Dementikon tililtä hävisi 40 000 euroa: Vanhuksia huijataan Suomessa ainakin kuudella eri tavalla ja ilmiö vain yleistyy

Syyttäjän mukaan lapset ja lapsenlapset veivät dementikon rahoja. Tämä ei ole ainutlaatuinen tapaus nyky-Suomessa. Vanhuksia huijataan yhä enemmän.

huijaus
Nainen työntää rollaattoria
Kuvituskuva. Vanhukset ovat yhä useammin petosrikosten uhreina. Vanhukset ovat kuitenkin hyvin heterogeeninen ryhmä ja vain osa on riskiryhmässä.Henrietta Hassinen / Yle

Pirkanmaan käräjäoikeudessa on parhaillaan käsittelyssä tapaus, jossa yli 90-vuotiaalta dementikolta vietiin lähes 40 000 euroa. Syyttäjä vaatii lapselle ja lapsenlapselle rangaistusta törkeästä petoksesta tai törkeästä kavalluksesta.

Syyttäjän mukaan toinen syytetyistä laati tilisiirtokaavakkeet, joilla uhrin rahat siirrettiin hänen tililtään. Uhrin nimi väärennettiin tilisiirtokaavakkeisiin.

Kihlakunnansyyttäjän mukaan syytetyt käyttivät hyväkseen naisen ikäheikkoutta ja dementiaa. Syytteen mukaan rahoista jaettiin uhrin lapsille ja lapsenlapselle kullekin 5 500 euroa. Kaikki rahaa saaneet neljä henkilöä ovat haastehakemuksen mukaan tunnustaneet ottaneensa rahat vastaan. Heitä syytetään rahanpesusta.

Kaikki syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin. Heidän mukaansa yli 90-vuotias oli tapahtuma-aikaan oikeustoimikelpoinen ja hän halusi vapaaehtoisesti luovuttaa rahat ja hän antoi suostumuksen tilisiirtolomakkeiden allekirjoittamiseen puolestaan.

Senioreita valikoidaan

Tapaus ei ole todellakaan ainutlaatuinen, kertoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Aho.

– Eräissä petoksissa uhreiksi valikoidaan erityisesti senioreita, jotka saattavat olla tavallista alttiimpia joutumaan rikoksen uhriksi.

Yli 65-vuotias on yhä useammin petosrikollisuuden uhri. Poliisiammattikorkeakoulun keräämien tilastojen mukaan yli 65-vuotias oli viime vuonna 3 143 kertaa petoksen uhrina, kun vuonna 2010 määrä oli 1 050. Myös kavalluksen uhreja on satoja.

Tilastoissa eivät näy kaikki tapaukset, sillä moni uhri voi hävetä huijatuksi tuloaan, eikä ilmoita siksi tapauksesta poliisille.

Huijattujen vanhusten määrä kasvaa Poliisihallituksen mukaan. Joka viides suomalainen on yli 65-vuotias, vuonna 2030 joka neljäs.

– Senioreiden määrä rikoksen uhreina kasvaa jo siitä syystä, että ikäryhmän koko on kasvussa, Aho sanoo.

Seniorit ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Riskitekijöitä rikosten uhriksi joutumiselle ovat Jyrki Ahon mukaan etenkin heikentynyt fyysinen tai psyykkinen toimintakyky, yksinäisyys, syrjäytyminen, muistihäiriöt ja tavat hoitaa raha-asioita sekä yleisesti riippuvaisuus muiden ihmisten avusta.

Senioreita huijataan Suomessa ainakin kuudella eri tavalla. Jyrki Aho Poliisihallituksesta kertoo, millaisia tavalliset huijaustapaukset ovat.

1. Identiteettivarkaudet

Identiteettivarkaudella tarkoitetaan tilanteita, joissa esiinnytään toisen ihmisen henkilöllisyydellä ja aiheutetaan näin vahinkoa. Huijarit voivat tilata esimerkiksi eri tuotteita väärällä identiteetillä ja uhrin pitäisi maksaa kulut.

Maksutapahtuma kaupan kassalla.
Ismo Pekkarinen / AOP

Vuonna 2016 poliisi tilastoi yhteensä 3 354 identiteettivarkautta. Identiteettivarkaat kalastavat tietoja monella eri tavalla.

Sähköpostissa ja internetissä liikkuu paljon kyselyjä ja kilpailuja. Niissä voidaan luvata esimerkiksi merkkilenkkitossut kahdella eurolla.

