Villieläimien kaupunkilaistuminen kiihtyy – "Voi olla, että 10 vuoden päästä Helsingin Keskuspuistossa asuu ilves"

Metsäkauriit tulevat pihoihin. Citykanien määrä kasvaa jälleen. Ketut voivat paksusti, mutta pulujen väheneminen on edelleen mysteeri. Näin etenee eläinten kaupunkilaistuminen Helsingissä.

kaupunkiluonto
Ketut radalla
Mikko Savolainen/Yle

Suomen pienin ja siroin hirvieläin, metsäkauris, on nähty jo usean vuoden ajan Helsingin Keskuspuistossa. Nykyään sitä tavataan yhä useammin myös talojen pihoissa, tietää pääkaupungin eläimistön muutoksia aitiopaikalta seuraava ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen.

– Metsäkauriit ylittävät yhä rohkeammin katuja ja tulevat myös pienempiin kaupunkimetsiin ja jopa ihmisten pihoihin.

Lajin kaupunkilaistuminen on Pakarisen mukaan nyt kiivaassa vaiheessa.

– Maaseudulta tuttu ilmiö, että kauriit napsivat pihoissa koristekasveja ja hedelmäpuiden oksia, on tullut myös Helsinkiin.

Metsäkauriita asutuksen vieressä
Metsäkauriit tulevat yhä lähemmässä asutusta.Paula Koskinen / Yle

Metsäkauriin leviämiseen kaupungissa on vaikuttanut se, ettei sillä ole kaupunkimetsissä luontaisia vihollisia, susia ja ilveksiä. Kauriin uhkana hoidetuilla viheralueilla on vain koira, johon se on jossain määrin tottunut.

Voi olla, että 10 vuoden kuluttua Keskuspuistossa asuu ilves.

Raimo Pakarinen

– Sillä saattaa olla samanlainen koirien lukutaito kuin kanilla. Se näkee, onko koira hihnassa vai ei ja sen perusteella pelkää tai ei, kertoo Pakarinen Helsingin ympäristöpalveluista.

Koirien ja metsäkauriiden kohtaaminen saattaa kuitenkin aiheuttaa vaaratilanteita liikenteeseen. Tästä syystä Pakarinen muistuttaa, että koirat olisi syytä pitää kaupunkialueella kiinni.

– Koirat saattavat lähteä ajamaan kauriita teille. Kauriiden säikkymistä pitäisi välttää yleisen liikenneturvallisuuden takia.

Ilves haukottelee makeasti Ranuan eläinpuistossa.
Ilves haukottelee.Heidi Hannukainen / Yle

Myös ilves on Pakarisen mukaan kaupunkilaistumisen kynnyksellä. Se vierailee jo Itä-Helsingin viheralueilla.

– Voi olla, että 10 vuoden kuluttua Keskuspuistossa asuu ilves, ennustaa Pakarinen.

Kettuja on ympäri Helsinkiä

Jopa Helsingin keskustassa tavattu kettu pärjää kaupungissa mainiosti. Pakarisen mukaan kettuja on aika tasaisesti koko kaupungissa, mutta eniten Itä-Helsingissä.

Helsinkiä on epäilty pulujen myrkyttämisestä, vaikka aktiivista tappamista ei ole harrastettu vuosikymmeniin.

Raimo Pakarinen

Vaikka ravintoa on ketulle runsaasti, pesäpaikkojen niukkuuden takia sen kanta tuskin kasvaa räjähdysmäisesti.

Pasilan citykettu poikasineen Ylen toimistokorttelin pihalla.
Pasilassa Yle-keskuksen alueella liikkui muutama vuosi sitten Eino-kettu poikasineen.Lasse Isokangas / Yle

– Naaras haluaa synnyttää luolamaisessa ympäristössä. Helsingissä on kuitenkin vähän sellaista hiekkamaata, jota voisi kaivaa.

Kanikanta kasvaa taas

Kaneista 80–90 prosenttia kuoli muutama vuosi sitten tappavaan virustautiin, mutta kanta on elpymässä.

– Eivät kanit ole mihinkään hävinneet. Kantakaupungissa niitä on aiempaa vähemmän, mutta kauempana, esimerkiksi Vuosaaressa, niitä näkee paljon.

kanit syö ruohoa
CitykanitYle

Pakarisen arvion mukaan kanikanta palaa ennalleen muutaman vuoden päästä, jos taudin kaltaisia muita rajoitteita ei ilmene.

Rusakoiden yleistymiseen kaupungissa on saattanut vaikuttaa kanien ja rusakoiden välinen kilpailu samasta ravinnosta. Kun alueella on paljon kaneja, rusakolle ei jää sen tarvitsemaa ravintoa ja kanta taantuu.

– Kun kanikanta oli runsas, rusakkoja oli vähemmän. Nyt kun kanikanta on taantunut, rusakkokanta on elpynyt.

Pulujen väheneminen on edelleen mysteeri

Kaupunkipulut ovat vähentyneet 80-luvulta lähtien. Kanta oli huipussaan 50–70-luvuilla.

– Meihin on otettu yhteyttä ja kyselty, onko niihin iskenyt jokin tauti. On jopa epäilty kaupunkia pulujen myrkyttämisestä, vaikka aktiivista tappamista ei ole harrastettu vuosikymmeniin, kertoo ympäristötarkastaja Pakarinen Helsingin ympäristöpalveluista.

Helsingin rautatieasema
Helsingin rautatieasemaRonnie Holmberg/Yle

Pakarisen mukaan syytä pulukannan taantumiseen ei tarkkaan tiedetä, mutta yksi tekijä voi olla ravinnon vähentyminen.

– Hakisin syytä ravinnon puolelta. Ruokaa on ehkä vähemmän, vaikka lintuja ruokitaan edelleen. Ympäristö voi olla pululle liian siisti.

Uimastadionin kanahaukat.
Kanahaukkapariskunta Helmi ja Heikki ovat pesineet useana vuonna Helsingin uimastadionilla. Näin urbaanien petolintujen poikaset rengastettiin kaksi vuotta sitten (katso video).

Yksi pulukantaa verottanut on kanahaukka. Helsingissä pesii Pakarisen mukaan kymmeniä kanahaukkoja. Useat yksilöt käyvät saalistamassa kivikaupungissa.

– On kuitenkin epätodennäköistä, että kanahaukka olisi napannut ne kaikki.