Sissi Korhonen polki yksin 12 000 kilometriä Etelä-Amerikan halki – nyt vuorossa Väli-Amerikka

Kahden vuoden aikana Sissi Korhosen pyörämatka kulki aivan Argentiinan eteläkärjestä Kolumbiaan. Matkalla hän törmäsi muun muassa käärmeisiin, vieraanvaraisiin sukuihin ja uskomattomaan luontoon. Seuraavana vuorossa on 3 000 kilometriä kolmessa kuukaudessa Panamasta Meksikoon.

pyöräily
Sissi Korhonen pyöräili yksin Etelä-Amerikan halki.
Sissi Korhonen pyöräili yksin Etelä-Amerikan halki.Sissi Korhonen

Laiva Etelänapamantereelle lähtee Argentiinan Ushuaiasta. Sissi Korhosen polkupyörä osoitti kuitenkin tuossa maapallon eteläisimmässä kaupungissa kohti pohjoista, kun hän aloitti seikkailunsa marraskuussa 2015.

Argentiinasta yhden naisen pyörävaellus kulki Chilen, Uruguayn, Brasilian, Paraguayn, Bolivian, Perun ja Ecuadorin halki Kolumbiaan, josta hän palasi Suomeen tammikuussa 2018. Yhteensä poljettavaa kertyi noin 12 000 kilometriä, mikä vastaa suunnilleen samaa kuin pyörämatka Ranskasta Etelä-Afrikkaan.

Sissi Korhonen Ushuaiassa.
"Ushuaia. Matkan ensimmäinen päivä. Täynnä intoa, vailla aavistustakaan, mitä tuleman pitää."Sissi Korhonen

Sissi Korhoselle matkan tarkoitus ei kuitenkaan ollut perille pääsy. Tai ainakaan sillä ei ollut kiire. Kolumbiassa hänellä vierähti lopulta kuusi kuukautta ja Paraguayssa viisi kuukautta.

– Lähdin nimenomaan tuonne matkalle niin, että olen niin kauan kuin siltä tuntuu.

Nyt, muutaman Suomessa työskennellyn kuukauden jälkeen, hänen matkansa jatkuu. Toukokuun alussa hän lensi Panamaan, mistä suunnitelmissa on pyöräillä 3 000 kilometriä Costa Rican, Hondurasin, Guatemalan ja Nicaraguan kautta Meksikoon. Mahdollisesti matka koukkaa myös El Salvadorin ja Belizen kautta.

Matkan aluksi piti opetella ajamaan monivaihteista pyörää

Lähtiessään matkalle ensimmäistä kertaa Sissi Korhonen ei ollut opetellut edes uuden pyöränsä vaihteiden käyttöä etukäteen. Syynä oli uusi pyörä, jonka hän sai vasta aivan viime tingassa. Muutenkaan kokemusta pyörällä vaeltamisesta ei juuri ollut eikä myöskään polkupyörän huoltamisesta.

Sissi Korhonen Patagoniassa.
"Patagoniassa ymmärsin ensimmäistä kertaa, mihin olin ryhtynyt: maisemat olivat avarat, taloja ei näkynyt missään ja tuuli puhalsi joinain päivinä tyhjien peltojen halki pahimmillaan yli 20 m/s."Sissi Korhonen

Varusteina hänellä on pyörän ja vaatteiden lisäksi makuupussi ja teltta. Taustaltaan Korhonen on toimittaja. Matkalla tehtävää blogia ja muita kirjoituksia varten hänellä on mukana myös läppäri, nauhuri ja kamera.

– Kaikkein tärkeintä ovat vedenkestävät pyörälaukut. Jos tulee läpi, kaikki makuupussista lähtien kastuu.

Ruoanlaittoa varten Korhosella on mukana varalta risukeitin, vaikka hän suosiikin usein paikallisia halpoja katukeittiöitä tai nauttii aterioista paikallisten vieraina.

– Risukeitin on hidas, mutta ympäristöystävällinen. Risuja saa mistä vaan. Ja risukeitin on kevyempi, kun ei tarvitse kantaa kaasua mukana.

Kaiken kostuvan, kuten kopion passistaan, hän pakkaa vielä erikseen minigrip-pusseihin. Osa rahoista hänellä on piilossa rintaliiveissä, että jäisi edes jotain, jos hänet ryöstettäisiin. Mukana on myös kaksi pankkikorttia.

– Nostan yleensä aina vähän käteistä, niin että selviää pari päivää eteenpäin. Ja se toinen pankkikortti on piilotettu alusvaatteisiin, enkä kaivele sitä esiin missään julkisella paikalla.