Ikäihminen voi huomaamatta antaa omia tietojaan, pankkitietoja tai maksukorttitietoja, jotta saa halvan tuotteen.

Näitä tietoja rikolliset käyttävät hyväksi identiteettivarkauksissa ja tilauspetoksissa.

Poliisihallituksen mukaan pienessä osassa identiteettivarkauksista hyödynnetään varastettuja henkilötodistuksia tai varastetaan uhrin postia. Henkilötietoja voi löytyä myös jäteastiasta.

2. Tilausansat

Tilausansassa myyjänä toimiva yritys harhauttaa kuluttajan maksamaan tilauksesta tai tuotteesta, jota hän ei tiedosta tilanneensa. Moni jättää lukematta tilausehdot.

Vanhus voi huomaamatta sitoutua jäsenyyteen, joka maksaa esimerkiksi 50 euroa kuukaudessa.

Kaikki eivät tarkasta korttiostosten summaa säännöllisesti, joten tililtä saattaa mennä maksuja pitkän aikaa ennen kuin tilausansa huomataan. Kuluttajaviranomaisen mukaan on esimerkkejä, joissa tilausansalla on saavutettu jopa miljoonien eurojen rikoshyöty.

3. Huijausviestit

Huijausviestit ovat melko yleisiä. Ne voivat tulla tutun yrityksen nimissä.

Useat vanhukset ovat saaneet esimerkiksi viestin pankkitietojen päivittämisestä. Viesti näyttää tutun pankin viestiltä, ja vanhus voi vahingossa antaa käyttäjätunnuksia ja jopa tunnuslukuja.

Kannattaa muistaa, ettei pankki koskaan kysele tietoja sähköpostissa. Koskaan ei tule avata viesteissä olevia linkkejä, joiden kautta voi joutua väärennetylle verkkosivulle.

Identiteettivarkaat hyödyntävät myös vakoiluohjelmia, jotka lähetetään keräämään tietoa uhreista rikollisten käyttöön. Uhri saattaa myös menettää tärkeitä henkilökohtaisia tietojaan hakkeroinnin tai kännykkävarkauden seurauksena.

Lasku, josta tietokentät on sumennettu.
Yle

4. Valelaskut

Suomessa on ollut tapauksia, että postilaatikosta varastetaan perinteisiä laskuja. Näihin on vaihdettu pankkitili, ja raha oikeasta laskusta onkin mennyt huijareille.

Valelaskuja voi tulla myös sähköpostilla. Ikäihminen ei välttämättä muista, mitä on ostanut ja voi maksaa väärän laskun.

5. Valepoliisit

Valepoliisit ovat olleet varsinainen riesa Suomessa. Viime vuonna oli tuhat tapausta, joissa rikollinen uskotteli olevansa poliisi ja huijasi rahaa.

Tavallisesti uhrille on esitetty tarina hänen rahojaan tavoittelevista rikollisista, joiden takia poliisina esiintyvän henkilön on päästävä käsiksi uhrin pankkitiliin.

Yhteensä valepoliisit huijasivat suomalaisilta viime vuonna noin miljoona euroa. Poliisihallitus muistuttaa, ettei tietoja tule antaa puhelimitse, sähköpostilla tai suullisesti kenellekään. Rikolliset esiintyvät milloin minäkin poliisin lisäksi.

Poliisin varoitustarra.
Petri Lassheikki / Yle

6. Lähipiiri huijaa

Osa vanhusten omaisista voi alkaa ulosmitata omaisuutta. Jyrki Ahon mukaan olisi tärkeää, että pankki olisi tarkkana, ettei ikäihmisen tiliä päästä tyhjentämään.

Huijarit voivat olla myös suvun ulkopuolelta ja pyrkiä ensin auttamaan vanhusta siivouksessa ja kaupassa käynnissä. Vähitellen auttaja voi ottaa pankkiasiat haltuunsa ja siirtää rahaa omalle tilillään.

Sukulaisten syytteet kaatuivat dementikon tililtä kadonneiden rahojen tapauksessa

Keskustelu on päättynyt.

Kommentointi onnistuu uutisten selainversiossa jaYle.fi-sovelluksessa (siirryt toiseen palveluun) Yle Tunnuksen avulla.

Luo oma Yle Tunnuksesi täällä.