Raskaan liikenteen historiallisia EU-päästörajoja tervehditään ilolla: "Insinöörit ovat ilmaston pilanneet, ja insinöörit saavat sen myös ratkaista"

Komission tänään julkistama esitys leikkaisi raskaan liikenteen hiilipäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

raskas liikenne
Rekka-autoja
Marcin Bielecki / EPA

Raskaan liikenteen ajoneuvot joutuvat päästökuurille.

Euroopan komission tänään Brysselissä julkistaman esityksen mukaan raskaan liikenteen on leikattava hiilidioksidipäästöjään 15 prosenttia vuoteen 2025 ja 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Raskaan liikenteen hiilipäästöille asetetaan nyt ensimmäistä kertaa yhteiset EU-rajat.

Alan suitsimista on pidetty itsestäänselvyytenä, sillä Pariisin ilmastosopimuksen mukaan EU-maiden on vähennettävä kasvihuonekaasujen päästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Raskaan liikenteen osuus tieliikenteen kaikista hiilipäästöistä Euroopassa on arviolta lähes kolmannes.

Muutokset eivät astu voimaan välittömästi. Rajat koskevat vain tulevaa kalustoa ja vertailuvuotena on vuosi 2019, eli lähtötasoa päästään siis mittaamaan vasta ensi vuonna.

Reaktiot: hyvä esitys

Suomessa komission esitys herättää poikkeuksellisen vähän murinaa. Kuljetusalan yrittäjät sanovat osallistuvansa mielellään päästötalkoisiin.

– Tämä on tervetullut lisä EU:n päästötalkoisiin ja täyttämään Suomen kansallisia tavoitteita. Ihan maltillinen ja tasapainoinen esitys, sanoo kuljetusalan yrittäjiä edustavan SKAL:n Brysselin-edunvalvoja Pasi Moisio.

Polttopisteessä ovat autonvalmistajat, joiden kontolla on saada uusien autojen päästöt alas. Karjaalla toimiva perinteinen kuorma-autovalmistaja Sisu ei sekään ole moksiskaan EU:n uusista vaateista.

– Suhtaudun esitykseen hyvin. Meidän kehityksemme on kohti hybridi- ja sähkömalleja, ja kaikkien on tehtävä jotain ilmaston eteen. Insinöörit ovat ilmaston pilanneet, ja insinöörit saavat sen myös ratkaista, sanoo Sisun toimitusjohtaja Timo Korhonen.

Henkilöautoja ja rekka-autoja moottoritiellä Saksassa.
Focke Strangmann / EPA

Korhonen muistuttaa, että ilmastonmuutoksen varsinainen torjunta vaatii ennen kaikkea turhien kuljetusten vähentämistä.

– Autonvalmistajana minun ei ehkä pitäisi sanoa näin, mutta pitäisi pohtia enemmän sitä, onko kaikkien tavaroiden roudaaminen edestakaisin rekoilla järkevää, hän jatkaa.

Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) mukaan ehdotuksen taloudellista merkitystä on vielä hankala haarukoida.

– Se voidaan sanoa varmasti, että vuoden 2025 jälkeen kaluston hinta nousee jonkin verran. Toisaalta polttoainekustannukset tulevat alenemaan, sanoo LVM:n liikenneneuvos Sabina Lindström.

EU lupaa yrittäjille silkkaa säästöä

2020-luvulla teillä on siis kahdenlaista kalustoa: vanhoja paljon kuluttavia dieselrekkoja ja uutta, rajat täyttävää eurokalustoa. Onko odotettavissa, että yrittäjien kalustonvaihtoa vauhditetaan raipalla tai porkkanoilla?

Sitä kukaan ei vielä tiedä. EU-esitykseen sisältyy vuoden 2022 välitarkastelu, jolloin tavoitteiden saavuttamisen realistisuutta on määrä pohtia uudelleen.

Yrittäjille EU lupaa silkkaa säästöä.

