Lapsi joutuu jopa kuusi kertaa useammin ensihoitoa vaativaan hätään matalan tulotason alueilla kuin muualla Helsingissä

Lastentautien erikoislääkärin mukaan kaupunginosien välinen ero ei selity turhilla yhteydenotoilla hätäkeskukseen.

ensihoito
Ambulanssi sairaalan edessä.
Ambulanssi HYKSn edustalla.Jyrki Lyytikkä / Yle

Vanhempien tulotaso, koulutustaso ja työttömyysaste ovat tekijöitä, jotka ennakoivat lapsiin kohdistuvien ensihoitotehtävien määrää. Näin osoittaa HYKSin ensihoidon ja HUS Lastenklinikan yhdessä tekemä tuore tutkimus (siirryt toiseen palveluun).

Kaupunginosissa, jossa asukkaiden tulotaso on matalampi kuin muualla, lasten ensihoitoa vaativia hätätilanteita sattuu jopa kuusi kertaa enemmän kuin muualla. Lapsilla ensihoitoa tarvitaan useimmiten putoamisten ja kaatumisten, hengitysvaikeuksien, kouristuskohtausten ja myrkytysten takia.

Tutkimukseen osallistunut lastentautien ja anestesiologian erikoislääkäri Heli Salmi kertoo, että kaupunginosien välinen ero ei selity turhilla yhteydenotoilla hätäkeskukseen, sillä lääketieteellisesti tarpeettomiksi arvioitujen ensihoitotehtävien jakauma ei vaihdellut alueen sosioekonomisten tekijöiden mukaan.

– On mahdollista sanoa, että sosioekonomisesti heikoimmilla alueilla lapset oikeasti joutuvat onnettomuuksiin enemmän ja heillä on enemmän vaikeuksia kuin muilla lapsilla, Salmi toteaa.

Hyvätuloisilla alueilla hätätilanteiden esiintyvyys oli vuosittain alle yhdellä (0,8/100) lapsella sadasta, kun taas pienempituloisemmilla alueilla liki viisi (4,8/100) sadasta joutui ensihoitoa vaatineeseen hätätilanteeseen.

Tutkimustulokset ovat samansuuntaisia useiden Suomessa ja muissa länsimaissa raportoitujen lasten sosioekonomisia terveyseroja kuvaavien havaintojen kanssa.

Miten sosioekonomisia terveyseroja voisi vähentää?

Tutkimusta varten analysoitiin 3612 hätäkeskuksen välittämää kiireellistä lasten ensihoitotehtävää Helsingistä vuosilta 2012–2013. Salmi uskoo, että tuoreempikin aineisto tarjoaisi samankaltaiset tulokset.

– Muutkin yhteiskunnalliset indikaattorit näyttävät, että sosioekonomiset erot eivät ainakaan ole kaventuneet viime vuosina. Ei ole mitään syytä odottaa, että tulos olisi parantunut muusta yhteiskunnasta riippumatta, Heli Salmi sanoo.

Tutkimustuloksista ei voi päätellä, johtuuko tämä suuremmasta sairastavuudesta, huonommasta terveyspalveluiden saatavuudesta vai heikommasta terveyspalveluiden laadusta näillä alueilla.

Salmi sanoo, että tulokset haastavat terveydenhuollon ja päätöksenteon ammattilaisia pohtimaan keinoja, joilla sosioekonomiseen asemaan liittyviä terveyseroja voitaisiin vähentää Suomen terveyspalvelujärjestelmässä.

– Kun suunnitellaan palveluita sosioekonomisesti heikommille alueille, pitää huomioida, että ensihoidon tarve on siellä moninkertainen johonkin toiseen alueeseen verrattuna. Hyvä kysymys on myös se, että koskisiko tämä myös muita päivystyspalveluita.

Lue myös:

Mies Jakomäessä kuolee 7 vuotta aikaisemmin kuin mies Ullanlinnassa – Niillä, joilla menee huonosti, menee todella huonosti

Nämä ovat yleiset syyt muuttaa pois lähiöstä Helsingissä: Humalaisten metelöinti ja monikulttuurisuuden tuomat jännitteet

Ruotsissa 23 erityisen ongelmallista asuinaluetta, Suomessa ei yhtään

Uutiseen on tarkennettu alkuun kello 16.34, että tutkimuksen tekivät yhdessä HYKSin ensihoito ja HUS Lastenklinikka.