"Joskus hävettää" – tällaista on opiskelu koulussa, joka on aina säästölinjalla

Koululaisille kulukuri näkyy usein ensimmäisenä oppimateriaaleissa ja laitteissa. Erot ovat niissä suuria koulujen välillä.

koulu
Kyniä pöydällä
Timo Nykyri / Yle

Nelosluokkalaisen Aliisa Salmen ympäristötiedon kirja on kannesta rikki. Sivuja on revennyt tai irronnut. Tämä harmittaa tyttöä, vaikka muuten hän ei murehdi sitä, että Sorrilan koulun varustetasossa on parantamisen varaa.

Kun Yle vertaili kuntien sijoituksia kouluihin, Aliisan kotikaupunki Valkeakoski oli häntäpäässä. Koululaisille ja koululaisten vanhemmille säästölinja näkyy usein ensimmäisenä juuri oppimateriaaleissa.

– Olen tottunut siihen, että tietokoneita ei käytetä kovin usein. Ei se minua oikeastaan kauheasti haittaa, koska me saadaan tehtyä pelkillä kirjoillakin, mutta ne ovat aika huonoja, mietiskelee Salmi selaillessaan äidinkielen tunnilla käytettäviä monisteita.

Sorrilan nelosluokkalaisten opettaja Susanna Merisalo sanoo seuranneensa säästöjen repimistä koulupuolelta jo pitkään. Hänen mukaansa määrärahoille ei ole tapahtunut mitään vuosiin, vaikka hinnat ovat nousseet koko ajan.

– Käytämme paljon huonokuntoisia kierrätyskirjoja, joista kannetkin lähtevät irti. Joskus hävettää antaa sellaista kirjaa lapselle, hän suree.

"Tosi hyvä juttu"

Säästölinja näkyy myös tietokoneiden määrässä. Sorrilan koulun 430 oppilaan käytössä on 16–17 tietokonetta ja 15 tablettia. Toisin sanoen oppilaita on 13 yhtä laitetta kohden, kun koko maan keskitaso on 2,5 oppilasta yhtä laitetta kohden.

– Pitää ajoissa varata, että niitä pääsee käyttämään. Haluaisin kyllä käyttää useammin, pohtii Sorrilan nelosluokkalainen Miika Ronkainen.

Pohjois-Savossa sijaitsevan Iisalmen peruskouluissa tietokonehankintoihin on panostettu eri tavalla. Esimerkiksi 655 oppilaan Juhani Ahon koulussa on yhteensä 154 tablettia, 415 läppäriä ja 34 pöytäkonetta. Yhteensä siis noin 600 laitetta, joista osa on tosin opettajien käytössä.

Koulun seitsemäsluokkalaiset saivat henkilökohtaiset läppärit käyttöönsä kuluneen vuoden aikana ja tavoitteena on, että kaikilla kolmella luokka-asteella on omat koneet syksyllä 2019. Nuoret osaavat arvostaa tätä.

– Onhan se tosi hyvä juttu, kun kaikille tulee omat laitteet. Lukiossa kaikki on kuitenkin sähköistä, niin on hyvä oppia käyttämään niitä, kiittelee kahdeksasluokkalainen Niina Paldanius.

Miika Ronkainen Sorrilan koulu 4B
Miika Ronkainen toivoisi lisää koneita koululaisten käyttöön.Marko Melto / Yle

Myös Valkeakoskella harkitaan ensi vuodelle laitekannan päivittämistä. Sorrilan koululla opettajana työskentelevä Susanna Merisalo pitää suurempaa panostusta tietokonehankintoihin tärkeänä.

– Se olisi tosi tärkeää, jos ajatellaan uutta opetussuunnitelmaa. Niitä tarvitaan ehdottomasti, koska se on tätä nykyaikaa.

Nykyisin tiedonetsintä tapahtuu eri tavalla kuin ennen. Merisalon mukaan tietokoneilla on hyviä opetusohjelmia ja lapset ovat motivoituneita niiden avulla työskentelyyn.

Juhani Ahon koulussa ylempiä luokkia käyvät Bertta Kumpulainen, Kiia Vehviläinen, Saara Ruotsalainen ja Niina Paldanius eivät toisaalta ole omia tietokoneita kaivanneet. Yksi syy siihen on se, että hekin ovat tottuneet kirjoihin.

– Tykkään, että edessä on oikea kirja ja tehtävät voi tehdä siihen. Sähköisesti kirjat ja laskut tuntuvat monimutkaisemmilta, toteaa yhdeksättä luokkaa käyvä Bertta Kumpulainen.

Iisalmessa päätettiin aikoinaan olla leikkaamatta koulutuksesta

Iisalmen peruskouluissa on materiaalihankintojen lisäksi panostettu ryhmäkokoihin, jotka halutaan pitää mahdollisimman pieninä. Oppilailla on myös keskimääräistä enemmän oppitunteja. Juhani Ahon koulun rehtori Jouni Määttänen kertoo, että Iisalmessa on tehty koulutuksen puolesta pitkäjänteistä työtä jo pitkään.

