"Ihan kiva kesäkaupunki" ei enää riitä – kaupunkien keskustoihin haalitaan lisää asukkaita, kevyttä liikennettä ja tapahtumia kaikkina vuodenaikoina

Parkkipaikkojen siirtyminen ydinkeskustan ulkopuolelle ja halleihin jakaa mielipiteet.

keskustat
Keravan Kauppakaari on yksi Euroopan pisimmistä kävelykaduista.
Keravan Kauppakaari on yksi Euroopan pisimmistä kävelykaduista.Katriina Laine / Yle

Keravan liikekeskustan Kauppakaaren yllä nyökkäilee nosturilauma. Paikalle nousee uusi kauppakeskus. Kaupan palvelujen tuntumaan ollaan rakentamassa myös asuntoja. Tulevaisuudessa Keravan keskustassa pörrää 3 000 uutta kaupunkilaista tarpeineen ja touhuineen. Keravalla tehdään samaa kuin koko Euroopassa. Tiivistetään ja ryhmittäydytään hyvien liikenneyhteyksien ympärille.

– Suomessakin kaupunkien merkitys kasvaa, sanoo Keravan kaupunkikehitysjohtaja Inari Virkkala.

– Keravalla perusasiat ovat kunnossa. Meillä on pohjalla historiallinen valtatie, vanha kauppatie Hyrylästä Pietariin. Sitä keskustan Kauppakaari vieläkin noudattelee. Tietä risteää junaraide ja siihen kainaloon kaupunki on rakentunut.

Keravan keskustaan rakennetaan asuntoja useammalle tuhannelle ihmiselle.
Keravan keskustaan rakennetaan asuntoja useammalle tuhannelle ihmiselle.Katriina Laine / Yle

Inari Virkkala on nuori arkkitehti, joka on aiemmin työskennellyt muun muassa kaupunkikulttuuria muokkaavan Uusi kaupunki -kollektiivin vetäjänä. Virkkala asuu trendikkäässä Kalliossa, mutta pursuaa ideoita Keravan elävöittämiseksi. Sen valmiiksi vahva rakenne oli yksi syy siihen, että Virkkala innostui hakemaan paikkaa keskustakehittäjänä.

Tapahtumia voi järjestää muulloinkin kuin keskikesällä

Suomalaisista kaupungeista näkyy, että täällä on eletty haparoivaa cityelämää vasta muutamia kymmeniä vuosia.

Keskustojen kerrostumista löytyy jäännöksiä 1950-luvun jälleenrakentamisesta, 90-luvun lamasta ja vuosituhannen vaihteen markettibuumista.

Kivijalkakaupat ammottavat tyhjillään, osa rakennuksista nököttää torjuvina ja matalina. Kebabpizzeriat ja kaljajuottolat teippeineen hallitsevat kaupunkikuvaa. Täälläkö pitäisi viihtyä?

Ehdottomasti, Inari Virkkala vakuuttaa.

– Historiakin kertoo, että keskusta on muutakin kuin kauppapaikka. Se on demokratian, kohtaamisen ja yhteisen olemisen paikka.

Erikoisliikkeiden pako kauppakeskuksiin ja netin uumeniin on muokannut suomalaista kaupunkikuvaa jo pitkään. Kerava ei ole poikkeus. Inari Virkkalan mielestä kaupunki voi täyttää ainakin osan tyhjistä liiketiloista omilla palveluillaan.

– Olemme tuoneet kaupungin työkeskuksen toimintoja ja tiloja nuorille erääseen tyhjään tilaan. Näin palvelut löytyvät nyt sieltä, missä ihmiset liikkuvat, ydinkeskustasta.

Keravan keskustan kehittämistä johtaa arkkitehti Inari Virkkala.
Keravan keskustan kehittämistä johtaa arkkitehti Inari Virkkala.Katriina Laine / Yle

Keskusta kaipaa lämpimiä kohtia ja kutsuvia sisäänkäyntejä

Jotta liikkuminen keskusta-alueella tulisi entistä miellyttävämmäksi, suunnittelussa pitäisi ottaa huomioon ilmasto ja lähestyttävyys. Puinen penkki tuulen suojaissa aukion laidalla saattaa houkuttaa istahtamaan alas keskellä talveakin. Keskustakehittäjän tuleekin tutkailla mikroilmastoja.

– Suojaisia paikkoja myös voi luoda. Ehkä Kauppakaaren voisi kävellä kenkiään kastelematta pylväskäytävän suojassa.

– Kööpenhaminassa on onnistuttu hyvällä suunnittelulla pidentämään kaupunkitapahtumien sesonkia aiemmasta kesäkaudesta jopa yhdeksään kuukauteen ympäri vuoden.

Hyvin suunnitellut tapahtumat houkuttelevat väkeä keskustan liikkeiden äärelle. Kaikki hyötyvät.

Parhaillaan Keravalla käydään vilkasta keskustelua 1950- ja 60-lukujen rakennuskannasta. Mitä halutaan säästää, mitä hävittää. Rakennusten kutsuvuudessa on toivomisen varaa.

– Kohta, jossa ihminen kohtaa rakennuksen on tärkeä. Sisäänkäynteihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Virkkala tutustui Tukholmassa alueeseen, jossa sisäänkäyntejä ja oviaukkoja oli pehmennetty puisilla rakenteilla. Myös lasiterassit ravintoloiden ulkopuolella voivat toimia tunnelmanluojina ja toimia lämmitettyinä talvellakin. Pienillä ratkaisuilla voi olla huomattava merkitys viihtyvyydelle.

