Raportti: Suomi ei pärjää Pohjoismaiden priimuksille tasa-arvossa, palkkaerot kovempia kuin OECD-maissa keskimäärin

Tuore OECD:n raportti väläyttää realistisimpana ratkaisuna työelämän tasa-arvoistamiseksi sitä, että miehet tekisivät vähemmän töitä. Kyse on työn ja lastenhoitovastuun tasapainottamisesta.

tasa-arvo
mies- ja naistyöntekijöiden kenkiä
AOP

Pohjoismaat, ja Suomi niiden joukossa, paistattelee tuoreessa OECD:n raportissa yleisesti ottaen työelämän tasa-arvon kärkipäässä, mutta sukupuolten palkkaeroissa Suomella ei ole kehumista.

Suomessa kokoaikaista työtä tekevien naisten ja miesten palkkaero (gender gap) on keskimäärin 18,1 prosenttia miesten eduksi, kun se OECD-maissa on keskimäärin on 14,1.

Yksikään muista Pohjoismaista ei jää palkkaeroissa OECD:n keskiarvon huonommalle puolelle: Tanskassa luku on 5,8, Norjassa 7,1, Islannissa 9,9 ja Ruotsissa 13,4 prosenttia. Mittavimmat tuloerot löytyvät Japanista, keskimäärin 25,7 prosenttia.

Suomi on tuloeroissa samalla tasolla kuin Yhdysvallat, 18,1 prosenttia ja Kanada, 18,2 prosenttia sekä ja lähellä Iso-Britanniaa, 16,8 prosenttia.

Pohjoismaiden luvut ovat kuitenkin keskenään paremmin vertailukelpoisia kuin esimerkiksi Suomen ja Japanin, sillä Pohjoismaissa valtaosa osa naisista osallistuu työelämään. Japani ja Italia ovat naisten työelämään osallistumisen häntäpäässä.

Tulokset käyvät ilmi tänään julkaistusta OECD:n raportista, "Is the Last Mile the Longest". Nimi viittaa siihen, kauanko maailman tasa-arvoisimmissa maissa kestää kuroa viimeiset eriarvoisuuden kilometrit umpeen.

Miehet ja naiset poteroissaan

Merkittävimmät syyt miesten ja naisten palkkaeroihin on se, että Suomen työelämä on muita Pohjoismaita jakautuneempi miesten ja naisten töihin, kertoo OECD:n ekonomisti Willem Adema, toinen raportin kirjoittajista.

– Naiset ovat useammin töissä matalapalkkaisissa palvelusektorin aloilla, Adema sanoo.

Se ei ole kuitenkaan koko totuus. Raportin mukaan miesten ja naisten palkkaro kasvaa merkittävästi, kun vertaa 25–29-vuotiaiden, sekä toisaalta 35–39 -vuotiaiden tuloja.

Ademan mukaan toinen merkittävä syy on se, että naiset kantavat huomattavasti suuremman vastuun lastenhoidosta. Suomessa myös päivähoidossa on pienempi osa alle kaksivuotiaista lapsista kuin muissa Pohjoismaissa.

– Kumpikin näistä tekijöistä viittaa siihen, että naiset keskeyttävät uransa, kun talouteen tulee lapsia, mikä taas kasvattaa tuloeroa, Adema arvioi.

Naiset työllistyvät, hyvä: voisivatko miehet vähentää töitä?

Ruotsi ja Norja ovat työelämän tasa-arvopriimuksia Pohjoismaidenkin mittapuulla. Ne yltävät OECD-keskiarvoon tai sen paremmalle puolelle kaikilla raportin mittareilla: naisten osallistumisessa työelämään, naisten määrässä johtotehtävissä sekä palkkatasossa.

Suomessakin naisten osuus päällikkötehtävissä olevista yltää 33,8 prosenttiin eli yli OECD-keskiarvon, 32 prosenttia. Suomi on maailman kärkipäässä myös siinä, kuinka suuri osa naisista on työelämässä.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD näkee naisten työllistymisen keinona tehostaa talouskasvua, mutta myöntää, että työn määrän lisääminelläkin on rajansa – vaikka se talouskasvua tuottaisikin.

Ilman naisia suomalaisen BKT olisi noin 1252 euroa nykyistä matalampi

Sekä naiset että miehet tekevät Pohjoismaissa paljon töitä. Raportissa pohditaan, että vapaa-aikaan ja muuhun kuin vastikkeelliseen työntekoon käytettävä aika saattaisi kutistua niin paljon, että tilanne verottaisi jo kaikkien elämän mielekkyyttä.

Parempi ajatus voisi OECD:n mukaan olla esimerkiksi kuusituntinen työpäivä, jota Ruotsissa on kokeiltu. Vielä parempi, tai realistisempi tie olisi se, että miehet vähentäisivät kokonaistyöaikaansa. Naiset voisivat vastaavasti lisätä sitä.

Säästyneet ajan voisi käyttää haluamallaan tavalla, esimerkiksi miehet osallistumalla enemmän lastenhoitoon. Epätasainen hoitovastuu on keskeinen työelämän eriarvoisuuden aiheuttaja.

Yli tuhat euroa lisää lompakkoon

Naisten osallistuminen yhteiskuntaan on ollut keskeinen tekijä Pohjoismaiden talouskasvun edistäjänä, toteaa OECD.

Raportissa on laskettu, paljonko naisten työnteko on parantunut bruttokansantuotetta (BKT): jos naisten työssäkäynti olisi jäänyt 1960-luvun tasolle, yhden suomalaisen BKT olisi vuonna 2010 ollut karkeasti arvioituna 1500 dollaria eli noin 1252 euroa nykyistä matalampi.

Norjassa BKT henkeä kohti olisi raportin mukaan niinkin paljon kuin 9000 dollaria, noin 7500 euroa nykyistä matalampi.

Viimeisten 40–50 vuoden aikana BKT on ollut Tanskassa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa joka vuosi 10–20 prosenttia korkeampi.