Tämä mies kirjoitti energiapoliittisia ohjeita päättäjille – nyt hän laulaa niitä oopperalavalla

Laulutaiteilija Oskari Nokso-Koivisto on amor politiikan ja tieteen välillä. Hän on huomannut, että musiikki helpottaa viestin viemistä perille.

oopperat (teokset)
Oskari Nokso-Koivisto, Maamme energia -ooppera
Nella Nuora / Yle

Hetken Oskari Nokso-Koivisto ajatteli, että mitä on tullut tehtyä. Klassisen laulun opiskelija katsoi Sibelius-Akatemian Aino Ackté -salissa ympärilleen ja huomasi olevansa keskellä raivoisaa debattia.

Nokso-Koiviston vuonna 2007 järjestämän tapahtuman nimi oli Laulua ja politiikkaa. Tupa oli täynnä opiskelijoita, opiskelijapoliitikkoja ja poliitikkoja. Ideana oli yhdistää musiikkia ja poliittisia kannanottoja – ja katsoa, mitä tapahtuu.

– Se, mikä minut herätti, oli sama into sekä nuorten suhtautumisessa musiikkiin että poliitikkojen suhtautumisessa poliittisiin sisältöihin. Rakkaus politiikkaan ja musiikkiin on keskenään samanlaista, Nokso-Koivisto kertoo 11 vuotta myöhemmin.

Illan aikana kuultiin Antti Rinteen valtiosihteerinä myöhemmin toimineen Esa Suomisen puheenvuoroja ja Nokso-Koiviston laulua. Erästä palopuhetta seurasi Mikko Heleniuksen säveltämä motetti, jonka sanat olivat Suomen Työväenpuolueen ja sittemmin Suomen Sosialidemokraattisen puolueen vuosina 1903–1952 voimassa ollut puolueohjelma, Forssan ohjelma.

Juuri tämän esityksen jälkeen Nokso-Koivisto katsoi ristiriitaisin tuntein ympärilleen. Toisaalta mielipiteiden vaihto oli juuri sitä, mitä alun perin haettiin, mutta kuumenivatko tunteet liikaa?

– Hyvä, etteivät ihmiset vetänet toisiaan turpiin, Nokso-Koivisto huokaisee.

Kiivas väittely jatkui, kunnes oli seuraavan musiikkinumeron aika.

– Kaikki nousivat ylös ja lauloivat Finlandia-hymnin. Sitten vietettiin vielä hauska ilta.

“Intressiryhmiä ei pitäisi päästää päätöksenteon ytimeen”

Yksitoista vuotta myöhemmin Nokso-Koivisto, 38, työskentelee Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksella. Tehtävänä on puskea tutkijoita ja päätöksentekijöitä vahvempaan yhteistyöhön. Nokso-Koiviston mukaan Suomessa päätöksentekoprosessi on kaukana täydellisestä.

– Lobbareiden, riippumattomien asiantuntijoiden ja ministeriöiden roolit pitäisi Suomessa määritellä paljon tarkemmin. On selvää, että intressiryhmillä on osaamista, jota päätöksenteossa halutaan hyödyntää. Mutta heitä ei pitäisi päästä ytimeen tekemään päätöksiä.

Nokso-Koivisto kärjistää asiansa.

– Intressirahoittajien ei pitäisi olla kirjoittamassa itselleen lakeja. Lobby tarkoittaa aulaa, ja lobbareiden tulisikin olla aulassa, ei sisällä kabineteissa.

Oskari Nokso-Koivisto, Maamme energia -ooppera
Oskari Nokso-KoivistoNella Nuora / Yle

Ulospäin saattaa näyttää siltä, että päätöksiä tehdään järjellisin perustein, mutta Nokso-Koiviston mukaan järkiperusteet ovat vain yksi osa päätöksentekoa.

– Vaikka on hyväksyttävä se, että päätöksenteko tapahtuu aina vaillinnaisten tietojen pohjalta, on älytöntä, että sitäkään tietoa ja osaamista, joka olisi helposti saatavissa käyttöön, ei hyödynnetä. Energiaratkaisu ja sote-uudistus ovat kymmenien miljardien eurojen päätöksiä, mutta osittain niitäkin vain runtataan läpi.

Päätöksenteko kaikkine osatekijöineen on suorien kiskojen sijaan kiharainen vuoristorata. Mikä sitten erottaa tutkitun, akateemisen tiedon intressiryhmien tiedosta? Milloin tieto voidaan todeta puolueettomaksi?

– Erittäin hyvä kysymys. Laitoksemme tutkijat ovat hyvin tarkkoja riippumattomuudestaan ja ulkopuolisen rahoituksen kanssa ollaan tarkkana. Toisaalta arvostustamme voidaan mitata akateemisessa maailmassa. Se, että rahoitus saadaan akateemisista lähteistä, ja että tutkijat ovat akateemisesti meritoituneita, on todennäköisesti vahvin mahdollinen suoja, Nokso-Koivisto perustelee.

Ratkaisuja tarjotaan Finlandian säestyksellä

Ennen Aalto-yliopistoa Nokso-Koivisto työskenteli energiapolitiikan parissa. Hän oli mukana projektissa, josta syntyi kirja Suomen tulevaisuudesta. Maamme energia -nimisen teoksen esittelytekstissä todetaan, että maailman energiajärjestelmät ovat murroksessa, ja että kirja kertoo, miten Suomen pitää toimia.

