokeeseen jo monena keväänä.

– On aivan loistavaa nähdä täällä koulussa ne, jotka ovat olleet omalla kurssilla, sanoo Sarimo.

Yhdellä kokeella voi hakea nyt monelle paikkakunnalle

Lääketieteellisen opiskelijavalinnat tehdään tänä vuonna ensimmäistä kertaa yhteisvalinnalla. Se tarkoittaa, että yhdellä kokeella voi hakea vaikka kaikkiin viiteen suomenkieliseen ja yhteen ruotsikieliseen hakukohteeseen.

Lääketieteellisten alojen yhteisvalinnan koordinaattori Minna Hallia sanoo, että tämä on sekä etu että haitta.

– Aiemmin saattoi hakea vain yhteen paikkaan kerrallaan. Nyt valinnanvapaus lisääntyy, kun hakija voi pyrkiä samalla kokeella vaikka Ouluun, Tampereelle ja Kuopioon. Toisaalta tämä tarkoittaa myös sitä, että kilpailu opiskelupaikoista lisääntyy.

Tänä vuonna lääketieteen hakukohteisiin oli reilut 7 300 hakijaa, mikä on yhtä paljon kuin viime vuonna. Hakemuksia oli yli 21 000, mikä tarkoittaa, että yksi henkilö haki keskimäärin kolmeen kohteeseen.

Hallian mukaan oli yllätys, että moni haki vain yhtä paikkaa.

– Ainakin minut yllätti se, että hakemuksia ei laitettu enempää. Osittain hakijat ovat käyttäytyneet kuin ennenkin, eli hakeneet vain yhteen paikkaan, osa taas on laittanut hakemuksen kaikkiin.

Valmennuskurssien merkitys ei ole vähentynyt

Suuri osa lääkäriopintoihin hyväksytyistä on käynyt valmennuskurssin. Viime vuonna korkeakouluopiskelijoille tehdyn Eurostudent-kyselytutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan joka toinen lääketieteen opiskelija on osallistunut valmennuskurssille. Tampereen lääketieteellisen tiedekunnan sisäänpäässeille tehdyn kyselyn mukaan prosenttiosuus nousee liki 90:een. Viime vuonna se oli 87 prosenttia.

Pisimmät valmennuskurssit alkavat jo edellisenä syksynä. Kurssit maksavat satasista tuhansiin euroihin opetuksen laajuudesta ja kestosta riippuen.

Valmennuskurssit ovat selkeästi eriarvoistavia. Ne on suunnattu varakkaalle keskiluokalle.

Harri Melin

Korkeakoulujen pääsykokeet muuttuvat nyt soveltavampaan suuntaan. Ajatuksena on, että ne eivät vaadi enää niin pitkää valmistautumista tai pääsykoekirjojen ulkoa opiskelua. Tällä pyritään mm. nopeuttamaan opiskelupaikkojen saantia ja vähentämään pääsykoebisnestä.

Tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Valtioneuvoston maaliskuussa julkaistun tutkimuksen mukaan opiskeluihin pääsy ei ole nopeutunut toivotulla tavalla.

Lääketieteellisen pääsykoe muuttui jo vuonna 2012, jolloin pääsykoekirjat poistuivat. Nykyään koe perustuu lukion biologian, kemian ja fysiikan pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Hallia sanoo, että jo silloin lääketieteellisillä aloilla pyrittiin suitsimaan pääsykoebisnestä.

– Tavallaan teimme jo etupainotteisesti sen, mitä opetusministeriö nyt on ajamassa. Tuolloin ajateltiin, että muutos vähentäisi valmennuskurssien merkitystä, mutta kurssien toiminta on jatkunut entisellään, vain niiden sisältöä on muokattu, Hallia sanoo.

"Valmennuskurssit ovat selkeästi eriarvoistavia"

Vuoteen 2020 mennessä kaikissa tiedekunnissa yli puolet opiskelijoista pitää valita ylioppilastodistuksen perusteella. Lisäksi pääsykokeita muutetaan kaikilla aloilla soveltavampaan suuntaan, jolloin esimerkiksi osa materiaaleista jaetaan kokelaille vasta koetilaisuudessa.

Tampereen yliopiston vararehtori ja sosiologian professori Harri Melin toivoo, että parhaillaan toteutettava pääsykoeuudistus vähentää valmennuskurssien merkitystä.

– Valmennuskurssit ovat selkeästi eriarvoistavia. Ne on suunnattu varakkaalle keskiluokalle, Melin sanoo.

Harri Melin
Professori Harri Melin on huolissaan siitä, että valmennusyritykset saattavat jatkossa keskittyä lukio-opintoihin.Antti Eintola / Yle

Ylioppilastodistuksen perusteella tehtävä valinta tuskin tappaa valmennuskursseja.

– Huoli, jonka näen on se, että valmennuskurssit liittyvät lukioihin, Melin sanoo.

Samalla kannalla ovat myös lääketieteellisen yhteisvalintaa koordinoiva Minna Hallia sekä Ekonomivalmennuksen toimitusjohtaja Jukka Köngäs.

Jukka Köngäs arvioi maanantain Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun), että valmennuskurssilaisten määrä säilyy vähintään ennallaan tulevinakin vuosina. Köngäksen mukaan kurssit menettäisivät merkitystään ainoastaan siinä tapauksessa, että koe perustuisi kokonaan vasta paikan päällä jaettavaan materiaaliin.

– Valmennuskurssit ovat liiketaloudellista toimintaa, ja tehdäänpä valintatavassa mitä tahansa muutoksia, niin valmennusyritykset kyllä löytävät oman bisneksensä, Hallia arvioi.

Simo Sarimo ja Salla Valkkio Tampereen yliopiston opetustiloissa
Simo Sarimo ja Salla Valkkio pääsivät kumpikin opiskelemaan lääketiedettä toisella yrityksellä.Anne Savin / Yle

Sisään ilmankin, mutta kurssi tuo varmuutta

Valmennuskursseilla opettaneet Salla Valkkio ja Simo Sarimo pääsivät itse sisään lääketieteelliseen tiedekuntaan toisella yrittämällä. Ensimmäisen yrityksen molemmat tekivät abikevään jälkeen ilman valmennuskurssia. Ovet aukesivat seuraavana keväänä valmennuskurssin käymisen jälkeen.

– Ensimmäisen kerran jälkeen jäin miettimään, olenko käyttänyt kaiken mahdollisen avun, Sarimo perustelee valmennuskurssille lähtemistä.

Valkkion mukaan valmennuskurssin suurin hyöty oli itsevarmuuden lisääntyminen.

– Kun asioita käytiin läpi useampi kuukausi, saavutti olon, että nyt mä hallitsen tämän. Ja porukan tuki. Kun ei opiskele yksin, se on mieluisampaa, Valkkio sanoo.

Sekä Sarimo että Valkkio tuntevat opiskelijoita, jotka ovat päässeet sisään ilman valmennuskurssia.

– Se on mahdollista, mutta vaatii, että on tarpeeksi kypsä valintakokeeseen, Valkkio sanoo.

– Vaikka kyse on fysiikan, kemian ja biologian lukiosisällöistä, niitä kysytään valintakokeessa hyvin eri tavalla kuin lukiossa. Valintakokeissa painotetaan myös laskurutiinia, pitää olla nopea, Sarimo perustelee.

Kommentointi on päättynyt .

Kommentointi onnistuu uutisten selainversiossa ja Yle.fi-sovelluksessa (siirryt toiseen palveluun) Yle Tunnuksen avulla.

Luo oma Yle Tunnuksesi täällä. (siirryt toiseen palveluun)