Yrittäjyys on tapa ilmaista itseään – viime vuonna yrityksistä lähes puolet oli alle 35-vuotiaiden perustamia

Nuori sukupolvi verkostoituu enemmän, jakaa ideoita ja jopa työskentelee samoissa tiloissa.

yrittäjyys
Nainen istuu kivetyksellä.
Cristina Pyykkönen aloitti yrittäjyyden 17-vuotiaana.Elisa Kinnunen / Yle

Juha Kauppinen perusti ensimmäisen oman yrityksensä 18-vuotiaana. Nyt kolmekymppisenä hän on kansainvälisen myynnin johtaja maailmallakin tunnetussa liikuntapelejä kehittelevässä CSE Entertainmentissa. Hänen mielestään nuoren kokemattomuuden voi nähdä myönteisenä asiana.

– Ensimmäinen yritys tuli perustettua nuoruuden tyhmyyksissä, eikä siinä osannut pelätä tai liikaa suunnitella. Jos nyt pitäisi pistää pystyyn ensimmäinen yritys ilman minkäänlaista kokemusta, niin kyllä yritystoiminta olisi varovaisempaa.

Nuoreksi yrittäjäksi määritellään alle 35-vuotias. Yrittäjä voi olla toki kokenut, vaikka hänet määritellään nuoreksi.

Uusista yrityksistä 48 prosenttia oli viime vuonna alle 35-vuotiaiden perustamia. Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 2015 nuorten yrittäjien määrä on kasvanut 2 000:lla.

Kaksi miestä pelaavat liikuntapeliä.
Juha Kauppinen elää hetkessä, eikä tulevaisuutta tarvitse miettiä liikaa.Elisa Kinnunen / Yle

Uusi sukupolvi näkee yrittäjyyden myönteisessä valossa.

– Edellisinä vuosikymmeninä yrittäjyys on nähty viimeisenä keinona, kun palkkatyötä ei ole löytynyt. Nykyään se on tapa toteuttaa itseään, kertoo Nuorten Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai.

Muutos on selkeä. Asenteet ovat muuttuneet ja yhteisöllisyys nähdään yhä tärkeämpänä yrittäjyydessä. Lisäksi yrittäjät ovat aina vain korkeammin koulutettuja. Arviolta hieman alle 10 000 noin 280 000:sta korkeakouluopiskelijasta on yrittäjiä, selviää Suomen Yrittäjien tutkimuksesta.

Haavoittuvuudesta puhutaan ääneen. On turha pitää yllä kiiltokuvamaista elämää.

Aicha Manai

Cristina Pyykkönen tekee kainuulaista designiä puusta ja akryylistä. Hän tutustui yrittäjyyteen myös hyvin nuorena. Hän aloitti Windy Birch -nimisestä NY-yrityksestä. Nyt Pyykkönen on astumassa askeleen eteen päin, kun hän pian jakaa parin muun kainuulaisen designyrityksen kanssa yhteisen myyntipaikan.

– Korostamme suomalaista designylpeyttä. Yhteisen hyvän periaatteella voimme kaikki saada näkyvyyttä.

Aicha Manai uskoo yhteisiin toimitiloihin, jotka ovat yleistyneet. Samassa tilassa voi olla jopa viisi eri yritystä. Jokainen yritys voi toimia omien hommiensa parissa, vaikka työskenteleekin muiden kanssa samassa tilassa. Toisia ei nähdä yritysalalla uhkana.

– Ei ole tullut vastaan, että kukaan varastaisi ideoita. Harvoin ideat loppuvat kesken, naurahtaa CSE Entertainmentin kansainvälisen myynnin johtaja Juha Kauppinen.

Haavoittuneisuutta ei piilotella

Uusi sukupolvi jaksaa kouluttautua, ideoida ja verkostoitua. Onko nuorilla ollenkaan heikkouksia?

