Lahti leimataan suotta Suomen huumepääkaupungiksi – ongelmat eivät ole pääkaupunkiseutua pahempia

Lahden huumerikostilastojen yksisilmäinen tuijottaminen voi johtaa harhaan, koska luvut kertovat myös poliisin tehokkuudesta paljastaa rikoksia. Asukkaisiin suhteutetut huumejäämät jätevedessä eivät poikkea merkittävästi pääkaupunkiseudusta.

huumeet
Grafiikka
Lahti taiteilee monen stereotyyppisen luonnehdinnan kanssa. Milloin se on sekopäinen pirikaupunki ja milloin liikemiesten Business City.Johanna Aulén / Yle

Lahti on mainettaan nössömpi huumekaupunki. Suomen Chicagoksi ja Business Cityksi tituleerattua Lahtea on kutsuttu jo vuosia piri-pääkaupungiksi, amfetamiinipääkaupungiksi tai huumepääkaupungiksi.

Huumeet ovat toki ongelma, mutta eivät niin laajalti kuin median otsikoista tai ihmisten suussa kulkevista tarinoista voisi päätellä.

– Huumepääkaupunki terminä antaa Lahdesta mainettaan pahemman kuvan. Asuisin mieluummin kyllä vaikka hiihtokaupungissa, sanoo apulaispoliisipäällikkö Tero Seppänen Hämeen poliisilaitoksesta.

Huumerikostilastoja pystyy tulkitsemaan monin tavoin. Poliisin tilastoimat epäillyt huumerikokset ovat lisääntyneet Lahdessa 71 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2017. Valtakunnallisesti kasvu on 29 prosenttia.

Asuisin mieluummin hiihtokaupungissa.

Tero Seppänen

Lahden huima prosenttiluku ei välttämättä suoraan kerro huumerikollisuuden kasvusta, vaan poliisin tehokkuudesta selvittää ja paljastaa huumerikoksia.

Itse asiassa alkuvuodesta kaupungin huumerikoksissa on tapahtunut käänne alaspäin: tammi-huhtikuussa 2018 poliisi on tilastoinut huumerikoksia 6 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Sen sijaan koko Hämeessä tuona aikana epäillyt huumerikokset lisääntyivät.

– Poliisi osaa taitavasti paljastaa huumerikoksia Lahdessa. Olemme ammattilaisia pitkällä kokemuksella. Meille on kertynyt hyvää osaamista, sanoo Seppänen.

Vaikka poliisin resurssit ovat vuosien varrella pienentyneet Hämeessäkin, huumerikosten selvitystyöstä ei ole vähennetty väkeä.

Tosi kuin vesi

Jäteveden tutkiminen (siirryt toiseen palveluun) väestömäärään suhteutettuna on luotettava tapa saada tietoa huumeiden käytöstä eri kaupungeissa. Myös jätevesitilastoja on tulkittu usein siten, että Lahti olisi huumeiden käytössä Suomen huumepääkaupunki.

Huumejäämien osuus jätevedestä on kuitenkin niin lähellä pääkaupunkiseudun tasoa, ettei moista johtopäätöstä voi laboratorioalan asiantuntijan mukaan tehdä.

– Vierastan Lahden osalta määritelmää huumepääkaupunki. Mielestäni kaupungit voisivat käyttää jätevesitutkimuksen tuloksia kiihkotta oman huumetilanteen tarkastelemisessa ja ongelmia ratkottaessa, toteaa yksikönpäällikkö Teemu Gunnar Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Amfetamiini on jätevesien huumejäämissä kaikissa suomalaiskaupungeissa ykkönen – näin myös Lahdessa ja pääkaupunkiseudulla. Jätevesistä saadaan selville huumejäämät suorista huumausaineiden määristä sekä ihmisen elimistössä muodostuvista aineenvaihduntatuotteista.

huumekiteitä
Kidemäistä metamfetamiinia.Wikimedia Commons

Leima lietsoo pelkoja

Sekavasti käyttäytyvät ihmiset, huumeruiskut puistoissa ja mahdollisen huumekaupan näkeminen saavat kaupunkilaiset helposti levottomalle mielelle.

Ylimääräistä levottomuutta tuo huumepääkaupungin maine. Helsingin Sanomat kertoi 8. toukokuuta, kuinka Lahdesta on tullut Suomen huumesatama (siirryt toiseen palveluun), jossa aineita myydään kauppakeskuksessa keskellä kirkasta päivää. Tilannetta kuvataan lehdessä katastrofaaliseksi.

Yle kirjoitti 13. maaliskuuta samasta kauppakeskukseen tehdystä poliisiratsiasta, jossa takavarikoitiin pieniä määriä huumausaineita. Jutussa poliisi kertoi, että Lahti on kauttakulkupaikka huumeille – rikollisjärjestöt välittävät huumeet Lahdesta muualle Suomeen.

Nyt tavoitettu apulaispoliisipäällikkö Tero Seppänen kuitenkin muistuttaa, että liigoja toimii muuallakin Suomessa, eikä Lahti erotu rikollisjärjestöjen määrässä erityisemmin.

Huumeongelmien torjuntaan keskittyneet järjestöt saattavat jopa liioitella huumeongelmaa.

Mikko Salasuo

Nuorisotutkimusseurassa työskentelevä huumetutkija Mikko Salasuo sanoo, että pelottelevat jutut huumeista vetoavat ihmisten tunteisiin. Klassinen kauhistelutarina kertoo Salasuon mukaan päiväkodin lähellä sijaitsevasta roskiksesta, josta on löydetty huumeruisku.

– Huumeongelmien torjuntaan keskittyneet järjestöt saattavat jopa liioitella huumeongelmaa. Järjestöt saavat tällä perusteella uskottavuutta ja helpommin rahoitusta.

Tutkija suhtautuu kriittisesti huumekaupunki-määrittelyihin.

– Huumerikosten määrään vaikuttaa osaltaan poliisin aktiivisuus, eli kuinka tehokkaasti virkavalta paljastaa rikoksia. Jätevesitutkimukset ovat objektiivinen tapa selvittää huumejäämiä. Niistäkään ei pidä tehdä liian suuria johtopäätöksiä, jos kaupunkien erot eivät ole merkittäviä.

Selvä johtopäätös jätevesitutkimuksien perusteella kuitenkin on, että esimerkiksi Itä-Suomen kaupungeissa huumejäämiä on vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla ja vaikka Lahdessa.

Neula ja lusikka mustalla taustalla.
Matti Myller / Yle

Päihdepalveluihin tasainen virta

Huumeongelman arki näkyy Lahden kaupunginsairaalan päihdepalveluissa. Päivystykseen hakeutuu parikymmentä hoitoon haluavaa ihmistä arkipäivässä.

– Ei täällä mitään räjähdysmäistä kasvua todellakaan ole ollut. Määrä on pysynyt tasaisena jo pitemmän aikaa, sanoo vastuuosastonhoitaja Kirsi Uutela Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä.

Uutelan mukaan kesä tuo huumeongelman talvikautta paremmin kaupunkilaisten näkösälle.

– Päihteiden käyttö näkyy nyt katukuvassa. Mutta ei Lahti mikään Suomen huumepääkaupunki mielestäni ole. Samalta näyttää monessa muussakin kaupungissa – Lahtea pienemmissäkin.