Erillisiä polkupyöräkenkiä tai lukkopolkimia ei ole kuitenkaan mukana. Samojen kenkien kun tulee kelvata pyöräilyn lisäksi myös kävelyyn ja tarvittaessa vaikkapa tanssimiseen, latinalaistansseista tykkäävä Korhonen kertoo.

Sissi Korhonen Gonzalesin perheen kanssa.
"Gonzalezin perhe, joka kohteli minua kuin kauan kadoksissa ollutta tytärtä. Perheenjäseniä oli ripoteltu ympäri Pohjois-Argentiinaa, ja vietin eri Gonzalezien kanssa lopulta yli kaksi viikkoa."Sissi Korhonen

Päiväbudjetti Korhosella on viisi euroa, eli 150€ kuukaudessa, paitsi silloin kun hän on pidempiä aikoja kaupungeissa. Silloin hän ei ole hirveästi säästellyt, mutta on vastapainoksi tehnyt myös töitä.

– Joinain päivinä ei mene ollenkaan rahaa, kun paikalliset saattavat tarjota aivan kaiken. Sydämellä ja hymyllä pääsee helposti sisälle paikalliseen kulttuuriin.

Mikä pyörässä hajoaa ensin?

Ensimmäiset 9 000 kilometriä Korhonen onnistui polkemaan pyörän kuminkaan puhkeamatta. Sen jälkeen ulkokumit olivat lopulta kuitenkin niin kuluneet, että kumit puhkesivat usein.

Vinkkinä hän kertoo, että kannattaa ottaa mukaan kokonaisia sisäkumeja paikkaussarjan lisäksi, koska silloin puhjenneen kumin vaihto on paljon nopeampaa. Puhjenneen renkaan voi sitten paikata illalla, kun on päässyt perille päivän määränpäähän. Näin ei tarvitse jäädä tienposkeen pitkäksi ajaksi paikkaan, joka on mahdollisesti hankala tai liikenteen takia jopa vaarallinen.

Sissi Korhonen Perussa.
"Perun aavikoilla jaksamiseni oli koetuksella: rekkakuskit tööttäilivät alituiseen, vettä oli vähän ja lopulta sain myös matkani ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan ruokamyrkytyksen."Sissi Korhonen

Korhosen aiemmissa pyörissä oli ollut vain kolme vaihdetta, joten 20-vaihteisen pyörän käyttö piti opetella Tulimaassa.

Mekaanikon taitoja ei ollut, mutta Youtubesta löytyy Korhosen mukaan tarvittaessa opetusvideoita. Ystävä opetti myös etukäteen peruspyöränhuollon niksit.

Isoin remontti pyörään tuli, kun Korhosella putosi satulansuojus ketjujen väliin, jolloin ketjut vääntyivät mutkalle.

– Ei ollut varaosia, joten yritin tehdä pyörästä yksivaihteisen. Katkaisin ketjut tosin vahingossa liian lyhyeksi, joten se ei onnistunut.

Lopulta Korhonen selvisi hajonneista ketjuista liftaamalla auton kyytiin.

– Sain lopulta kyydin, jossa paikalliset hinasivat minua köyden avulla 50 km/h.

Varusteilla ei Korhosen mukaan kuitenkaan ole väliä. Kestävä pyörä on tietysti tärkeä, mutta hän kertoo nähneensä matkalla ihmisiä, jotka polkevat valtavia etappeja ruosteisilla vanhoilla rämäpyörilläkin.

– Vesitiiviit sivulaukut ovat kuitenkin kivat, niin ei tarvitse rinkka selässä polkea. Ketjut ja vaihdepakka pitää myös vaihtaa välillä kulumisen vuoksi, mutta ne kannattaa vaihtaa sitten yhtä aikaa.

Nyttemmin Korhonen on jo melko taitava huoltamaan omaa pyöräänsä. Reissun aikana hän on oppinut esimerkiksi nostamaan köyden avulla pyöränsä puuhun oksan varaan roikkumaan, jolloin renkaiden pinnoja voi rihdata paremmin tai vaihteita säätää.

– Jos korjaa pyörää väärinpäin, painuu takavaihtaja alas, jolloin säätäminen on vaikeampaa. Ensimmäisellä kerralla säädin vaihteet pyörä väärinpäin, mutta ei se onnistu silloin samalla tarkkuudella. Tämän opin kantapään kautta: on vain pitänyt opetella ja tehdä monta kertaa.

70 kilometriä sopiva päivämatka

Maasto määrittää päivämatkojen pituuden. Tasaisemmilla alueilla poljettavaa saattaa kertyä yli sata kilometriä päivässä, mutta keskimäärin sopiva päivämatka Korhoselle on noin 70 kilometriä.