Parkkipaikkojen katoaminen ydinkeskustasta saa autoilijat hiiltymään

Kaupunkien keskustojen tulevaisuutta on pohdittu aktiivisesti jo parikymmentä vuotta. Tällä hetkellä noin kolmessakymmenessä suomalaiskaupungissa on käynnissä oma keskustan kehittämisprojekti.

Lappeenrannan kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä
Maarit Pimiä rakentaa Lappeenrantaan kävelypainotteista keksustaa.Jari Tanskanen /Yle

Elävät Kaupunkikeskustat ry pitää keskustelua ja verkostoa yllä ja jakaa vuosittain keskustapalkinnon. Vuonna 2018 palkinnon sai Lappeenranta.

– Takana on pitkä, vuosia kestänyt prosessi, kertoo kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä.

– Lappeenrannassa on tehty rohkeita päätöksiä ja lähdetty kehittämään keskustaa kävelypainotteisena alueena.

Molemmat arkkitehdit niin Keravan Virkkala kuin Lappenrannan Pimiäkin vannovat kevyen liikenteen nimiin. Elämme suurta murrosta liikennöintitapojen ja -kulttuurin suhteen. Sähköpyörät ja -autot, robottiautot ja kevyt raideliikenne ovat jo kaupunkikehittäjien visioissa.

Kaupunkia täytyy rakentaa etukenossa, etteivät kaavat ja korttelit ole jo valmistuessaan vanhentuneita. Samaan aikaan Toyotan ratissa korpeaa, kun tutut parkkipaikat on siirretty ja autoilu ydinkeskustaan estetty (siirryt toiseen palveluun).

Valtakatu Lappeenranta
Valtakatu Lappeenrannassa on kompromissi. Autoliikenne sai jatkua aukion reunassa.Jari Tanskanen /Yle

Lappeenrannassa ärtymystä on herättänyt Marian aukio, jota netin keskustelupalstalla nimitetään Marian autioksi. Kaupunginarkkitehti pysyy tiukkana.

– Liikennejärjestelyt keskusteluttavat, vaikka meillä on ollut jo yli kymmenen vuotta pysäköintikehä ja parkkihallit on rakennettu.

– Marian aukiolla oli ennen parkkipaikkoja ja linja-autoasema. Nyt keskustaa kehitetään ihmisten, ei autojen ehdoilla, Pimiä sanoo.

Punatiili on Keravaa ja Lappeenrantaa yhdistävä tekijä

Molempien kaupunkien menneisyydestä löytyy paljon kiintoisaa ja historia näkyy myös kaupunkikuvassa.

Lappeenranta on syntynyt vesi- ja maareittien risteyskohtaan. Kaupungin vauraus rakentui pitkään tervakaupan varaan.

Punatiilinen kasarmialue Rakuunamäki nousi keskustan kupeeseen 1880-luvun lopulla, kun Lappeenrantaan perustettiin rakuunarykmentti. Siviiliasutus on ujuttautunut alueelle asteittain puolustusvoimien väistyttyä. Aluetta suunnitellaan vanhaa suojellen.

Kaupunkilaiset ovat ilmaisseet halunsa suojella myös uudempaa rakennuskantaa. Vanhojen elokuvateattereiden kohtalosta on noussut valtakunnallinen älämölö (siirryt toiseen palveluun). Vuonna 1938 rakennettu Kino-Aula ja 50-luvulla noussut Nuijamies myytiin vuosi sitten Finnkinolle. Finnkino sulki teatterit ja jopa purki Nuijamiehen arvokkaana pidetyn sisustuksen.

Rakennukset näyttävät säilyvän osana kaupunkikuvaa.

– Meillä oli nähtävillä kaksi kaavaluonnosta, joista toisessa Nuijamies oli säilytetty ja toisessa oli lähdetty uudisrakennuksesta.

– Kaikki osapuolet olivat suojelun kannalla ja sillä vaihtoehdolla lähdetään eteenpäin, Maarit Pimiä sanoo.

Keravan historia ulottuu kivikaudelle saakka. Alueella elettiin ensin kalastuksella ja keräilyllä, myöhemmin maataloudesta. Rautatie mahdollisti teollistumisen 1860-luvulta lähtien. Keravan Saviolla valmistettiin tiiliä ja sementtiä. Punatiilinen tehdasmiljöö hallitsee Saviota edelleen. Kaupunki Keravasta tuli 1970-luvulla. Kaupungissa on edelleen suuria työllistäjiä, vaikka osa asukkaista pendelöikin töihin Helsinkiin. Juna vie perille parissakymmenessä minuutissa.

Keravan keskustan potentiaali halutaan esiin.
Keravan keskustan potentiaali halutaan esiin.Katriina Laine / Yle

– Keravalla on uinuva potentiaali, Inari Virkkala sanoo.

– Kaikki pienen suuren kaupunkielämän elementit ovat täällä jo läsnä. Ne tarvitsevat vain pientä sparrausta.

Visiointi on nopeaa toimintaa, kaavoitus ja rakentaminen tuskallisen hidasta. Näiden välissä kaupunkikeskustan suunnittelijan on poukkoiltava. Elävä keskusta voi sadan vuoden kuluttua tarkoittaa jotain aivan muuta kuin nykyisin.