– Haavoittuvuudesta puhutaan ääneen. Uupumus ja matala palkkataso ovat yleisiä. On turha pitää yllä kiiltokuvamaista elämää, Aicha Manai painottaa.

Voimavaroja saa yhteisöllisyydestä. Jakamalla ajatuksia nuoret pystyvät tukemaan toisiaan. Myös perheen ja vapaa-ajan yhdistäminen yrityselämään on vaikeaa.

Juha Kauppista asian nostaminen esiin huvittaa. Tasapaino arjen ja työn välillä pitää löytää, ja siinä on vielä oppimista. Pyykkösen mielestä vapaa-aika on tärkeää, sillä kukaan ei jaksa tehdä töitä kellon ympäri. Pyykkönen kuitenkin uskoo, että yrittäjyyden voi yhdistää opintoihin.

– NY-yrityksen alkuaikoina suoritin samaan aikaan lukiota ja ammatillisia opintoja.

Ajan henki näkyy myös asiakkaille. Nykyään töitä tehdään ilman tarkkoja työaikoja ja yritysten aukioloajat ovat pidentyneet. Toisaalta arjen arvostaminen voi pitää liikkeen kiinni tai asiakkaat eivät kohtaa yrittäjää.

– Yrittäjyys saattaa näkyä ulospäin itsekeskeisempänä, kun halutaan tehdä asioita omien ehtojen mukaan, Aicha Manai toteaa.

Yritys ei ole ikuinen

Näkyvyyttä on yhä vaikeampi saada, sillä yrityksiä on paljon. Sosiaalinen media on Manain mielestä sekä siunaus että kirous. Yrityksen pitää löytää tapa erottua valtavirrasta.

Näkyvyydessäkin Minai nostaa esille verkostoitumisen. Facebookin vuoden vaihteessa tekemä uudistus yleisökeskeisyyden korostamisesta vaikeuttaa varsinkin pienyritysten näkyvyyttä, sillä ne eivät ole saaneet vielä jalansijaa yrityskentässä tai heillä ei ole varaa mainoksiin.

Nykymaailmassa pelin henki on se, että välillä pitää uhkarohkeasti vain mennä eteen päin.

Juha Kauppinen

Nykyään jo puolen vuoden päästä voi huomata, jos yritys ei kannata. Yrittäjältä vaaditaan sinnikkyyttä ja asennetta. Koko ajan pitää oppia uutta, olla kiinnostunut kaikesta ja kouluttautua lisää. Kompastuskivinä harvemmin on raha. Yleisin syy lopettamiseen tai konkurssiin on uupuminen.

Vuoden 2016 koulujen opetussuunnitelmissa on lisätty yrityskasvatusta. Lisäksi tulevia yrittäjiä valmennetaan myös konkurssiin. Konkurssi tai yrityksen hallittu alasajo ei välttämättä tarkoita, että yrittäjä olisi epäonnistunut tai huono yrittäjä.

Kauppinen korostaa, että yritystä ei ajatella enää lopullisena määränpäänä, vaan yritystä saatetaan pyörittää 5–10 vuotta, ja sitten kokeillaan jotain muuta. Myöhemmin yrittäjyyteen voi taas palata.

– Nykymaailmassa pelin henki on se, että välillä pitää uhkarohkeasti vain mennä eteenpäin.

Nuori sukupolvi tarttuu suuriin ongelmiin. Yrityksen ensimmäinen tarkoitus on tuottaa, mutta tärkeiksi arvoiksi ovat nousseet yhteiskunnalliset ongelmat ja ekoteot. Paras yhdistelmä on, kun yritys menestyy ja tekee samalla jotain hyvää. Pyykkösen esineissä näkyy kestävä kehitys. Samoista puupaloista saa tehtyä kolme erilaista esinettä.

– Kestävä kehitys on tärkeätä. Miksi tehdä vain yksi tuote, jos siitä on mahdollista tehdä monikäyttöisempi.