Syöpään sairastunut Anne Kallio-Lehtimäki sai omista suortuvistaan tehdyn hiuspäähineen - "Sain näin osittain pitää omat hiukseni."

Helmikuussa sytostaattihoidot aloittanut Anne Kallio-Lehtimäki tiesi, että hän menettää paksun tukkansa. Peruukin sijaan hän valitsi myssyn, johon punottiin otsatukka omista hiuksista.

syövät
Nainen istuu puiston penkillä
Anne Kallio-Lehtimäki sairastui syöpään. Hoidot veivät hiukset, mutta osa niistä säilyi myssyyn punottuna.Johanna Talasterä / Yle

Lääkärin puhelinsoitto vuodenvaihteessa pysäytti hattulalaisen Anne Kallio-Lehtimäen (59). Ikänsä uutterasti työtä tehnyt yrittäjä sai kuulla, että häneltä noin kuukautta aiemmin poistettu kohdun kasvain olikin pahanlaatuinen. Lisäksi se oli ärhäkkää laatua. Edessä olivat raskaat sytostaattihoidot.

Ensimmäisen sytostaattihoidon alkaessa helmikuussa Kallio-Lehtimäellä oli puolipitkät ja paksut hiukset.

Ei tuntunut kivalta, kun hiustenpesun jälkeen tukkaa oli valtava läjä suihkun lattiakaivon ritilikössä.

Anne Kallio-Lehtimäki

Hiusten lähteminen on sytostaattihoitojen ensimmäisiä oireita. Omien hiusten irtoaminen teki sairauden lopullisesti todeksi. Se oli kova paikka.

Harmitti. Vähän kiukuttikin.

– Ei tuntunut kivalta, kun hiustenpesun jälkeen tukkaa oli valtava läjä suihkun lattiakaivon ritilikössä. Tai niitä oli tyynyllä iso kasa yön jälkeen.

Heti kun tukkaa alkoi irrota, hän päätti ottaa ohjat käsiinsä.

– Ajattelin, että leikkautan kaikki kerralla pois ennen kuin kaikki hiukset löytyvät aamulla irronneina myttyinä tyynyltä.

Kallio-Lehtimäki soitti hiuspäähineitä tekevän Bravehairin Satu Rautalahdelle ja tutulle kampaajalle, Hiusstudio Muodon yrittäjälle Minna Haantaus-Pekarilalle. Tämä lupasi leikata hiukset heti samana iltana.

– Minna letitti tukkani monelle pienelle letille ja napsaisi ne poikki. Yhtäkkiä olin sänkitukkainen, kertoo Anne Kallio-Lehtimäki.

Kaikki tehdään käsityönä hiusnauhoja myöten

Minna Haantaus-Pekarila punoi käsin Kallio-Lehtimäen hiuksista noin 17 senttiä pitkiä hiusnauhoja, jotka kiinnitetään tarran avulla päähineeseen.

Myssyjen tekijä löytyi läheltä. Erilaisia hattuja valmistava Millineeri on Laura Peltosen yritys, joka sijaitsee Anne Kallio-Lehtimäen oman alusasuihin erikoistuneen liikkeen tuntumassa Hämeenlinnassa, kauppapaikka Tavastilassa.

– Laura mietti kuumeisesti millainen päähineen pitäisi olla ja ahaa-elämys tuli kuulemma eräänä yönä.

Naisen käsissä pipo, jossa tarranauhaa
Johanna Talasterä / Yle

Nyt Kallio-Lehtimäen kaapissa on useita erilaisia päähineitä. Luonnonmateriaalista tehdyissä myssyissä on tarra valmiina hiusnauhan kiinnittämistä varten. Osa on juhlavia silkistä tehtyjä turbaaneja, osa arkikäyttöön paremmin sopivia kevyitä trikoo- tai silkkipipoja.

– Tärkeintä on helppokäyttöisyys. Hoitojen keskellä on päiviä, jolloin ei jaksa edes asetella huivia. Myssy pitää saada nopeasti vetäisemällä päähän niin, että se silti näyttää hyvältä, sanoo Kallio-Lehtimäki.

Päähineen peseminen on helpompaa kuin peruukin. Hiusnauhan voi irrottaa ja hatun heittää pesukoneeseen. Se on taas seuraavana päivänä valmis päähän vedettäväksi.

"Omat hiukset tuntuvat omalta"

Hattulassa asuvalla Satu Rautalahdella oli heti Bravehair-yritystoiminnan aloittamisen jälkeen haaveena hiuspäähineiden tekeminen asiakkaiden omista hiuksista. Bravehairin päähineissä on tähän asti tavallisesti käytetty synteettisiä hiuksia.

Eräs pitkähiuksinen, syöpään sairastunut hämeenlinnalaisrouva kysyi Satu Rautalahdelle saisiko pipoon omia hiuksia. Rautalahti lupasi kokeilla. Näin syntyi Bravehairin Myhair, jossa päähine valmistetaan asiakkaan hiuksista.

Isoin asia on henkinen puoli. Se tunne, minkä omien hiusten takaisin saaminen antaa.

Satu Rautalahti

Hiukset ovat pieni asia, jos sitä vertaa itse sairauteen. Silti se on monelle tosi iso asia. Rautalahden mukaan hiusten menetys konkretisoi sairauden.

– Synteettiseen materiaaliin verrattuna omat hiukset tuntuvat sormin pidellessä omalta. Isoin asia on henkinen puoli. Se tunne, minkä omien hiusten takaisin saaminen antaa, pohtii Rautalahti.