Paremman kaluston tuoma polttoainesäästö tuo yhdelle yritykselle jopa 25 000 euron säästön viidelle vuodelle jaettuna, esitys lupaa. Se ei kuitenkaan tarkenna laskennallista autokohtaista säästöä. Kaluston hinnannousuksi puolestaan on arvioitu vain noin 2 000 euroa per auto.

– Siitä lähdetään, että näiden ratkaisujen pitää olla kuljetusyritysten kannalta kustannusneutraaleja. Mutta tässä asetelmassa win–win-lopputulema [että kaikki voittavat] ei ole poissuljettu, ja siihen tietysti tähdätään, SKAL:n Moisio sanoo.

Kritiikkiä: liian lepsut rajat

Aivan pelkkää samettia vastaanotto ei ole ollut.

Yksi: esitys on tehty ilman tietoa raskaan liikenteen todellisista päästöistä – päästöjen yhtäläiseen seuraamiseen kehitetty EU:n VECTO-järjestelmä saadaan käyttöön vasta ensi vuonna.

Ja kaksi: erityisesti liikenteen ympäristöjärjestöt ja myös osa kuljetusyritysten liitoista ja isoista kauppatoimijoista ajoivat tiukempia päästörajoja. Puhuttiin jopa 40–50 prosentin tavoitteesta vuoteen 2030 mennessä. Siihen nähden nyt esitetty 30 prosentin tavoite on laimentunut versio tavoitteista.

Rekka-auto.
Roland Wittek / EPA

Tiukempien rajojen puolesta lobbasivat olivat muun muassa Espanjan ja Hollannin kuljetusalan järjestöt sekä Ikea ja Nestle.

Erityisesti isojen ajoneuvovalmistajien lobbaus puolestaan oli tiukasti maltillisempien rajojen puolella. Suomi edusti asiassa jonkinlaista kultaista keskitietä.

Valmistajilla edessä kilpajuoksu

Raskaan liikenteen kulutus pysyi vuosina 1990–2010 lähes muuttumattomana, sanoo tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä. Vuonna 2013 voimaan tullut Euro 6 -päästöstandardi tosin on hänen mukaansa "pikkuisen leikannut kulutusta".

– Kyse ei ole siitä, että valmistajat olisivat levänneet laakereillaan. Henkilöautoissa on ollut paljon enemmän varaa parantaa tehokkuutta. Raskaalla puolella löysiä ei ole ollut yhtä paljon, Nylund sanoo.

Raskaan liikenteen kulutus on junnannut paikallaan - Saksalaisen kulutusvertailun tulokset
Yle Uutisgrafiikka

Nyt insinööreillä on edessään alan kaikkien aikojen kilpajuoksu.

Nylundin mukaan pelkkä moottorien rukkaaminen ei riitä, vaan lisäksi on kevennettävä ajoneuvoja, optimoitava vaihteistoja ja otettava sähköä mukaan käyttövoimaksi. Yllättävän iso merkitys on aerodynamiikalla eli ilmanvastuksen voittamisella.

– Yhden harjoitelman mukaan aerodynamiikkaa parantavat osat voivat leikata kulutusta jopa 25–30 prosenttia. Joka tapauksessa ajoneuvoja pitää muuttaa kokonaisvaltaisesti, Nylund sanoo.

Edessä vielä EU-kiemuroita

Muutokset näkyvät teillä vasta 2020-luvulla.

Ensimmäisessä vaiheessa päästötalkoisiin otetaan vain "isot kuorma-ajoneuvot". Luokkien tarkentamista odotetaan vielä EU:lta. Pienemmät kuorma-autot ja bussit ovat vuorossa vasta välitarkastelun 2022 jälkeen.

Komission sanakaan ei ole sellaisenaan laki.

Seuraavaksi esitystä ruotivat jäsenmaat ja Euroopan parlamentti, ja tuloksena saatava kompromissi hyväksyttäneen vasta ensi vuonna, mahdollisesti Suomen EU-puheenjohtajakaudella syksyllä 2019.