Polkemisen hän aloittaa yleensä aamulla yhdeksän aikoihin. Hän pitää ajon aikana usein taukoja ja pyrkii olemaan perillä kahden kolmen aikoihin iltapäivästä.

Sissi Korhonen Argentiinassa.
"Cerro de los Siete Colores (seitsenvärinen vuori) ja koko Jujuyn provinssi Argentiinassa oli koko matkan vaikuttavinta seutua - sekä kaunista että energeettisesti voimakasta."Sissi Korhonen

Pimeä tulee retken maissa melko aikaisin ja Korhonen on yrittänyt ajoittaa matkat niin, että olisi ainakin pari tuntia ennen pimeän tuloa perillä, mistä hän etsii itselleen telttapaikan.

– Jos yövyn jossain metsikössä, niin en halua siellä otsalampun kanssa kiinnittää itseeni huomiota liikaa.

Korhonen on myös riisunut pyörästään pois hienot kromiset lokasuojat pois, jottei kiiltelevä pyörä näyttäisi varkaille liian houkuttelevalta.

– Toinen syy lokasuojien pois ottamiseen, sen lisäksi etteivät ne ole liian “blingit”, on se että nyt mahtuu leveämmät renkaat, jotka ovat vaihtelevassa maastossa paremmat.

Pyörän saaminen perille voi maksaa yllättävän paljon

Polkupyörän kanssa lentämisessä on Sissi Korhosen mukaan valtavat hintaerot lentoyhtiöiden välillä. Hänen kokemuksensa on se, että halpalentoyhtiöllä pyörä voi maksaa jopa 300 euroa, kun taas jollain toisella yhtiöllä 70 euroa. Yleensä pyörä maksetaan vain ensimmäiselle lentoyhtiölle silloin kun matkalla on useita vaihtoja. Poikkeuksiakin tosin on, joten kannattaa tarkistaa hinnat etukäteen perille saakka eri lentoyhtiöiltä ennen lippujen ostamista.

Kuljetusta varten pyörästä irrotetaan renkaat ja satula ja ohjain käännetään vinoon. Pyöräliikkeistä voi kysellä pyöränkuljetuspahvilaatikoita, joissa pyörät tulevat liikkeisiin. Pahvilaatikot ovat Korhosen mukaan kätevämpiä kuin varsinaiset erikseen polkupyörille suunnitellut matkalaukut, koska pahvilaatikon voi heittää perillä kierrätykseen matkan alkaessa.

– Varsinkin jos on halpalentoyhtiö, voi se pyörän kuljetus olla yllättävän kallis. Sitten pitää muistaa vielä pehmustaa ennen lentoa kaikki kolisevat ja rikkoutuvat osat kuten jarrulevyt ja ketjut.

Käärmeet ja skorpionit

Hyttysiä vastaan Sissi Korhonen suojautuu iltaisin hyttysmyrkyllä ja teltalla, jossa on verkko. Moniin eksoottisempiin eläimiin hän on myös törmännyt.

– Paraguayssa oli paljon skorpioneja. En pidä ajaessani silmälaseja päässä, vaikka pitäisi. Argentiinassa poljin sitten sellaisten keppien yli, mutta ne olivatkin käärmeitä ja niitä oli todella paljon. Eteenpäin katsoessa näki vähintään kymmenen käärmettä loikoilemassa tiellä aurinkoa ottamassa – ei siis mitään tuulen tuomia keppejä.

Sissi Korhonen laaman ja lampaan kanssa.
"Matkan ikimuistoisimman nousun jälkeen rentouduin laaman ja lampaan seurassa. Usvaiselta vuorelta ei nähnyt mitään, mutta seuraavan päivän maisemat olivat henkeäsalpaavat."Sissi Korhonen

Korhosta eläimet eivät kuitenkaan stressaa, kunhan pysyvät teltan ulkopuolella. Tosin yhden kerran paikallisessa talossa hänen sänkynsä vieressä oli vaalea vaarallinen skorpioni. Toisella kerralla, myös sisämajoituksessa, jossa Korhonen silloin yöpyi kahden muun pyöräilijän kanssa, keskellä yötä koko seurue heräsi kesken unien.

– Katosta putosi toisen pyöräilijän päähän järjettömän iso rupikonna. Kyllähän sellaiset tilanteet yllättävät.

Korhosen mukaan ei kannata kuitenkaan pelätä turhaan mahdollisia vaaroja.

– Voihan sitä olla menemättä omalle mökilleenkin sen takia, että siellä saattaa olla kyykäärmeitä, mutta kyllä se siitä, kunhan katselee vähän eteensä ja yrittää nähdä ne käärmeet.

Voit seurata Sissi Korhosen matkaa hänen Strangerless-blogistaan (siirryt toiseen palveluun).