– Kymmenen vuotta sitten suurten säästöjen aikaan kaupungissa tehtiin linjaus, jossa päätettiin olla leikkaamatta esimerkiksi tuntijaosta. Jos tuntimääriä olisi tehty pienemmiksi silloin, niin sitä olisi tehty jatkuvasti, uskoo Määttänen.

Yläkouluikäisiä ei ärsytä, että he käyvät koulua lukuvuoden aikana enemmän kuin monissa muiden Suomen kunnissa käydään.

– Kaikki on meidän tulevaisuutta varten. Koulunkäynti ei tunnu raskaalta eikä kotiläksyjäkään ole hirveästi. Tämä on ihan sopiva, Bertta Kumpulainen sanoo.

Niina Paldanius, Bertta Kumpulainen, Kiia Vehviläinen ja Saara Ruotsalainen.
Niina Paldanius, Bertta Kumpulainen, Kiia Vehviläinen ja Saara Ruotsalainen ovat tyytyväisiä Juhani Ahon koulun oppilaita.Anna Ronkainen / Yle

Yhdeksättä luokkaa käyvät Bertta Kumpulainen, Kiia Vehviläinen ja Saara Ruotsalainen ovat tyytyväisiä noin 20 oppilaan luokkakokoon.

– Suurempi luokka tuntuu aika vieraalta ajatukselta. Tämä on tosi hyvä, koska opettajalta saa paremmin huomiota, työrauhaa on riittävästi ja luokkahenki on tiiviimpi, pohtii Kumpulainen.

Valkeakosken Sorrilan koulun nelosluokkalaiset Aliisa Salmi ja Miika Ronkainen puolestaan ovat osa 30 koululaisen ryhmää, joka jaetaan välillä kahdeksi 15 oppilaan ryhmäksi. Luokka on ahdas.

– Pulpetit on aika yhdessä. Tuntuu, että on pulpettimeressä koko ajan. Kun yrittää päästä jonnekin, tiellä on monta pulpettiriviä, kuvailee Aliisa Salmi.

Panostus näkyy viihtyvyydessä

Välituntivälineitä Sorrilan koulussa on opettaja Susanna Merisalon mielestä riittävästi. Tästä kiitos kuuluu vanhempainyhdistykselle, joka on antanut avustusta välinehankintoihin. Merisalo arvostaa vanhempainyhdistyksen lahjoitusta, mutta muistuttaa välinehankintojen kuuluvan kunnalle.

Nelosluokkalainen Aliisa Salmi kaipaisi kuitenkin lisää hyppyruudukoita.

– Vanhat ovat aika haalistuneita.

Juhani Ahon koulun yläluokkalaiset ovat tyytyväisiä välituntitekemiseen. Pihassa on muun muassa pingispöytiä ja koripallokorit. Oppilaille on välituntien ajaksi kehitetty myös erilaista toimintaa digiloikan vastapainoksi.

– Olemme olleet aktiivisia välituntiliikunnan kehittämisessä ja edistämisessä. Tähän tarpeeseen olemme saamassa oikeita liikuntavälineitä pihalle, kertoo rehtori Jouni Määttänen.

Koululaiset opiskelevat läppärin äärellä Juhani Ahon koulussa Iisalmessa.
Juhani Ahon koulussa käytetään läppäreitä paljon opiskelun apuna.Anna Ronkainen / Yle

Iisalmessa halutaan myös jatkuvasti kehittää opettajien ammattitaitoa. Tämä näkyy niin opettajien kuin oppilaidenkin mielestä. Määttäsen arvion mukaan kokonaisuudessaan satsaus koulutukseen näkyy muun muassa opetuksen tasalaatuisuudessa.

– Näkyy se myös tuloksissa ja siinä, miten hyvin ihmiset viihtyvät täällä, kuvailee Määttänen.

Kyllä siellä kateellisuuttakin on ollut ilmassa, että miten täällä voi asiat mennä niin hyvin.

Tommi Salmi

Iisalmessa kiitosta on tullut myös laadukkaista opetusvälineistä, joihin esimerkiksi Juhani Ahon koulussa on satsattu.

– Ympäri Suomea kuulee, että oppilaat eivät pääse esimerkiksi uimaan hirveän hyvin. Täällä sellaista ongelmaa ei ole. Kyllä siellä kateellisuuttakin on ollut ilmassa, että miten täällä voi asiat mennä niin hyvin, kertoo liikunnanopettaja Tommi Lehto.

Iisalmelaiset yläkoululaiset ovat mielissään siitä, että heillä on hyvä keskusteluyhteys koulun henkilökunnan kanssa ja opettajilla on halu kehittää koulua.

– Koulujen rahoista ei pitäisi leikata. Pienetkin asiat vaikuttavat oppimiseen, muistuttaa Niina Paldanius.