Hiusten täytyy olla letitettynä vähintään 17 senttiä pitkät. Kampaajalla on käytävä hyvissä ajoin ennen kuin sytostaattihoidot vievät hiukset päästä. Useimmiten tukka leikataan, kun hoitosuunnitelma on tehty, jos siihen kuuluu hiustenlähtöä aiheuttavia liitännäishoitoja.

– On parasta leikata tukka heti. Silloin saadaan talteen paljon hiuksia päähineiden valmistusta varten.

Mikäli asiakkaan omat hiukset eivät ole olleet tarpeeksi pitkät, voi pyytää esimerkiksi ystävätärtä luovuttamaan hiuksiaan.

Tukka ei päätynyt roskakoriin

Anne Kallio-Lehtimäki on iloinen siitä, että hänen paksut hiuksensa eivät päätyneet roskakoriin. Hän oli luopunut niiden värjäämisestä hiukan aiemmin ja kasvattanut esille oman sävynsä.

Nyt puuvillaiseen turbaaniin kiinnitetty pitkä, harmaasävyinen otsatukka on tehty omista suortuvista.

Syöpään sairastuneen hiuksista tehty hiusnauha
Johanna Talasterä / Yle

– Tämä on käsilleni tuttu karhea hiuslaatu. Sama, jota olen vuosikymmeniä harjannut ja kihartanut.

Kallio-Lehtimäen mukaan hiukset saavat hänet tuntemaan omaksi itsekseen. Ne tuovat itsevarmuutta, joka auttaa selviytymään sairauden melskeissä.

– Minulle merkitsee valtavasti se, että sain näin osittain pitää omat hiukseni.

Sairaus pakotti vähentämään töitä

Anne Kallio-Lehtimäki on pyörittänyt alusasuliike Siroa Hämeenlinnassa yli 25 vuotta. Hän oli pohtinut töiden vähentämistä, mutta sairastuminen aikaisti suunnitelmia.

Kaikki alkoi tammikuussa 2017, kun Kallio-Lehtimäen kohdusta löytyi gynekologilla suurikokoinen myoma. Kyseessä on tavallisesti kohdun hyvänlaatuinen lihaskasvain.

Kallio-Lehtimäki lähetettiin Kanta-Hämeen Keskussairaalaan naistentautien poliklinikalle tutkimuksiin. Sairaalassa suositeltiin myoman poistoa leikkauksella, mutta sen jälkeen asiasta ei kuulunut moneen kuukauteen mitään.

Sairaus pysäytti minut kirjaimellisesti pitkälleni sohvalle.

Anne Kallio-Lehtimäki

Kallio-Lehtimäki meni loppukesällä yksityiselle lääkärille, joka huomasi myoman kasvaneen nopeasti entistä suuremmaksi. Lähete sairaalaan uusittiin kiireellisenä. Hyvänlaatuiseksi otaksuttu myoma poistettiin leikkauksella marraskuussa.

Kaiken piti olla kunnossa. Yrittäjä sinnitteli kuukauden sairaslomalla, vaikka polte takaisin töihin oli jo kova.

– Myoma oli poistettu ja tunsin oloni hyväksi. Olin täysin valmis palaamaan töihin.

Kallio-Lehtimäki teki etätöitä kotona. Hän maksoi yrityksen laskuja ja teki tilauksia sekä työvuorolistoja. Juuri ennen uutta vuotta tuli se puhelu, joka keikautti kaiken päälaelleen. Kasvain oli pahanlaatuinen.

Hiuspäähine toimii peruukin vaihtoehtona

Bravehairin tarina sai alkunsa Rautalahden sairastuttua rintasyöpään vuonna 2014. Hän huomasi peruukin epämukavaksi.

Yhdessä äitinsä kanssa hän kehitteli ensimmäisen hiuspäähineen. Se oli puuvillapipo, jonka reunoilta pilkisti siihen kiinni ommeltuja hiuksia.

Kaari ideasta tuotteeksi oli pitkä. Bravehair ei tuo vielä Rautalahdelle koko elantoa, mutta myynti on kasvussa.

Tavoitteena on nyt muun muassa sairaanhoitopiirien kautta levittää asiakkaille tietoa hiuspäähineistä peruukin vaihtoehtona. Rautalahden tähtäimessä ovat kansainväliset markkinat.

– Näen, että tuotteelle on kysyntää myös ulkomailla.

Syksyllä voi olla jo omia hiuksia

Mitä pidemmälle Anne Kallio-Lehtimäen sytostaattihoito Kanta-Hämeen keskussairaalassa eteni, sitä rankemmaksi se muuttui.

– Nukkumispäiviä on todella paljon nyt. Sairaus pysäytti minut kirjaimellisesti pitkälleni sohvalle.

Uskon, että minulla on jo syksyllä omia hiuksia.

Anne Kallio-Lehtimäki

Syöpä pysäytti myös miettimään elämää. Jo 16-vuotiaasta asti työtä paiskinut Kallio-Lehtimäki on päättänyt vähentää työntekoa. Hän suunnittelee yrityksensä luovuttamista tyttärelleen, joka on lupautunut jatkamaan sitä.

Anne Kallio-Lehtimäki luottaa suomalaiseen lääketieteeseen ja uskoo hoitojen tehoavan. Sytostaattihoidot loppuvat kesäkuun lopussa.

– Uskon, että minulla on jo syksyllä omia hiuksia. Voi olla, että jään lyhyttukkaiseksi. Tämä on niin helppohoitoinen.