Osa Suomen pohjoisimman kunnan oppilaista siirtyi Norjaan kouluun, syynä Utsjoen koulukeskuksen sisäilmaongelmat

Tästä viikosta lähtien osa Utsjoen oppilaista käy koulua Norjassa, Sirmassa. Toisessa valtiossa koulun käyminen nähdään positiivisena asiana, nimenomaan saamen kielen vahvistumisena.

Koulutus ja kasvatus
Ohcejoga mánát Sirbmá skuvllas.
Utsjoen saamenkieliset 3-4 luokan oppilaat aloittivat tällä viikolla opiskelun Norjassa, Sirmassa.Vesa Toppari / Yle

UTSJOKI. Suomen pohjoisimmassa kunnassa, Utsjoella, lapsijoukko pakkasi maanantaina taksin takakoppiin laatikoittain kirjoja ja askartelutarvikkeita. Sen jälkeen lapset istahtivat taksiin ja lähtivät muitta mutkitta kouluun, Norjan Sirmaan.

Siirtyminen toiseen valtioon käymään koulua ei ole heille mitenkään vaikeata, ei ainakaan kolmasluokkalaisen Ailu Laitin mielestä. Norjahan on ihan tuossa, Tenojoen toisella puolella.

– Siellä on ihan ok piha ja parempi luokka kuin täällä, kuvailee Laiti tulevaa kouluaan. Hänellä on siellä odottamassa muutama ystäväkin, joten siirtyminen tuttuun kouluun on helppoa.

Ailu Laiti.
Kolmasluokkalainen Ailu Laiti kertoo, että hänellä on Norjassa, Sirman koulussa muutama kaveri ja siksi on helppo mennä sinne kouluun.Vesa Toppari / Yle

Utsjoki on pitkään tehnyt tiivistä yhteistyötä kahdenkymmenen kilometrin päässä sijaitsevan Sirman koulun kanssa. Vuosikausia osa Utsjoen oppilaista on käynyt yhden päivän viikossa koulua Sirmassa. Vastavuoroisesti Sirman koulun oppilaat ovat taas käyneet yhden päivän viikossa koulua Utsjoen koulukeskuksessa.

Syynä siirtymiseen Norjaan on Utsjoen koulukeskuksen sisäilmaongelmat. Utsjoen kunta päätti viime viikolla sulkea koulukeskuksen ja siirtää oppilaat väistötiloihin. Oppilaat käyvät loppu lukuvuoden koulua kunnantalolla ja seurakuntatalolla. Saamenkieliset 3-4 luokkalaiset siirtyivät Norjaan, Sirman kouluun.

Opettaja: Saamen kielen kannalta siirtyminen Norjaan on hyvä asia

Kahdenkymmenen minuutin ajomatkan jälkeen lapset saapuvat Sirmaan. Kukaan ei ujostele, vaan lapset kirmaisevat tottuneesti koulurakennuksen ovista sisälle. Opettaja Eila Tapiola kantaa raskaita eväs- ja kirjalaatikoita ja aloittaa päivän ensimmäisen oppituntinsa.

Eila Tapiola.
Nyt saamme viettää kolme viikkoa intensiivisesti yhdessä. Katsotaan kuinka se vaikuttaa saamenkieleen käyttöön, sanoo opettaja Eila Tapiola.Vesa Toppari / Yle

– En koe, että olemme tulleet toiseen valtioon. Me olemme käyneet täällä monia vuosia. Meillä on ollut yhteistä opetusta pitkään. Ennen olimme täällä yhden päivän viikossa, nyt koko viikon, kertoo Tapiola.

Ainoa huono puoli, minkä lapset ovat tuoneet esille, on koulupäivän pidentyminen kuljetuksen vuoksi. Hyviä puolia sitten onkin rutkasti enemmän.

– Saamen kielen kannalta on hyvä, että lapset voivat käyttää saamea keskenään ja viettää enemmän aikaa yhdessä sirmalaisten kanssa. Tähän asti olemme olleet yhdessä vain kaksi päivää viikossa, se on ollut mielestäni liian vähän.

– Nyt saamme viettää kolme viikkoa intensiivisesti yhdessä. Katsotaan kuinka se vaikuttaa saamen kieleen käyttöön, pohtii Tapiola.

Äiti: Vahvistaa saamelaisuutta sekä saamen kieltä

Tenojokilaaksossa asiointi ja yhteistyö yli valtakunnanrajojen on luontevaa ja osa arkipäivää. Unelma yhteisestä koulusta on elänyt Tenojokilaaksossa kauan.

Kati Eriksen.
Kun kahden maan saamelaislapset viettävät aikaa yhdessä, sillä on positiivinen vaikutus saamelaisuuteen ja saamen kieleen, sanoo Kati Eriksen.Vesa Toppari / Yle

Äiti Kati Eriksen on onnellinen, kun hänen tyttönsä pääsee Norjaan kouluun. Valitettavaa hänen mielestään on se, että vain yksi hänen kolmesta lapsestaan kokee tämän.

– Mielestäni Utsjoen ja Sirman lasten tulisi joka päivä käydä koulua yhdessä. Sirmassa on hyvä koulu. Piha sopii varsinkin alakouluikäisille. Olen kyllä iloinen ja niin on tyttärenikin, kuvailee Eriksen tuntemuksiaan.

Kun kahden maan saamelaislapset viettävät aikaa yhdessä, sillä on positiivinen vaikutus saamelaisuuteen ja saamen kieleen.

– Se vahvistaa molempia ja varsinkin sitä saamen kieltä. Kielestä tulee puhtaampaa heti, kun lapset kahta puolta Tenojokea ovat yhdessä. Kun saamen kieli on yhteisenä, ainoana kielenä, sellainen ripu rapu –kieli katoaa, selittää Eriksen.

Sámmol Lukkari.
Opettaja ja kunnallispoliitikko Sammol Lukkari pohtii ensi syksyn tilannetta ja toivoo kaikkien saamenkielisten ala-astelaisten pääsevan Sirman kouluun.Vesa Toppari / Yle

Jos ensi syksynä koulunkäynti jatkuu Norjassa, opettaja toivoo kaikkien saamenkielisten alakoululaisten pääsevän sinne.

Utsjoen koulukeskuksessa aloitettiin kuntokartoitus keväällä. Tällä hetkellä ei ole vielä saatavilla virallisia tuloksia kuntokartoituksesta. Tulokset saadaan kesäkuussa, kertoi taannoin Utsjoen kunnan rakennustarkastaja Markku Porsanger. Kesän aikana koulukeskus ja ilmanvaihtokanavat saavat tehopuhdistuksen.

Voidaanko koulukeskukseen palata syksyllä, sitä pohtii opettaja ja kunnallispoliitikko Sammol Lukkari.

– Minä olen kunnan luottamustoimissa, niin tiedän jotain tästä tilanteesta. Miten minä sen muotoilisin? Pahoin pelkään, että jatkamme syksyllä täällä. Silloin meidän täytyy sovittaa lukujärjestys niin, että kaikki saamenkieliset alakoululaiset pääsevät tänne kouluun, toivoo Lukkari.