Huolehdin, että paikalla oli huoneen kokoon nähden liian iso konserttiflyygeli.

Oskari Nokso-Koivisto

Kirjoittajatiedot kertovat olennaisen Nokso-Koivistosta. Hänen nimensä komeilee kymmenen professorin keskellä. Tittelinä on laulutaiteilija.

– Professoriryhmän viesti kirjassa on, että teknologiamurroksesta johtuen energiaa olisi katsottava laajemmin kuin "halpaa sähköä raskaalle teollisuudelle ilman isoja päästöjä". Energiateknologia voi itsessään olla teknologiabisnestä, Nokso-Koivisto selventää.

Hankkeen pohjalta julkaistiin yhteensä kolme raporttia ennen kuin asia koottiin kirjaksi. Raporttien julkistustilaisuuksissa asia tuntui menevän perille, sillä Nokso-Koivisto kaivoi takataskustaan valttikortin: musiikin.

– Huolehdin, että paikalla oli huoneen kokoon nähden liian iso konserttiflyygeli. Sitten esitettiin jotain, yleensä Sibeliuksen Finlandia.

Ensimmäisen raportin julkistustilaisuudessa oli mukana intressiryhmiä, ministeriöiden edustajia, virkamiehiä ja lobbareita. Sellaisia nimiä kuin esimerkiksi Matti Vanhanen ja Antti Rinne.

Sitten puhuttiin energiapolitiikkaa, ja välillä esitettiin musiikkia.

– Kun taitava pianisti soittaa, niin kyllä se koskettaa. Joku tuli yleisöstä luokseni ja sanoi, että hän on tehnyt työtään 20 vuotta, mutta vasta silloin ymmärsi, miksi.

Petri Bäckström, Maamme energia -ooppera
Tenori Petri Bäckström on yksi Maamme energia -oopperan solisteista.Nella Nuora / Yle

Kapulakieltä oopperaksi

Musiikilla on paikkansa, teki Nokso-Koivisto mitä tahansa. Laulua ja politiikkaa hän on tavalla tai toisella yhdistellyt koko työuransa ajan. 2000-luvun alussa Nokso-Koivisto oli kirjoilla Teknillisessä korkeakoulussa ja lähti mukaan opiskelijapolitiikkaan. Vuonna 2004 hänestä tuli puoluepoliittisesti sitoutumattomana Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n puheenjohtaja.

– SYL on intressiryhmä, ja siellä on paljon poliitikkojen alkuja. Kun kerran on lähtenyt mukaan yhteiskunnalliseen vuoropuheluun, niin siihen tutustuu aika nopeasti. Suomessa on loppujen lopuksi aika vähän päätöksentekijöitä.

Parhaillaan Nokso-Koivisto on päätyöstään kesälomalla. Kiirettä pitää silti, sillä laulaja valmistautuu Mikko Heleniuksen säveltämän Maamme energia -oopperan esityksiin. Basso on Helsingin Savoy-teatterin lavalla yhdessä Ann-Marie Heinon, Reetta Ristimäen ja Petri Bäckströmin kanssa. Maamme energia -kirjan pohjalta kirjoitettu libretto on kirjailija Rosa Meriläisen käsialaa.

– Hänellä on pitkä poliittinen historia, Rosa on ollut mukana päätöksenteon ytimessä. On siis saatu päätöksenteon ammattilainen mukaan, Nokso-Koivisto iloitsee.

Ooppera on Nokso-Koivistolle unelmien täyttymys.

– Professoriryhmän sanansaattajanakin tuli monta kertaa olo, että jumankauta, poliittinen päätöksenteko on ihan kuin oopperaa. Sama draaman kaari toiimii yhtä lailla päätöksenteossa ja näyttämöllä.

Nokso-Koivisto on varma, että yhdistelmästä riittää ammennettavaa. Aikanaan hän improvisoi esityksiä yritysten strategiapäivien paatoksesta ikään kuin kevennyksenä. Kapulakieli sai aivan uusia ulottuvuuksia.

– Yhtäkkiä siitä saattoi oppia jotain uutta. Se on mielestäni tosi kiinnostavaa.

Maamme energia -ooppera. Petri Bäckström, Reetta Ristimäki, Oskari Nokso-Koivisto ja Ann-Marie Heino.
Tenori Petri Bäckström, sopraano Reetta Ristimäki, baritoni Oskari Nokso-Koivisto ja mezzosopraano Ann-Marie Heino.Nella Nuora / Yle

Työpöydän tilalle konserttiflyygeli?

Mikä sitten on taiteilijan merkitys työyhteisössä, joka on kaukana taiteesta tai sen tekemisestä?

Aloittaessaan Aalto-yliopistolla taloustieteen laitoksella Nokso-Koivisto pohti kysymystä tarkkaan. Selvää oli, että ekonomistit ovat taustaltaan ja ajattelumalleiltaan homogeenistä porukkaa.

– Aina puhutaan siitä, kuinka erilaisten ihmisten vuorovaikutus saa aikaan hyviä asioita. Nyt kysymys oli siitä, kuinka voimakkaasti voisin tuoda yhteisöön muusikon työskentelytapoja.

Nokso-Koivistolla välähti. Hän suunnitteli heivaavansa työhuoneestaan kaiken ylimääräisen työpöytiä myöden pois ja ottavansa konserttiflyygelin keskelle huonetta. Villi idea ei ole toteutunut – ainakaan vielä.

Maamme energia -oopperan näytökset Savoy-teatterissa 17. ja 18. toukokuuta.